Nettiautosta bongattua

Enemmän niissä on vanhaa suomalaista kulttuuria ja käsityötaitoa, kuin tehtaan kuosissa olevassa ulkomailla valmistetussa bulkkiautossa.

 

Onnistuu ja ei onnistu. Taisin tästä joskus aikaisemminkin kirjoittaa, mutta tässä jotain aiheesta: Replika-autoista: Tuo riippuu siitä, mitä rekisteriotteeseen on sattunut katsastusmies aikoinaan kirjaamaan. Esim. jotkut rantakirput, joita rakennettiin 1970-luvulla, menettivät identiteettinsä muutoksen myötä, eli lakkasivat olemasta VW kupla. Auton merkiksi saattoi tulla Cactus Buggy ym. Tällaisen auton museokatsastus on mahdollista, koska se on rekisteriotteen mukaan "Cactus buggy" vuodelta 1975, eikä VW Kupla 1966, josta se on tehty. Enemmistö 1970-luvun rantakirpuista jäi edelleen Volkswagen merkkisiksi, ja niihin tuli muutoskatsastustiedot rekisteriotteeseen. Tällaisen rantakirpun museokatsastus ei onnistu, koska se ei ole alkuperäinen Volkswagen.

Sama pätee muihin replika-autoihin.

Ja jos nyt maahantuot vaikkapa Englannista rantakirpun tai muun replika-auton, niin niissä rekisteriotteessa taitaa aina lukea merkkinä korin valmistaja, esim. Apal. Eli nekin ovat lakanneet olemasta Volkswageneita tai Ford Cortinoita. Tällaisia on ainakin pari Suomessa museorekisterissä. Tähän perustuu myös Suomessa olevien AC Cobrien runsas määrä. Ne ei todellakaan ole AC Cobria, vaan jotenkin ulkomaiseen rekisteriotteeseen on saatu AC Cobra merkintä, ja sillä samalla merkinnällä se on saatu Suomessa rekisteröityä AC Cobrana. Onnea vaan sille ostajalle, joka ei älyä tätä ja pulittaa 100000 euroa tee-se-itse replikasta. Taitaa ainakin 1 tai 2 feikki Cobraa olla päätynyt museoajoneuvorekisteriiinkin, vaikka eivät todellakaan ole valmistettu vuonna 1966, vaikka rekisteriote niin kertoo. Oikea valmistusvuosi lienee 1998 tms, eikä 23 vuotias auto muutenkaan voi olla museoajoneuvorekisterissä.

Museoajoneuvon moottorinvaihto: Museoajoneuvosssa moottorin pitää olla samanlainen, mikä kyseisessä autossa on alunperin ollut. Mallisarjan muuttamista ei hyväksytä. Se, miten joku on onnistunut saada slatti moparin museokatsastettua hemillä, selittyy sillä, että kyseessä on tuontiauto ja muutos on tehty jo USA:ssa. Tällöin Suomalaiseen rekisteriotteeseen ei välttämättä tule muutostietoja, jos niitä ylipäätään on ollut alkuperäisessäkään rekisteriotteessa. Siksi museotarkastajan on aika vaikea tietää onko kyseessä alkuperäinen hemi vai ei.

Olen pari autoani museotarkastuttanut ja niiden rekisteriotteita ei museotarkastaja katsonut ollenkaan.... Eli siellä olisi voinut olla ihan mitä tahansa merkintöjä... Tosin kyseinen museotarkastaja henkilökohtaisesti tuntee allekirjoittaneen ja kai tiesi, että mun autot ovat "numbers matching" tapauksia. Mutta viimekädessä katsastusmiehen, joka kirjaa muutoskatsastuksen museoajoneuvoksi, pitäisi lukea rekisteriotteen tiedot. Eli jos auto on muutoskatsastettu slantista hemiksi, niin ei sitä voi lain mukaan hyväksyä museoajoneuvoksi. Tiedän yhden tapauksen, jossa moottorivaihtotapausauton museokatsastus on jälkeenpäin Traficomin toimesta mitätöity. Traficom oli huomannut muutoskatsastuksen jälkeen, että auton valmistenumero ja moottori ei täsmää. Eli jos tuo yllämainittu Dodge Charger on lähtenyt tehtaalta jollain muulla moottorimallilla, kuin mikä siinä nykyisin pellin alla on, niin museokatsastuksen hyväksyntä on ollut katsastusmiehen virkavirhe. Sama pätee tuohon yllämainittuun esimerkkiin, eli jos joku yrittää museokatsastaa Mersu W124 200 dieseliä 4,2 V8:lla, joka kylläkin on mallisarjaan kuuluva moottori, niin ei onnistu. Tai ei ainakaan pitäisi onnistua.

Nykyinen museoautolaki on mielestäni hyvä. Näitä tee-se-itse tapauksia ei tosiaan pitäisi päästää museokilpiin. Sen sijaan jonkunlainen harrasteajoneuvoluokka pitäisi olla tämäntyyppisille autoille. Kun en oikein usko, että kukaan pitää käyttöautona AC Cobra replikaa tai moottorivaihto Chargeria. Päättäjät on tästä asiasta tietysti aivan toista mieltä, eli jokapäiväisiä käyttöautojahan ne....

Saa museoautossa olla aikakauteen liittyviä varusteita. Esim. mun autossa ei alunperin ole ollut radiota. Laitoin siihen auton valmistusvuoden mukaisen radion. Se on vähän veteen piirretty viiva, mitä saa laittaa. Lähinnä kai sellaiset muutokset, jotka edellyttää muutoskatsastusta, niin niitä ei saisi olla. Tosin esim. vetokoukut piti muutoskatsastaa 1980-luvulla, joten ei tämäkään ole yksiselitteinen asia.... Joka tapauksessa auton omistaja vastaa museotarkastuksen yhteydessä siitä, että pystyy todistamaan kyseisen tarvikkeen / lisävarusteen olemassaolon auton valmistusajankohtana. Esim. tuotteen mainos vanhassa lehdessä, tai valmistajan esite tms. Joskus 15 vuotta sitten joku museotarkastutti 70-luvulla roddatun jenkin ja se hyväksyttiin silloisen tulkinnan mukaan. Auton omistajalla oli vanha V8 magazine tms. materiaalia, jolla pystyi asian osoittamaan. Eli auto oli ollut todistettavasti siinä asussa yli 30 vuotta. Sen jälkeen Traficomilta on tullut tarkennus, että ajoneuvon pitää olla tehdasalkuperäinen, eli ei käy enää että muutokset autoon on tehty yli 30 vuotta sitten.

Mun mielestä kansallismuseon pysyvään näyttelyyn pitäisi toimittaa näitä täysin älyttömiä korinvaihtoräpellyksiä mitä ihmiset epätoivossaan -80 ja -90 luvulla teki, kun valtiovallan mielivalta oli mitä oli. Olisi muistutuksena nykykansalaisille miten häiriintynyttä silloinen autoverotus oli.

 

Kyllä, replicat ja tribuuttiautot menee museorekkariin jos on oikeasti sen imitoidun kohteensa mukaisia, en tiedä meneekö tässäkin jossaki raja minkä ovat valmiita hyväksyy.

Ja muistakkaa aina että se on HYVÄ asia ihan jokaiselle että tuo ei niin jäykkää ole kuin mikä yleinen uskomus on. Jos mentäs pilkkua nussien alkuperäsyyden mukaan niin sieltä lähtis 90%:sta museokilvit helvettiin jollaki verukkeella, ketä se palvelisi?

 

No kyllä ovat museotarkastajat sitten puolisokeita jos muuta ei sinne pellin alle voisi hyväksyä kuin sen orkkismoottorin? Tiedän enempi museoautoja missä moottori ei täsmää siihen millä se tehtaalta on tullu ku missä täsmää. Sekavaa on homma.

 

Kouvolassa on museo tarkastaja, joka valitti pappatunturin tarakasta uupuvasta muovikuminauhasta ja vanteissa olevasta hapettumasta...

Sama tarkistaja ei päästänyt 1981 mallin Suzukia GS museoon kun siinä oli alumiini vanteet. Suomessa myydyissä malleissa oli pinnavanteet ja amerikan tuontimallissa oli alumiinivanteet ja tämä kyseinen oli amerikantuonti. Ei kelvannut tuontimalliin vetoaminen, kun Suomessa myydyssä esitteessä oli vaan pinnavanteet saatavilla.

Sama tarkasta ei hyväksynyt Wartburgia mikä minusta on priima. Etuhiekkapellin sisäpinnassa oli ruostetta, takapenkin saumasta repstotti lanka. Konepellin väri oli haaleampi keskeltä kuin muualta. Kuulemma uudelleen maalattu väärällä värillä, vaikka ei ole koskaan maalattu, aurinko haalistuttanut väriä konepellistä todennäköisesti enemmän tai sitten tehtaalta tullut jo värivirheellisenä. Tuohon aikaa itä-puolen autojen laatu oli muutenkin...
Huomiona myös, että konehuoneessa on likaa ja öljyä.

Pappis aina mikä meni hampaita kiristellä läpi kaksi seuraavaa esimerkkiä ei menny museoon tältä tarkastajalta.

 

Vahva veikkaukseni on, että se mr-tarkastus on tehty ENNEN sen mörkömoottorin asennusta. Päältä päin on sitä kulunutta alkuperäistä moottoria siistitty ja käytetty sitten tarkastuksessa. Koko ajan on ollut tarkoitus tehdä se swappi, mr tarkistuksella haetaan vaan "lisäarvoa"...

 

Asiaan liittyen, muutoskatsatuksesta.

Eräs katsastus mies ei antanut laittaa Taunukseen 2.8 V6:sta kuulemma liian tehokas ja iso moottori... Isoin moottori mitä kuulemma saa laittaa on 2.6 V6. Tämä tapahtui keväällä 2020.

Ja Ford Clubilla Escorttiin yrittivät laittaa 1.8 Zeteciä vapaasti hengittävänä. Toinen katsastusmies ei hyväksynyt tätä myöskään juuri tällä viikolla. Kuulemma Escort RS turbo 130hp ei kelpaa vertailu malliksi eikä 7kg/kw. Joten sitä Zeteciä ei sinne saanut. Asiakkaan pitää itse perustella millä perusteilla saa laittaa. Wikipedia ei kelpaa lähteeksi eikä tekniikanmaailman lehti. Katsastuksent/trafin ei tarvi perustella mitään.

 

Wrong, kyllä ne "mörkömoottorit" monesti on rekisteriotteessa vaikka ois millä ruohonleikkurin moottorilla tehtaalta tullut. ELI, tarkoittaa sitä että ihan muutoskatsatuskin tehty tai sitten se on vaan ollu siellä pesässä jo maahan tullessaan. Jälkikäteen jos lähdet museoauton tekniikkaa muutoskatsastamaan isommalle padalle niin hommahan menee kuulemma niin, että ekana tehtävä normi muutoskatsastus, sillon se tipahtaa pois museorekkarista koska ei vastaa enää museokorttia, eli sen jälkeen sitte uudestaan lakki kourassa suorittamaan museokatsastusta uusiksi että meneekö läpi.

Semmosessa tapauksessa missä se "mörkömoottori" ei ole otteessa niin tuolleen on voitu toimiakin kuten kuvasit.

Minusta se moottori edelleen saa olla vaihdettu, MUTTA se ei numeroiden mukaan saa olla uudempi kuin mitä auton oma vuosimalli on.

 

Minkä niminen, tietäisi vältellä sopiessa tarkastusta?

 

Onneksi vuodet tekee tehtävänsä, eli tämäntyyppiset asennevammadiktaattorit alkavat olla siirtyneet hautausmaalle. Loistava esimerkki muutaman vuoden takaa: Mercedes W124 ei kelvannut tuolla länsi suomen suunnassa museotarkastuksesta, koska: "periaatteen vuoksi ei näitä käyttöautomersuja museotarkastuksessa hyväksytä". Siinä oli hyvin ymmärretty Traficomin museotarkastajille antamat ohjeet. Ei ole tarkastajana enää kyseinen henkilö ja kyseinen autokin hyväksyttiin muualla. Olen huomannut, että todella paljon on parantunut museoajoneuvotarkastusten ammattitaito viimeisen 20 vuoden aikana. 90-luvulla sattui vielä paljon tämän tasoista perseilyä. Tosin nykyään menee joskus jo päinvastoin, eli aika huonokuntoisiakin autoja on viime vuosina hyväksytty.

Siis samanlaisen voi vaihtaa, muttei siinä voi moottorin mallia vaihtaa jos museostatuksen haluaa. Esimerkkinä jos joku huudattaa moottoritiellä Ford Sierra 1.3:lla 110km/h jolloin kiertokanki tulisi lohkosta läpi, niin ei se oikein toimi, että asentaa siihen tilalle Cosworthin turbomoottorin ja vie sen sitten museotarkastukseen. Vaikkakin sekin kuuluu Sierran mallisarjaan. Mutta ei ole mitään ongelmaa laittaa toista 1,3 moottoria tilalle. Moottorin numeroilla ei ole käytännössä merkitystä, milloin se lohko on valettu, olkoot vaikka tehdasuusi jos niitä lohkoja joku vielä valmistaa. Tuskinpa 1985 Sierrassa jarrupalatkaan ovat enää vuoden 1985 tuotantoa. Ja aika vaikeaa olisi alkaa selvittelemään, milloin joku moottorilohko on valettu. Niitä "numbers matching" juttuja haluaa kyylätä vaan jotkut pussihousut autoa ostaessa, kuten minä, hah.

 

Perkele, eihän tää sama mittaillu aikoinaan erään Aspenin karvalankamattojen lankojen pituuksia.

 

On aina niin ihailtavaa tämä maksimaalinen voiton tavoittelu. Tai vaihtoehtoisesti hemmetin kallis leima. Samasta laitteesta pyydettiin muutama viikko sitten 4300. Nyt kohtuullinen korotus uuden omistajan toimesta. 8900€...
https://m.nettiauto.com/chevrolet/c10/12003443

 

https://www.nettiauto.com/oldsmobile/442/12003805
AAN-442 kaupan. Mikähän tuon auton historia on, tuotu ruotsista?

 

https://m.facebook.com/V8Magazine/posts/10159406671415307

Tässä AAN-442 historia

 

Noh, kyllä ainakin noita museojenkkejä on vaikka kuinka, missä pellin alla oleva moottori löytyy sekä otteesta että on hyväksytty museotarkistuksessa vaikka se on isompi kuin kyseisessä yksilössä tehtaalta tullessa. Joku tarkistaja on sitte ollu huolimaton tai sitten se vaan on sallittua jollaki perusteella. Tai joku sitte junaillu asian jotenkin. Niin tai näin, niin itseä ei kiinnosta kyllä yhtään. Päinvastoin, toivon mukaan ei kenenkään museotarkistus jämähä siihen jos pellin alla on alkuperäistä isompi moottori ja auto muuten alustaltaan ja jarruiltaan laitettu moottorin vaatimaksi.

Ja jos paljon olet museoautojen kanssa värkännyt, niin pitäisihän sinun tietää että kaikki kulutusosat saa museoautossa vaihtaa vaikka miljoonaan kertaan ja ne ei ole mitenkään tarkistuksen alaisena, ja ne saa jopa ihan luvalla päivittää paremmaksikin (valaistus, jarrut, turvavyöt jne.).

 

Tuohon moottorinvaihtoasiaan törmäsin jokunen vuosi sitten. Aikomuksena oli museokatsastaa -66 Mustang HT, joka oli ollut kutosella alunperin, mutta päivitetty kaikilta osin kasitekniikalle. Jarrut, taka-akseli, pyörännavat jne. Tarkastajat saapuivat paikalla ja aluksi kehuivat auton kuntoa, kunnes tajusivat että se oli ollut kutoskoneinen alunperin. Se vesitti siis koko homman. En niellyt sitä aivan siltä istumalta ja selvittelin asiaa muualtakin, koska tiesin että tällaisia koneenvaihtoautoja on museorekisteröity aiemminkin. Kävi ilmi että joskus menneinä aikiona se oli ollut mahdollista, mutta säännöt muuttuneet myöhemmin niin, ettei se enää onnistu.

 

Noniin, tämä selittää asian. Onpa ollu kyllä tämäkin muutos taas melko persesuuntaan

 

Tuon kutonen kasiksi näkee helposti vin numerosta, mutta kasi isommaksi kasiksi niin näkeekö sitä välttämättä mistään?

 

^joka moottorille ja eri versiolle on oma koodi vin nummerossa...