Puukaasu.

Overdrive.fi on harrasteautoiluun keskittyvä verkkosivusto, joka tarjoaa sisältöä harrastajien ja rakentajien tarpeisiin. Epäasiallinen ja loukkaava sisältö, joka rikkoo sivuston käyttöehtoja, poistetaan. Näin eivät myöskään poliittinen keskustelu ja aiheet sinne kuulu. Harrastus on yhteinen poliittisesta kannasta riippumatta. Overdriven yleiset käyttöehdot löytyvät täältä, ja on hyvä muistaa, että jokainen keskustelija on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa omien viestiensä sisällöstä.

Ketju osiossa 'Yleistä rakentelusta', aloittaja Toope, 17.4.2015.

  1. Joo. Tässä vielä se lopputyö:

    https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/49033/PUUKAASUTIN AUTON MOOTTORIN OHJAUS.pdf?sequence=1&isAllowed=y

    Hiukan referoiden:

    5.2.1 Alkuperäinen kokoonpano
    Vuonna 2007 moottoriksi asennettiin uusi Chevroletin 350 pikkulohko, jonka iskutilavuus on 5 700 cm 3. Puristussuhde on vakio 8,5:1.


    5.2.2 Evo1
    Vuonna 2008 tätä opinnäytetyötä aloitettaessa, moottorin puristussuhdetta nostettiin arvoon 12:1 ja moottoriin asennettiin Weiandin mekaaninen ahdin, jolla on mahdollista saada 0,5 bar ylipaine.

    5.2.3 Evo1.1
    Naputus moottorista osoittautui vääntyneeksi kiertokangeksi, jolloin männän helma otti kiinni kampiakselin vastapainoon. Kone avattiin ja vahvemmat kiertokanget asennettiin paikoilleen.

    5.2.5 Evo2
    Dynamometritositteiden kanssa mentiin katsastuskonttorille ja katsastettiin auton ahtimella varustetuksi. Lähdettiin pitemmälle koe-ajolle Kangasalan Mobiliaan häkäpönttöpäiville. Koe-ajo päättyi Jyväskylään, missä moottoria kohtasi täystuho. Kohotetusta puristuspaineesta ja sen päälle ahtamisesta johtuen osa kiertokangista katkesi, vaikka niiden oli luvattu kestävän 700 hevosvoiman moottorissa.

    5.2.6 Evo3
    Koeajossa Chevroletin moottorin kestävyys osoittautui epäluotettavaksi, haluttiin saada jotain luotettavampaa moottoritekniikkaa. Uusi moottori hankittiin kiihdytysautoissa käytettävästä jälkimarkkinatuotteesta. Sitä ei löydy mistään autosta tehdasvalmisteisena, vaan kyseessä on puhdas kilpamoottori. Tästä 6 500 cm 3 V8-moottorista otetaan kisakäytössä yli 1000 hevosvoimaa, sen uskottiin puukaasukäytössä kestävän. Koneen puristussuhde on 1:10,5 ja mekaanisen ahtimen välitystä vielä kasvatettiin, joten ahtopainetta saatiin hieman lisää, tähtäimessä aikaisemmin hyväksi todettu 17 bar puristuspaine.

    Tämä viittaus oli siis tuo Evo2 -vaihe. Itse kylläkin uskoisin, että kyllä SBC:kin pysyy kasassa, kunhan on oikeat palikat, niin kuin tuossa Evo3 Kamiinassa oli. Vai onko se räjähtänyt senkin jälkeen?
     
    Muokattu: 16.6.2019
  2. Slant Sickness

    Slant Sickness Double Gearhead

    Ei tietoa, mutta onpahan tarvinnut lujat kisaosat jotta sai runsaan sata heppaa aikaiseksi. Harjoittelukappaleita kaikki tyynni.
     
  3. Rautamäki

    Rautamäki 3rd gear

    Outoa. Luulisi tehoa irtoavan myös, jos männä päällä on niin paljon painetta että kiertokanget menevät mutkalle? Vai räjähtääkö kaasu äkäisemmin kuin ilma/bensa-seos?
     
  4. Jouni_K

    Jouni_K Gearhead

    Ettei vaan ois nakuttanu? Sitä oikein kestä mikään kone.
     
  5. Jaa-a..Itse luulen, että se puristus+ahtopaine oli vain liikaa. Maailmalla on jotain SS:n idean mukaisia dieselmoottoreita konvertoitu toimimaan puukaasulla ja niissä ollut puristus 17 luokkaa. Tässä on esim. joku tutkimus:

    http://orbit.dtu.dk/files/4549164/ris-r-1728.pdf

    Mut joo, yritin etsiä puukaasun oktaaniarvoa. Tiedän kyllä se luonnontuotteena ja varmasti riippuen kaasuttimesta vaihtelee, mutta heikosti löytyi internetistä tietoa. Löysin tämmöisen intialaisen tutkijan Swarup Kumar Nayakin taulukon:

    [​IMG]

    Properties of babul wood chips and producer gas from babul wood.

    Varmasti suht oikea haarukka suomipuullekin, vaikka ei kyllä mitään hajua, että mikä on babul wood..
     
    Muokattu: 16.6.2019
  6. xp

    xp Gearhead

    Onneksi Fordin lättäpää kesti vakio osillakin, muuten olisi sota-aikana pian loppunut osat kesken.
     
    Bukero, 1purehell ja Nikuzai tykkäävät tästä.
  7. Kyllä kyllä..No melkein kaikki pula-ajan vehkeet kyllä oli vapareita. Mutta siihen aikaan kokeiltiin kyllä sitä ahtamista ja puukaasua, niin kuin tuossa lopuutyössä kerrotaan. Ylellä on asiasta hieno arkistovideo:

    Häkäpöntöt bensan korvikkeena

    Tokkopa tuossa videolla olleessa kuorma-autossa vakiona kovin puristukset ollut, joten ahdin ei varmaan aiheuttanut vielä suurta ongelmaa. Kertokaas viisammat, että minkä merkkinen se auto muuten on? Ei se minusta Fordilta vaikuta.
     
  8. Nikuzai

    Nikuzai Gearhead

    Muisti teki tepposet ja sama video oli mitä kattelin

    Korjatkaa jossoon ihan hakoteilla
     
    Muokattu: 17.6.2019
  9. Tuossa videolla noin ajassa 5.12 sanotaan näin:

    "Kaasun palamiseen tarvittava ilma sekoitetaan kaasuun jo ennen komperssoria."
     
  10. Ja samma på El Kamiina:

    [​IMG]
     
  11. 4d sedan

    4d sedan Double Gearhead



    Jotenkin tuntuu myös oudolta mun korvaan että ei oikein ole tehoa mutta kiertokanget ei kestä, vaikka nekin jo vaihdettu parempiin?

    Toi nakutus olis tietty yksi selitys, että sen kaasun laatu vaikka vaihtuu kesken ajon niin että nakutus aiheuttaisi tuhon, mutta kyllä sitä kuvittelis että jotain piikkausääntä olis konehuoneesta kuulunut?
    Sekin että vaikka sillä ajais niin että nakutusääntä kuuluiskin niin osiinsa nähden kuormitus on kuitenkin melko vaatimatonta, että kai se sitäkin hetken kuvittelis kestävän, ja olisko silloinkaan hajoamassa kiertokanki vai mielummin mäntä?

    Jos tuosta näillä tiedoilla täytyisi jotain veikata niin mieluummin sanoisin että kaasusta on lauhtunut vettä joka on sitten päätynyt isompana eränä johonkin sylinteriin, vääntäen kiertokanget piloille....
     
    Jussi289 tykkää tästä.
  12. tinareki

    tinareki Double Gearhead

    Vanhojen miesten mukaan häkäkaasuttimella ajettaessa moottorin kuluivat paljon normaalia nopeammin loppuun. Ei ne hopatkaan määräänsä enempää kestäneet. Häkäaika jäi onneksi suhteellisen lyhyeksi, mutta 40-luvulla ajettiin kilometrisuoritukseen verraten huiman paljon kalustoa loppuun tässä maassa.
     
  13. Rautamäki

    Rautamäki 3rd gear

    Pula-ajan häkäpönttösysteemeissä oli onnettomat kaasun puhdistimet ja moottoriin pääsi vettä, tervaa, nokea ym. skeidaa.
     
  14. ...ja öljyt. Pula-aikana ajettiin vanhoilla öljyillä ja niitä vain puhdistettiin kosmeettisesti välillä. Muutenkin ne öljyt oli ihan käsittättömän huonoja vielä pitkään sen jälkeenkin. Vielä joskus 70-luvulla tehtiin moottoriremppoja muutaman kymppitonnin välein.. Tämä noin offtopic.
     
  15. Googlella sen babul woodin selvitti. Kyseessä on hartsiakaasia eli niilinakaasia (Vachellia nilotica, aiemmin Acacia nilotica).

    Tosta tiheydestä vielä, niin jos sitä vertaa kotimaisiin puihin, niin samaa luokkaa se on:

    "Suomalaisen männyn tiheys on 370 – 550 kg/m3, kuusen 300 – 470 kg/m3 ja koivun 590 – 740 kg/m3."

    Luulisi, että tuotetun kaasun ominaisuudet on suhteellisen samanlaiset.
     
  16. xp

    xp Gearhead

    Vettä männän päällä, niin sen täytyi olla. Fargo on siinä vanhassa elokuvassa.
     
  17. Itsekin huomasin sen jälkeen, että nokkapellissä lukee Fargo. Yritin etsiä vastaavaa, mutta en löytänyt. Tässä on vuoden 1938 FG459 Fargo:

    [​IMG]

    Mutta maski on erilainen. Samalla tavalla Fargo teksti nokkapellissä jne. Onkohan Euroopassa ollut erilainen maski vai olenko muuten hukassa?
     
  18. Eiku nyt mä hokasin. Ne on Suomessa sepittänyt sen maskinkin, jotta saa sen ahtimen piiloon..
     
  19. sdfsd

    sdfsd Double Gearhead

    kyl ne taisi kulua ja siksi noita osia kai tehtiin suomessa sota/pula aikaan.
     
  20. Jussi289

    Jussi289 Double Gearhead

    Sen mitä tässä uteliaana olen asiaa joskus selvitelly, niin kyllä se kaasun puhdistus kuluttavista partikkeleista on iso ongelma. Sekä sellasen kattilan tekeminen, joka tuottaa edes suunnilleen tasalaatusta tavaraa. Kun se häkä on ainoo käyttökelponen osuus, kaikki muu tuotos ei tee muuta ku kuormittaa moottorin puristustilannetta tekemättä työtä.
     
    4d sedan tykkää tästä.

Kerro tästä muillekin!