Turvakaarista / -kehikosta...

Säännöissä on ilmoitettu seinämänvahvuudeksi 3mm. Onkohan se nimellinen vai minimi ? Mitään standardia ei ole ilmoitettu. Esim. EN 10305:n mukaan 42x3:n seinämävahvuus on välillä 2.8-3.2mm. Jos se on ehdoton minimi niin silloin pitäisi käyttää putkena 42x3.5

Ne turvakaaret voi näköjään myös tehdä ruostumattomasta jos "kromimolylla" tarkoitetaan seosaineita. Oikeasti kyse taitaa olla kuitenkin nuorrutusteräksestä. Siitäkin puuttuu standardi/teräksen kauppanimi tai vast.

 

Re: Turvakaarista/kehikosta...

Joo, se 3mm on kuulemma minimi, eli 42x3 putki ei silloin kelpaa. Mistä tommoista 3.5mm:n seinämällä olevaa putkea muka saa ? Ja mihin hintaan ?

 

Turvakaarihan tarvii olla paksumpaa putkea, ja sitä on mun käsittääkseni minimimittasena vaikee löytää, mut kyllä tota 3.2mm seinämäistä 42mm hydrauliputkea saa vaikka Onniselta. Sit saa kans tarkkuusteräsputkia, mut ne maksaa enempi. Oon käyttänyt kumpiakin, tehdessä ei ainakaan mitään eroa huomaa. Pakkoks sitä on kaahaa.

 

Onnisen hydrauliikkaputki 42x3 on ihan ok. Se on ainakin tähän asti ollut sen verran tarkkaa, että katsastusten kanssa ei ole ollut vaikeuksia. Useampia tästä putkesta tehtyjä runkoja ja kaaria on tullut tutkailtua.. Tein myös oman rungon samasta tavarasta. Jos kuitenkin haluat olla varmalla puolella, niin mikäänhän ei tietysti estä ostamasta paksumpaa laatua.

-Henkka

 

Ja sä vielä myönnät käyttänees tuubiputkea julkisesti ?

 

Re: Turvakaarista/kehikosta...

Kuten Henkka tuossa ilmoittikin niin se onnisen 42x3 on ok. Väittäisin että 95% suomessa olemassaolevista kehikoista/rungoista on tehty juurikin tuosta kamasta. Ja cromo-kehikoista 99% on tehty tuumamittaisista amerikan-putkista joita nykyään saa suomestakin ns. hyllystä (kiitos viitseliäiden osatoimittajien).

Eli jos oikeasti meinaa tehdä jotain kehikko/runkoa, ei kannata keksiä pyörää uudelleen, vaan käyttää vaan sitä mitä muutkin. Sooloilu tässäkohtaa ei varmasti kannata taloudellisesti eikä ajallisesti. Se onkin sitten eri asia jos haluaa vain päteä ja osata standardi-kirjat ulkoa...

 

Voin hyvinkin myöntää tehneeni rungon ko putkesta. "Onnisen laatu" täyttää A513:n ja myös muut vaatimukset kuten sfi 25.4 sanoo.. Ralli ja rata on sitten erikseen.

-Henkka

 

Voin hyvinkin myöntää tehneeni rungon ko putkesta. "Onnisen laatu" täyttää A513:n ja myös muut vaatimukset kuten sfi 25.4 sanoo.. Ralli ja rata on sitten erikseen.

-Henkka

 

Joo, mä oon mielestäni myöntänyt kiusallisempiakin asioita kun ton. Eli, toihan on täysin sääntöjen mukaista kamaa, helppoa muokata ja hitsata. Meillä vähempi tehdään saumallsiesta putkesta kun tota "kunnon kamaakin" on helposti saatavilla, mutta sekin on tietyin edellytyksin sallittua ja jenkeissä hyvin yleistä. Mm. VIPin vanhat kaaret oli tota hydytuubia, ja uudetkin olis voinut siitä tehdä, mutta painosyistä päädyttiin kallimpaan kromoon. En oo tossa hydytuubissa käytännön eroa kyllä huomannut noihin kallimpiin tarkkuusteräsputkiin verrattuna muuta kun tolla seinämäpaksuusmittarilla. Jos putkessa lukee, et 3.00 on seinämä, niin se tosiaan on silloin niissä 3.00.

 

miksiköhän ralli ja rata on erikseen....

 

Kuinkas kovia käytännön testejä sulla on ollut ?

 

....ja miks ne ennenkaikkeea olis parempia, ja missä suhteessa? Mut turha kai tolla on spekuloida; rata ja rallikaaret ei täytä kiihdytyssäännöksiä eikä toisinpäin, kaikki on kutienkin FIA.n vaatimusten mukasia.

 

Ei varmaankaan kannata lähteä tähän kinaamaan tähän eri lajien vaativuudesta kaarille/rungolle? Uskoisin, että molempien sääntöjen laatijoilla on kohtuullinen määrä käytännön kokemusta ja testausta takana, joten voimme varmaankin luottaa nykyisiin sääntöihin.

Muutaman kesän noita runkoja tarkastaessa on tullut huomatuksi, että harvemmin se itse materiaali pettää; useimmiten paikat repeilee tai pettää huonojen hitsausten tai suoranaisten rakennevirheitten takia (tai CroMo putken tapuksessa väsymisen aiheuttamana)

-Henkka

 

Täysin samaa mieltä..liian monta on tullut korjailtua ja todettua samoin vuosien varrella...ekan putkirunko kilpurin tekemisessä olin mukana 1983.

 

Lapp-Arnen kaato viikonlopulta Sundsvallista. Onneks oli kaaret kunnossa.

http://anytime.tv4.se/webtv/?progId=653 ... ment=2.757

 

Onneksi joo oli kaaret kunnossa!

Ihmiskehon kannalta kaikkein pahinta on että auto omaa sen verran liike-energiaa että lähtee tuohon keula perä kieputukseen kuten tuossa lopussa pääsi tapahtumaan.
Voidaan verrata siihen että tavallinen tallaaja saa maistaa raskaan sarjan nekkaajan nyrkkiä.
Taisi Arnella olla Hans-tuki....

niin Ja tuo Lähti Voimasta...toisin kuin jotkut siviilivettet...

 

Joku posahdus siinä näkyy auton vasemmalla puolella hetki ennen kuin se lipeää sinne vasemmalle. Ääniä nyt ei ole tässä masiinassa, niin ei tiedä että selittikö se ukko jotain aiheesta, mutta olisko eturengas mennyt, tai jotain vastaavaa?

 

Ei mennyt..lähti lapasesta...sattumoisin toi Lapp-Arnen äidinkieli on myös omani.

 

Äidinkielestä en tiiä mitään, kun ääniä ei ole vieläkään eikä kiinnostakaan, mutta jos kahtoo sitä videota siinä kahden-kolmen sekunnin välissä, niin jotain se vehje tussauttaa ennen kuin lähtee hanskasta.

Ja jos oli pelkästään voimasta kiinni (eikä esim ketuiks säädetystä alustasta), niin kumma että kaveri pinkoo karkuun naapuriradalla tikkusuoraan.

....tai huitoessaan ratista autoa suoraan, tökännyt vahingossa pienempää sisään?

 

Ennen ei ollut, sit siirryttiin nhra:n mukaisiin sääntöihin,meni paljon kaaria vaihtoon 90 luvulla,tuon seinämä paksuus eron myötä..