Mopar 383->496 täysremppa/viritys.

Lohkoa ei ole enää tarkoitus porata, korkeintaan kevyt hoonaus.

 

Sitä en ymmärtä miten ehjänä/( oletettavasti mitoissaan) vuosia pysynyt 060 voi olla huonoin mahdollinen lähtökohta.
Olisko std lohko sit sen parempi jos sekin jo tehtaalta valmiiksi ohut joka kuitenkin joudutaan poraamaan vähintään 030 kokoon. Sehän on sit ihan arvotus kestäisikö edes vakiosisuskaluilla kasassa porauksen jälkeen.
Jos täällä porissa joku tekee järkihintaan noita ultrauksia niin saahan siittä itelle mielenrauhan,ehkä. jokatapauksessa puhutaan muutamista milleistä niin osaako kukaan sanoa mikä kestää ja mikä ei.
Minkä hintaisia noi ultraukset yleensäkin on ja tekeekö joku porin lähellä?

 

Moottorihommissa itse täysi maallikko, mutta ainakin seuraavista vaikutuksista itsensä uskotellut. Sylinteriputkissa voi olla ohentumia tai pistemäisiä syöpymiä myös vesitilan suunnasta päin. Putki voi mennä poratessa puhki tai ohentua niin, ettei se kestä enää.

Hoonillahan materiaalia ei juuri lähde, mutta onko lähtökohta jo alkuunsa sellainen, että korkeapaineisempi palotapahtuma tai korkeammat kierrokset aikaansaavat täystuhon.
Mikä on lohkon mekaaninen kestävyys uutena vs. lähes puoli vuosisataa myöhemmin käytettynä, kymmeniä tuhansia kertoja lämmenneenä ja jäähtyneenä ?

Kun korkean vakiomännän tilalle laitetaan suuremmalla välyksellä oleva matalampi takomäntä, pääsee se keinumaan sylinterissä enemmän varsinkin kylmänä. Kiertokangen lyheneminen edesauttaa keinumista ja kuluttaa sylinteriä pian soikeaksi. Männän helmat kärsivät ja kuluvat.

Männänrenkaat eivät pysty tiivistämään tarpeeksi ja ohipuhallus männänrenkaiden ohi lisääntyy heikentäen voitelua. Korkea puristussuhde ei ainakaan auta asiaa yhtään, puhumattakaan E85-polttoaineesta jos sellaista meinaisi lisäksi käyttää.

Onko muuten lohkon rasitus samanlaista stroker-moottorin suurempien pyörivien massojen vaikutuksesta kuin korkeamman kierrosluvun aiheuttamat pyörivien massojen nousu ja värinät vakioiskuisessa moottorissa ? Kumpi on moottorille pahempaa ?

Ketjun aihe äärimmäisen kiinnostava.

IS

 

Strokerissa on pienemmät pyörivät ja liikkuvat massat. Mäntänopeus on suurempi pidemmällä iskulla ja huonompi veivisuhde lisää rasituksia. On varmaan mielekkäämpi panostaa vahvempiseinämäiseen lohkoon. Stroker sarja ja koneistukset maksaa lappua. Onko se viimeisessä koossa oleva lohko sitten säästölipas.

 

No periaatteessahan tohon tulee reilu 20 % lisää iskua. Jos nyt ajattelee et tollanen vakio tuottais vaikka 250 konia ja tuunattu 500, niin periaatteessa sylinteripaine kasvais ehkä sellanen 66% maksimissaan. Katkooko se sitte kameln selän vai ei? Edelleenkään se sylinteripaine ei ole järin suuri. Onks joku joskus kuullut että tollanen 2-5000 kierroksella voimaa maltillisesti tuottava motti olis puhkaissut sylinterin sen heikkouttaan? Mä en ole sellaista vastaan saanut, vähän enempi kiertäviä ja enempi tuottavia kylläkin. Joskus aikoinaan me tehtiin 318 motista 340, ja viime vuonnakin tein 318:sta 360:n, .090" ja 0.130" ylikoot siis. Siin 340/318:ssa oli seitinphuet sylinterit, itseasiassa yks meni puhki ku sattu liian pitkä pultti jakopään koppaan... Se paikattiin messinkitulpalla kun jäi renkaiden alapuolelle, motilla ajettiin kadulla ja myöhemmin kilpaakin ilman ongelmia, meni jotain matalia 12 sekkasia ja kierrätettiin korkeelle ja kovaa. Mitä vaan voi sattua, mut en mä yöunia noitten takia menettäis tässä tapauksessa. Toinen esimerkki, 400 lohkoinen motti josta pytty halkes, seurauksella et hydraulisoitu, veivi meni poikki jne. Se motti oli mennyt 10.6 Dusterissa ahdettuna ja oli porattu .035" ylikokoon. Onneks sattu olee kaks muuta 400 stanulohkoa tallilla joten eiku sonic checkaamaan. Ja kas; se valmiiks .035" porattu oli seinämiltään paksumpi kuin kumpikaan noista std lohkoista. Niinpä sit se vaan putkitettiin ja betonoitiin, mut ei oo vielä rankemmin koeponnistettu.

 

Tässä nykyisessä tapauksessa ei korkealta tipu vaikka lohko joskus puhkeaisikin, silloin hommataan se uusilohko joka porataan männille sopivaksi.
Stroukkisarja luultavasti jää ehjäksi eikä moottori räjähdä pillunpäreiksi vaan alkaa huohottamaan ja sylinterinpala tippuu öljypohjaan, toivottavasti
Täystuhokin on mahdollinen.
Jos nyt hommaan uuden lohkon joka maksaa xxx? Poraukset n.350e niin sen summan säästän jos käytän nykyistä lohkoa.
Ja kun ei ole varmaa kuinka heikko se 'uusi' lohkokin olisi...

Mut nyt edetään niin et asevelihintaan sain ultrauksen ja lohkon tarkistuksen niin ne tehdään ja sit sen perusteella jatketaan.

 

Ämericanserkkujen kokeiluja 383:lla.

Mukavasti näyttäisi olevan potkua ja kun tuosta vähentää sen pattiarallaa 50 kaakkia jotka jäävät Atlantille niin suomalaisessa dynossa noilla palikoilla varmaan sen about 500 kaakkia tai vähän alle.

Katsotaanpa onnistuuko kuvien liittäminen tällä kertaa...

 

Tuollainen nokka löytyi, ei mahda olla alkuperäinen.
HIT 282 NC CRANE.
64-12-90

Mitkä arvot vakionokassa olikaan?

Koitin hiuka kuvailla sylintereitä, mut youtube heikensi aikalailla laatua...
Hoonit näkyvissä kaikissa pytyissä, ylhäällä ja alhaalla ainoastaan väriero, ei tunnu kynnellä mitään...

 

Sieltähän on löytyny oikein virinokka..
Mulla on 25v vanha Cranen luettelo, mutta ei se sentään noin vanhoja nokkia tuntenu!

Tuohan on käsittääkseni symmetrinen 282 perusasteinen ja ilmeisesti 226@.050", 114 lsa.
En nyt vakion arvoja tässä tarkalleen tiedä mutta onhan tuo pikkusen ärjympi.
Ehkä siihen stroukkeriin laitat kuitenkin nykyaikasempaa.

Jos tuo lohko osoittautuu mittauksissakin kelvolliseksi niin sittenhän onkin selvät sävelet.
Mikäli seinämät on jossain kohti vähän ohuemmat niin ei silti välttämättä kannata muuten noin hyvää lohkoa hylätä, betonia sisään, kevyt hoonaus / välyksien tarkistus ja stroukkikamoja sisään!

 

Ploki voi olla ihan hyväkin vielä, mutta niinkuin meinasitkin niin seinämien mittaus on ihan paikoillaan tuollaisessa tapauksessa.
Pyttyjen soikeuden/oikean koon kyllä mittaisin kans ennenkuin stroukkisarjaa sisään laittaisin.
Se toive että jos lohko hajoaa ja sisuskalut jäisivät ehjäksi voi olla turha, yhden lohkon aikoinaan kun sain rikki syliteriputkesta niin ei niistä sisukaluista paljoa jäljelle jäänyt, kannetkin haavoittui mutta ne sai vielä pelastettua.....
Männänpaloja oli kaasuläppien välissä ja venttilinlautanen hajonneessa männässä kiinni.

 

Ja niinkuin Artsiracing meinas, nokka voi olla vanhanaikainen käytettäväksi rojektissa. Senhän saat mitattua kun kasaat kampuran, jakopään ja nokan takas lohkoon ja pyörittelet konetta ajoituslevyn ja heittokellon kans. Siis noston, asteet, ja LSA:n.

 

Koneistaja tarkasti lohkon ja oli just eikä melkei mitoissaan.
Vesitiloista meinas vaa et hyvältä näyttää ikäisekseen

 

Tämä lohko on nyt hyväksi todettu. Hyvä!
Ihan vaan karuna muistutuksena, että voi se stroukki keikka mennä aika vaikeaksikin.
Tuossa on linkissä Asperiinin tarina.
512

 

Hyvä juttu että osoittautui käyttökelpoiseksi.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, paljonko löytyi vahvuutta sylinterinseinämistä?

 

Ultrausta ei vielä tehty, tehdään heti kun mahdollista.
Nyt vasta tarkistettiin lohko tai sylinterit.
Ilmoittelen tänne kun ultraus on tehty.

 

Kansia hiukan ihmettelin ja tulin siihen päätökseen et ohjurit olis hyvä varoiksi vaihtaa, seetit koneistaa, plaanata ja joku porttauskin olis hyvä tehdä.
Venttiilitkin olis tietty hyvä samalla vaihtaa, ainakin pakopuolen hintaa tulis n.1000-1400e nopeesti laskettuna.
Jos noita uspartsin kansia esim harkittis niin mitkäs olis hyvät tuollaista stroukkipataa ajatellen?

 

Sorsat tai edel e-street

 

Molempia on ollu työn alla ja E-Streetit on lähtökohtasesti paremmat.
Varsinkin jos aikoo sellasenaan laittaa niin ehdottomasti edelit, ja on ne pienitöisemmät parannellakin kuin sourcet, joita taas en sellasenaan laittaiskaan.

 

Mieluummin sellaiset joita ei tarvisi enää sorvailla.

 

Mitäs täällä suositeltais ja perustelutki olis plussaa, itsellä kun tietoa suht vähän.
https://www.uspartsperformance.fi/v...cturer=3581&us_merkki2=3590&us_moottori2=3584