SBC kummastelua

Ite laitan nyt tollasen lunatin voodoo nokan kovilla nostajilla. On eka kerta ku käytän muuta ku laahuria joten odotan innolla mitä tuo tullessaa. Laahuril meni belair 12.7 vartin joten odotukset on korkeella.

 

Ei tullut kertaakaan käytyä vartilla tuon koneen kanssa, joten en osaa sanoa. Suunnitelmissa oli käydä tekemässä lähtöharjoittelua jollain lentokenttäradalla, mutta sää ja aikataulut eivät osuneetkaan kohdalleen.

 

Totta tuokin... Mut sit taas dynossa sais kerralla sytkät ja soosit kuntoon, ei tarttis sitten niiden kanssa pahemmin arpoa.

Kivastihan se Bel Air kulkee, eikös nyt ole kyseessä Samin vanha -63? Mitkä kannet sulla on?

Ok, huomioitu! Saattaa olla että hierotaan noista hiluista vielä kauppaa jossain vaiheessa...

 

Itellä kans tuommonen 4 pulttinen lohko ja samanlaiset männät. Lohko tällä hetkellä konestamolla vaihtavat sylinteriputkia (neljä). Oli vähän ongelmia viimekesänä. Päällä oli portatut mikkikannet. 280 asteinen nokka. Hyvin räpätteli mitä kerkes räpätellä ku nestettä tuli palotilaan. Ens kesäksi tulee päälle AFR alukannet saa sitten nähdä miten toimii. Nuita mikki kansia oli laskettu pirusti ja nyt joutu vielä dekkitasoja höyläämään niin ei nuita kansia voi laittaa! Lohko on -70 vuosimallia. Moni olis jo hommannu uuden lohkon.

 

Samin vanha lepakko auto. Kansina afr 210 race readyt. Victor jr imukansi ja 750 db proformi. Uuves nokas 257 asteita ja 0.600 nostoja. 1.63 rullavivuilla. 4.1 välityksel ja 3000 turpiini. Laitan samalla 6al poksin ja msd jakajan. Ja isommat peltisarjat.

 

Onkos montakin kertaa putkitettu?

 

Joskus aikaisemmin oli pari putkea vaihettu! Nyt nuo samat uudelleen ja vastakkaiselta puolelta pari putkea.

 

Toivottavasti joku tekee halvalla kun täälläpäin 4putkitusta on kalliimpi kuin uus lohko.

 

Mutaraaserin kanssa ihan samaa hämmästelin, et kannattaako SBC:n putkitus tosiaan, jos ei kyseessä sitten oo joku ´57 Corvetten numbers match-motti tms.

 

Näyttäs olevan melko edullisia nuo uudet lohkot. Dartin lohkokin alle kaks tonnii.

 

Paljon on vettä virrannut Vantaassa sitten tämän aiheen aloituksen, kaivelin tämän alakerran viimein esiin josko sen tänä talvena saisi nippuun... Suunnitelma yhä sama eli Edelbrockin pipot olisi tarkoitus laitella, tutkiskelin ja pyörittelin tuossa alakertaa ja yhdessä pytyssä on pientä syöpymän näköistä joka ei tunnu sormella, oletan että on ollut siinä jo edellisessä rempassa koska mun omistuksen aikana ei vettä ole pytyissä ollut. Lisäksi parissa sylinterissä on hoonijälki paikoin vähän kiillottunut, joten palasiksi menee. Täähän on .060 ylikoossa, joten ajattelin viedä koneistamoon ja pyytää hoonaamaan sylinterit ja vaihtamaan nokkalaakerit ja nippuun uusilla laakereilla ja renkailla, pikkulohkoa ei varmaan isompaan ylikokoon enää kannata porailla? Tästä tulee siis todella low buck-motti, katsotaan mitä kestää. Tosin on toi alakerta ollut meillä ajossa jo 7 vuotta ilman ongelmaa...

Yritin heittokellolla mittailla miten paljon mäntä jää dekkitason alle, sain tulokseksi n. 0,4mm eli .0157 tuumaa, mutta en ihan täysin luota mittaukseen, tuntuu että tuollaisella heittokellon magneettijalalla pienikin heilahdus tekee muutaman satkun heiton joten taidanpa hakea US-Partsilta semmosen Compin "Deck bridgen" tarkempaa mittailua varten. Ja pitänee mitata 1,2,7 ja 8-pytyistä että onko dekki edes suora... Laturin taakse meislattu koodi on yhä näkyvillä dekissä, joten oletan että on tehtaan jäljiltä. Miten muuten pattimännällä korkeus mitataan oikeaoppisesti, oletan että kuitenkin siitä patin vierestä männän laelta, pattihan ei vaikuta quenchiin?

Nokka-akseliakin koitin huvikseni mittailla, sain nostajasta mitattua loben korkeudeksi 7,07mm eli .278 tuumaa, onko noin pieniä nokkia olemassakaan vai sössinkö jotain? 1,5 vipalla venttiilin nostoksi tulisi .417 tuumaa... Ei jatkoon. Kaasuttimenkin ostin tallikaverilta, Holley 650DP, sitä ajattelin kokeilla, kai tommonen kuuspuolikas näin pieneen moottoriin välttää?

 

Mä mittasin männän korkeuden 2-3 mittauspisteestä per mäntä ja nimenomaan männän tasaiselta osuudelta. Omissa männissä tosin dishiä, mutta eiköhän pattimännistäkin mittauskohdat löydy.

Ja jos vaikkapa päätät vaihtaa männät lohkon dekkaamisen jälkeen, niin varmista uusien mäntien korkeus ettei käy niin kui minulla kävi, että dekin mittaushetkellä kiinni olleet männät olivatkin matalammat kuin dekkauksen jälkeen asennetut...

http://jakulepi.blogspot.fi/2016/01/moottori-alakerran-valmistelu-kasausta.html

 

Jep, American Joen juttuja aiheesta yritinkin jo tavailla, käsitin että pitäisi mitata useammasta kohdasta ja laskea keskiarvo jos vaikka esiintyy "piston rock"ia eli mäntä pääsisi keikkumaan pytyssä. Maallikosta tuntuu että ei siellä niin suurta välystä voi olla että mäntä pääsisi kääntymään, varsinkaan suht vakiomallisella pitkähelmaisella männällä, mutta kait se on mahdollista... Toinen mielipide olisi mitata tasan tapin kohdalta, mutta se ei taida pattimännällä oikein onnistua.

Sun blogia Jakulepi on tullut lueskeltua mielenkiinnolla, pikkulohko taisi potkia ihan kivasti lopulta! Aika näyttää päästäänkö tällä kasalla edes lähelle noita lukuja...

 

Juu kun männän vastakkaisilta puolilta (dekin ulko- ja sisäreunan puolilta) mittaa, niin pääsee about näkemykseen että miten se mäntä siellä istuu.

Ihan tyytyväinen olen kieltämättä lopputulokseen oman moottorini osalta.
Kunhan sulla on about asiallisesti virtaavat kannet, niin kyllä sieltä sitten löytyy!

 

Vuosi sitten oli näköjään ajatus kasata moottori talven aikana, hyvä ettei tullut sanottua minkä talven koska tossa toi on ollut pukissa kohta vuoden Sain viimein hommattua Compin dekkisillan ja mittakellon tappiin jatkopaloja ja pääsin mittaileen männän korkeutta suhteessa dekkitasoon, mittasin sekä patin ylä- että alapuolelta, tässä tuloksia:

1: 0,45/0,55
2: 0,59/0,54
7: 0,7/0,82
8: 0,75/0,83

Vaikuttaisi siis että kansitasot ei ehkä ole täysin suorat, koska 7. Ja 8. pyttyjen kohdalla mitta on pari-kolme kymppiä suurempi, ilmeisesti dekkitasot on tehtaan jäljiltä. Lisäksi ihmetyttää heitot saman männän kesken, voiko noissa männissä olla noin "paljon" eroa? Toinen mitä kummastelin että välillä tuntuu mitattaessa että kun useamman kerran pyörittää kampea ja mäntää ylös-alas voi mittaustuloksessa olla muutaman satkun eroja, onko mun Mitutoyo pskana vai voiko takomäntä keikkua sylinterissä sen verran? Männäntapin kohdalta en mitannut koska siinähän on patti...

Mielipiteitä, purkaako koko paska ja koneistamoon ja muutama satku kansitasosta pois?

 

Laita se kellon "tappi" mäntään kiinni ja kokeile sormin paljonko se mäntä keikkuu

 

Kyllä ne mukit keinuu siellä sylinterissä:



Kannatan dekkien koneistusta, merkkaa muistiin 1-2-7 ja 8 pytyssä männän ja dekin ero ja kerro ne mitat koneistajalle, niin osaa sipasta oikeen siivun pois, että kaikki männät tulee samaan tasoon.