Harrastuksesta ammatti?

Ihan mielenkiinnosta kysyn että mikä
on mielestänne kohtuutuntiveloitus
jos harrasteautoanne korjaa/fixaa
alaan erikoistunut ammattilainen?

 

Kohtuutuntiveloitus on se millä joku suostuu homman tekemään ja jonka maksan ennemmin kuin teen sen itse. Vaihtelee aika paljon eri ihmisillä ja eri asioissa sekä urakan suuruudesta, eli tuntien määrästä ja tarvittavista erikoistyökaluista riippuen. Ne ei oo sille tekijällekään tippuneet ilmasta, vaan ne täytyy maksaa myös. Siinä vaiheessa kun velotus tuntuu kohtuuttomalta kannattaa tehdä ite tai jättää tekemättä.

 

Kun tuossa syssyllä kirjoittelin että ei ole täällä keski-suomessa oikein paikkaa missä autoaa saisi ehjätyksi. Esteenä on ukkokullan huono selkä ja minulla ajan puute. Nyt sitten tuli muitten asioiden yhteydessä esille eräs kaverimme joka tekee pieniä remontteja nyt kun on taas tilaa missä tehdä. No roikku vietiin maanantaina remonttiin ja katsotaan mitä siitä tulee.

Vanhus odottaa remonttia, joka alkaa kun remontin tekijän selkä ehjääntyy.

Eli suomeksi osaavista tekijöistä on puutetta.

 

Lueskelin tämän viestiketjun ja huomaan
että auliisti olisi asiakkaita tarjolla.

Mikä olisi kohtuutuntiveloitus?

Mitä veloittaa keskimäärin normaalikorjaamo?
Pikaisella kuukkeloinnilla näyttää olevan
37 - 52 euroa/tunti. Siis tavallinen korjaamo.

Jos on puhetta harrasteautosta, on kai loogista että tuntiveloitus on suurempi koska
korjaajilta vaaditaan erikoisammattitaitoa.

Olisitteko, käsi nyt sydämelle, valmiita
maksamaan harrasteautonne korjauksesta
esim 60 euroa/tunti?

Onko vielä moni tulossa korjauttamaan
harrasteautoa, löytyykö vielä paljon asiakkaita?

 

Viimeks maksoin 50 euroa puolen tunnin hommasta, mutta eipä ole semmosta laitteistoa ittelläni.

 

Minä

 

Blazerin perämurikan vaihdon shimmauksineen jätän ammattilasille, kipurahoihin ei ole varaa :sad:

Samoin teetin blazen yläpallo rempan, joutuivat polttamaan vanhan vex..

Toi 5,7 dx saattaapi olla jonkun muun hommia jollei lämmintä mestaa löydy.

Pätevälle maksan 50-60e tunti jos saan takuun et toimii.

Kaljotteleville tyypeille en autojani vie.

-nim. mondeon hihnan vaihdan seuraavaksi ite et homma tulee tehtyy oikein!-

 

Olen lähes joka tapauksessa kun olen teettänyt yksinkertaisiakin asioita katunut jälkeenpäin työn laadun tai jonkun muun vastaavan asian takia. Nyttemmin teen KAIKEN itse. Ei tartte muita syyttää jos jokin kusee.

Mä pidän laskutustuntihintana 45eur, mutta teen lähinnä automaatiopuolen puuhia.

Teettäisin varmaan enemmän jos olisi varma luotettava edullisempi kuin omat tunnit omaava asiasta kiinnostunut kaveri.

_________________
Kaikki pitää aina hiekkapuhaltaa!

<font size=-1>[ Tätä viestiä muokkasi: tomimk 2004-01-23 23:17 ]</font>

 

Totta. Perhepiirissä kävi aikanaan niin, että huono kirjanpitäjä aiheutti yrittäjälle pahan ennakkoverokierteen muutamaksi vuodeksi. Ts. mätkyjä tuli ensin niin että tuntui ja niiden maksamisen jälkeen eivät rahat riittäneet enää ennakkoverojen maksuun ajallaan. Muutaman vuoden räpiköinnin jälkeen vaihtui kirjanpitäjä, joka papereita tutkailtuaan pisti hihat heilumaan ja nosti yrittäjän takaisin plussan puolelle. Edellinen kirjanpitäjä oli jättänyt suuria vähennyksiä tekemättä ja tuore yrittäjä ei noista yrityksen raha-asioista juurikaan ymmärtänyt.

Yritys toimi aikaisemmin pääasiassa alihankkijana ja vuosi sitten aloitti uuden liiketoiminnan täysin itsenäisesti. Ja pakko myöntää, että alussa meinasi kyllä usko loppua kesken, kun töitä ei meinannut millään tulla ja liiketilan vuokraa maksettiin henk.koht. säästöillä. Kuitenkin alkuaikojen käynnistysvaikeuksien jälkeen yritys toimii nyt vakaasti ja töitä piisaa enemmän kuin ehtisi tekemään.

Eri alahan tässä on kyseessä, mutta periaatteessa samat ongelmat eri mittakaavassa. Kuka korjauttaa vanhan vaatteen "kun se on niin kallista"?. Kuitenkin suurin osa niistä hinnan kauhistelijoista lopulta jättää sen rakkaan rotsinsa korjattavaksi ja maksaa juuri sen mitä pyydetään. Käsityöstä on oltava valmis maksamaan, oli kyse sitten vaatteista, huonekaluista tai autoista. Ja koska suuri osa ihmisitä ei ko. töitä osaa itse tehdä, he luottavat ammattilaisen apuun.

Vanhojen autojen fiksauksesta taas... Isännällä on jatkuvasti töitä jonossa ja jokainen noista "asiakkaista" maksaa juuri sen mitä isäntä kehtaa pyytää. Mukisematta. Kai se johtuu siitä, että kyseessä on "tuttu jätkä" jonka ammattitaitoon luotetaan. Sama pätee kai yritystoiminnassa, eli kun asema vakiintuu, ei siitä hinnastakaan enää purnata. Pyydetty hinta tuntuu huomattavasti huokeammalta, kun tietää saavansa sillä rahalla laaduksta työtä.

 

Mulla on kirjanpitäjänä vanhempi teollisuudessa toiminut naisihminen joka todella osaa hommansa, Pieni yksityisyrittäjä.

 

Mullakin on hyvä kirjanpitäjä joka kyllä neuvoo mistä ja miten ja kuinka paljon mitäkin voi laittaa vähennyksiin..Mulla tuntiveloitus 35..Autohifi asennuksia ja myyntiä..Tuore firma mullakin, vajaa 4kk toiminut..Päivät vaihtelee kovastikin ja kulut juoksee silti vakiona..Joskus tehdään paljon kauppaa ja joskus hiljaisempaa.., mutta hitaasti hyvä tulee..Markkinointihan se kaiken a ja o, muttei kehtaisi sitä varten ottaa tuhansia euroja lainaa..Puskaradio kiertää, verkkaisempaa alussa, mutta varmasti tehokasta.. :smile: Tsemppiä vaan muillekin yrittäjille..Nyt sen tietää itsekin millaista hullunmyllyä tämä on, mutta siltikin jollain kierolla tavalla tästä nauttii.. =)

 

Muuten, kaikkihan me fiksut ihmiset tiedämme
mihin se tuntiveloitus menee?

Se EI ole yrittäjän tuntipalkka, vaan...

 

Mikä firma? Onko LPR:ssä muita uusia ton alan firmoja kuin Kätsä (vai olikohan se ton niminen) siellä Paalukadulla? Kerro mikä se on, niin täytyy joskus tulla tsekkaamaan :smile:

 

Mites Makke sulla on suunnitelmat edennyt?

 

Jentzyn viestissä oli paljon asiaa...Kannattaa ottaa onkeensa.

Faijalla ollu 40 vuotta perheyritys pystyssä, tässä kootut "menestymisvinkit" mistä se aina jaksaa jauhaa...Firmassa on tänä päivänä 15 henkeä töissä.

1)Laita heti osakeyhtiö, vaimo ja kakarat tms. sukulaiset osakkaiksi. Verotuskäytäntö on yksinkertaisempaa kuin toiminimellä toimittaessa. Ei ikinä mitään 50/50 % yhtiötä kaverin kanssa, koska jossain vaiheessa tulee aina erimielisyyksiä. Ite oot pomo ja päätät kaikesta.

2)Älä ota ketään töihin ekoina vuosina jos ei ole aivan pakko. Tee yksin kaikki mahdollinen, ts. 10-12 tunnin työpäivä on minimi. Lomat voi unohtaa aluksi.

3)Kun homma alkaa pyörimään, mieti kannattaako silloinkaan ottaa muita töihin. Palkat sos.kuluineen yms. ovat aika huimia.

4) Liikevaihdon kasvaminen ei välttämättä tarkoita sitä, että käteen jää enemmän. Joten kannnataa miettiä onko parempi pitää homma suht pienenä.

5)Mieti kannattaako maksaa aluksi itelleen ollenkaan palkkaa. Suurin osa aloittavista yrittäjistä maksaa itelleen palkkaa osinkojen muodossa koska ne ovat verotonta tuloa (muuttuu tosin verolliseksi tänä vuonna).

6)Lainaa täytyy ottaa, mutta niistä pitää päästä eroon mahdollisimman nopeasti. Kun yhtiöllä ei ole suuria lainoja, on firma terveellä pohjalla ja huonompienkin aikojen yli selviää. (Makkella tässä kohdassa hyvä tilanne jos kovia alkuinvestointeja ei tarvi tehdä)

7)Turha panostaa mihinkään massiivisiin mainoskampanjoihin tai hienoihin tiloihin ja leasingautoihin. Niiden hyöty on marginaalinen verrattuna niihin kuluviin kustannuksiin.

8)Vakioasiakkaat, esim. valtio/kunnat auttaa pahojen aikojen yli, koska valtio investoi juuri pahoina aikoina kun markkinoilla ostaja määrää hinnan (ei ehkä koske autoalaa niinkään, mutta esim. rak.alalla kylmä totuus).

9)Niin, Suomessa ei toisen töissä rikastu, joten oma yritys on paras vaihtoehto jos tykkää rahaa tehdä. Raskasta se on ja syö kaiken ajan ja ajatukset. Tästä taas voi kärsiä lähiomaiset...

Että tämmöstä.

<font size=-1>[ Tätä viestiä muokkasi: Coolaid 2004-02-08 20:18 ]</font>

 

Onnea vaan ja hommaan kiinni!
Minulla on yritys, korjaamo, ja mieluiten jenkkejä teenkin, vaan ongelma on aina se sama - raha. Kavereiden autot pitäis korjata ilmaiseks tai tehdä koko illan remppa talkoona parillakympillä. Iso osa asiakkaistakin haluais vaikka mitä mutta kun se ei sais maksaa mitään. Moni ei tajua eroa kun saa itse 9 egee palkkaa tunnissa ja mun on pakko ottaa esim. 45 egee niin on kuulemma ryöstöä, sillai...
Jos aloitat niin tee päätös ettet tee pimeenä yhtään mitään, siinä ei kuse kuin omaan nilkkaan.
Pakko on korjailla japseja, euroja yms jotta elää. Tosin toimin hesan aluella, ehkä täällä on sitten kilpailua niin että aina löytyy joku joka tekee halvemmalla...
Anyway, yritä ihmeessä

 

Tuossa jossain vaiheessa jo hylkäsin koko ajatuksen omasta firmasta, mutta nyt taas ajatus kiertää mielessä.
Kuitenkin on kyse niin suuresta päätöksestä, että mietin asiaa hyvinkin tarkkaan kaikilta kanteilta.
Eli veitsen terällä taiteilen ja päätös voi olla kumpaan suuntaan tahansa. Tässä lähiaikoina selviää mitä asian suhteen tulen tekemään.

 

Jos sulla on tiloja ja kalustoa valmiina ja pystyt korjaamaan myös eurot ja japsit, niin luulisin, että riskit on aika pienet.

En millään jaksa uskoa, että pelkkiä jenkkejä ruuvaamalla pärjäisi missä tahansa suomessa, valitettavasti, eli periaate "kaikki käy" lienee tarpeen.

 

Tuo harrastuksesta ammatiksi kuvio ei tosiaan välttämättä toimine. Mielenkiinto tehtävään työhön on tärkeä, mutta harrastus on syytä pitää siitä erossa. Näinhän täällä on jo ennenkin mainittu.

Näitä pienyrityksien perustamisia olen tässä tarkkaillut, koska aihe kiinnostaa. Olen sillä mielellä asiaa harkinnut että joskus yrittäjäksi ryhdyn. Tarkka kohde on vielä hieman epäselvä, mutta sillä nyt ei tässä vaiheessa olekaan väliä, kun tässä vasta yo-kirjoituksiin valmistaudun. Tekniikka joka tapauksessa jossain muodossa tullee olemaan ala, sillä TTY:lle konetekniikkaa todennäköisesti menen lukemaan. Tietty se pääsyhän riippuu siitä miten yo:t menee... (valmistaudun koko ajan niihin... :wink: )

Tämä yrityksen alan valinta lieneekin sitten se tärkein osa koko hommaa. Sitä todella pitää miettiä jos aikoo tienesteillään perhettä elättää, eikä vain pysytellä hengissä. Erikoistuminen johonkin on tässä myös tärkeää. Kapea ala ---> vähän kilpailua ---> pääsee pistämään enemmän omaan taskuun. Jos alkaa hinnalla kilpailemaan, niin siinä saa sitten olla rystyset verillä, tai kunnon uhkapelurihenki. Eli jos siihen ryhtyy, pitää olla kunnolla järkeä talousasioissa, ja tiettyä riskinottokykyä. Tuossa hintakilpailussahan on jujuna se, että volyymien tulee olla suuria.

Laadulla kilpaileminen taas on asia erikseen. Laatu on sellainen asia, että jos tietää olevansa jossain todellakin erittäin hyvä, niin sitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Huippulaadulle on AINA kysyntää. Sitä tullaan hakemaan vaikka yli rajojen. Tällöin voi sitten hieman sitä hintaakin "asettaa kysyntää vastaavaksi"... :wink:

Markkinoinnista hieman. Sekin on nimittäin tärkeä asia. Mitä pikemmin pääsee alun "kituuttamisvaiheen" yli - sen parempi.
Yksi hyvä tällainen hyvä esimerkki "halvasta markkinoinnista" on Cherry Bomb. Kun tekee jonkun tuollaisen showstopperin/näyttelylaitteen yrityksen perustamisen yhteydessä, laittaen kaiken taitonsa peliin, on julkisuus taattu, ja tällainen markkinointi todella on halpaa. Niin ja vieläpä tehokasta. Tuollainen "näytetyö" tehoaa varmasti paljon paremmin kuin miljoona mainosta lehdissä. Vaikka itselläni ei varaa mihinkään missä lukee hd olekaan, niin tulipa silti tuo Kustomhousen sivu katsottua. Eli tehosi. :smile: (Ok. En tiedä miten tuolla kustomhousella näin yrityksenä menee, mutta ei kai kauhian huonosti...?)

Väkisinkin noista peltijutuista tuli mieleen myös Henric Forsman. Täälläkin foorumilla joku mainitsi autoaan hänellä korjauttaneensa. Ja onko Forsmanin mainoksia näkynyt? Ei. Todella. Hyvä maine kiirii kun on taitoa. Forsmanin tapa päästä julkisuuteen on muutenkin mainio. Työt puhuvat puolestaan. Eli juttua on ollut niin mobilistissa, V8:ssa, primerissä... Ja kaikki kotiin päin. Eipä ole Forsmanin tarvinnut murehtia kysynnän puutteesta. (Toisaalta tässä on myös kysymys tuosta laadusta jota haetaan myös rajojen yli...)

Tuossa kapean alan valitsemisessa on muuten oleellista miettiä myös tulevaisuutta. Eli olisi syytä miettiä sitä, että onko tuotteella/palvelulla kysyntää vielä pitkälläkin tähtäimellä. Tuossa leveässä alassa on tosiaan se hyöty, että mikäli joku osa-alue ei oikein löydä kysyntää, voi sitten nojautua toiseen.
Makken tapauksessa tuo pitkän tähtäimen miettiminen ei liene hirveän oleellista, mikäli investoineja ei pidä tehdä. Jos joutuu tekemään kalliita investointeja jonkin kehnon idean perässä, niin siinähän sitä vasta pississä on...

Jajoo... Keskityin pääosin miettimään näissä kommenteissani tuota menestyimistä, olettaen että kaikki siihen pyrkivät. Tiedän toki henkilöitä jotka eivät yrityksellään pyri menestymään, vaan lähinnä elättämään itsensä. Joillekin tuo yrittäminen on lähinnä sen motivoimaa, että omassa yrityksessä on oman itsensä pomo. Tällöin ei tarvitse kuunnella kenenkään "pomottamista". Henkilökohtaisista ominaisuuksista taasen sitten riippuu että sopiiko yrittäminen vai tuo "pomottaminen"...

Ja mitä makken yrittämiseen tulee, niin neuvoisin harkitsemaan tosiaan kaikkein eniten sitä että mihin aiot yrityksesi toiminnan suunnata. Eli millä alalla toimii yms. Toimialaa ei kannata välttämättä paisuttaa liian suureksi. Siinäkin on ongelmansa. "Eräs sukulaiseni" perusti tässä yrityksen, jonka toimiala on kokolailla "kaikki huonekaluihin liittyvä", ja tämä saattaa karkoittaa osan asiakkaista. Eli kun osa asiakkaista haluaa uuden pöydän, niin tämä asiakas menee ja ostaa pöydän puusepältä/liikkeestä, joka on niihin erikoistunut. Kun taasen joku haluaa korjata jotain huonekaluaan, niin hän vie sen jollekin entisöinteihin erikoistuneelle henkilölle. Vaikka ko. henkilö osaisi molemmat hommat, niin se ei oikein auta. Kumpaan itse menisit. Erikoistuneelle ihmiselle, vai sille joka tekee "vähän kaikkea"? Ehkä sellainen yrityksen imago tms. kysymys... Tajunnette mitä tarkoitan?

Ja niin. Jottei tämä nyt tosiaan ihan pelotteluksi menisi, niin. Sinulla makke on ainakin erinomaiset lähtökohdat. Sinun ei tarvitse ottaa velkaa. Ei siis ole mitään hävittävää, joten miksi et kokeilisi yrittämistä? (Niinjuu... Ja voihan sitä yrityksen kuitenkin perustaa, vaikka menisitkin jonnekin muulle palkolliseksi. Kuten sanoit, että sinulla ja veljelläsi on yritys, mutta se "on kuivilla". Eli eihän tuon sinun yrityksesi tarvitse olla kuin verotustekninen käytäntö. Pidät tuota sitten lisätienestinä. Niinkuin täällä joku sanoi, että teet töitä niin ettei nuo tule noita alv maksuja. (Termit hieman hukassa, mutta niin. Eli kunhan tuo yritys vain ei ole liian voitollinen :grin: )Itse harkinnut tällaisenkin vaihtoehdon järkevyyttä. Voi vähentää työkaluhankintoja verotuksessa, ja sitten toisaalta olla harrastuksensa parissa MIELEKKÄÄSSÄ määrin. Toimeentulon tuo taasen se joku toinen työ...)
Eli juu. Mieti ensin mooonta unetonta yötä ennen kuin keksit mitä aiot tehdä... :smile: Tässä aiheessa on olennaista juurikin tuo (etukäteen suoritettu... :wink: ) tarkka harkinta...

 

Hohhoh. Lueskelin tuossa juuri mitä olin aikoinaan tuohon ylle kirjoitellut. (Oikeastaan lähinnä silmäilin :grin: ) Noo... Nyt on tässä hieman ajatukset muuttuneet...

Elikkäs minullekin tuli tässä hieman sellainen tilanne kuten Makkelle. Sain tässä nimittäin juuri tietää, etten saanut kesätöitä mistään. Tämän jälkeen tulikin sellainen lievä paniikki, että mitäs helvettiä nyt? Armeija alkaa heinäkuussa, ja tulot 0... Ei sitä tuollaisilla tuloilla paljon elellä, eikä sitä tosiaan kehtaa kotisohvassa tuohon armeijaan asti haista.

Miettiessäni mitä teen, tulin tänne overdrivelle aikaani kuluttamaan. Nno. "Erään topikin" innoittamana päätinkin mennä sitten autotalliin hieman veistelemään, ja kun sain tuon tekeleen valmiiksi, niin keksin että hemmetti - tätähän voisikin tämän kesän tehdä! Kotona kun on työtilat ja kokolailla kaikki tarvittavat työkalutkin, niin ei niistäkään tule ongelmaa.
Eli siis puukäsitöitä aion tässä väännellä. Sitä että millaisia töitä teen, en vielä kerro... :wink:

Mutta jotten mitään vielä turhan varmaksi esitä, niin enpä vielä mitään tämän isommin ilmoittele. Johonkin tapahtumaan tässä kesän aikana olisi tarkoitus roipetta viedä, kunhan saan valmiiksi enemmänkin kuin tuon prototyypin. Tuo "lisätuotanto" vain edellyttää lisää materiaalia, jota tosin olisi tarkoitus vielä tänään vähän saada.




Ja mitä tulee aiheeseen "harrastuksesta ammatiksi" kuvioon, niin tämä nyt ei ihan ole sitä, mutta erittäin lähellä. Mukavampaa hommaa en kuitenkaan todella tiedä. Tuo veistely kun on jotenkin sellainen juttu, että se on jostain syystä aina luonnistunut. Ei ole tarvinnut edes kummemmin harjoitella. Saa sitten vähän ajan päästä nähdä mitä muut ovat tuloksista mieltä... :wink:


Että sellaista täällä tänään... :smile: