keinu vivut ,mikä vaikutus

Tyrkättiin paineilmaa pyttyyn ja sillä pysyi venat ylhäällä. Mutta kuitenkin tuon keinujen + jousien vaihdon jälkeen mulla alkoi pössyttelemään öljyä.
----------------------------------

Eihän tossakaan tilanteessa kumeihin tarvii kajota ! ? Epäilenpä vaan että jos nämät ihmeelliset 1.6 vipat aiheuttaa saman kakofonian venttiilikoneistossa, minkä tässä topikissa, vähintään siinä varrenkumit särkyy...

 

Kyllähän Mopeman oikeassa siinä on, että paketti ratkaisee. Esim. joissain foordin vakiokansissa virtaukset alkaa jopa heikkeneen .450" noston jälkeen, niin tuskin on suurtakaan hyötyä vipoilla vivuttaa nostoa .550" samoilla aukioloilla.

SBF ei kyllä tehnyt tuollaista vaikka on paritkin jouset ehditty vaihtaa vanhoille kumeille.

 

1.6 rullavipojen kanssa kantsii kattoo se venttiilikoneiston geometria, sattuuko vipan liikerata vielä keskelle venttiilin päätä.

Mulla otti 1.6 aluvipat kiinni venakoppiin hydraulisella laahurinokalla silleen kevyesti rilahdellen, eikä rullavipan pää sattunut enää keskelle venttiilin päätä. Työstin aluvenakoppiin matalat urat niin vipat mahtu taas liikkumaan. Sit vaihdoin pieniympyräisen rullanokan+nostajat ja oikeen pituiset työntötangot, niin vipat mahtu liikkumaan ilman kahnausta koppiin. Koklasin nimittäin s.e. käänsin venakoppia 180 astetta, eikä ne siltikkään kahnannu.

1.6 vipoilla tulee noston lisäksi nokkaan hieman asteita lisää, esim. 245@0.05" asteinen 1.5 vipoilla muuttuu n. 248@0.05" asteiseksi 1.6 vipoilla ja pikkasen vaikuttaa siten dynaamiseen ruttuun pienentävästi.

Pikkasen kovempi rasitus tulee nostajien ja tönärien puolelle kasvaneesta vipusuhteesta johtuen. Hyöty riippunee kokoonpanon mitoituksesta. Ei muuta kun kokeilemaan vaan!

 

Tapaus Ford sb 306 cid.
kannet AFR 185
nokka: CC hydra roller 288/288, 236/236 0.05" nostolla, lobe lift 0.347"
cr: 10,5:1
kaasutin Holley 650 dp
imusarja: Weiand X-CELerator
yksitaso
pakosarjat: Hooker Super Comp, Ford Mustang 65
Koneen ainakin yritin tehdä hyvin.

Dynoon valmistauduttiin niin, että alussa konetta ajetaan Fordin vakio vipusuhteella imu- ja pakopuolella 1,6:1. Kunnes kaikki säädöt on saatu optimiin, niin vaihdettaisiin imupuolelle 1,7:1 keinuvivut.

Muutokseen oli kaikin puolin varauduttu, eikä mitään estetä muutokselle ollut tiedossa. Huomioitiin seuraavaa venttiilijouset riittävän pitkät ja riittävän jäykät molemmille vipusuhteille, venttiilien etäisyys mäntiin riittävä vipusuhteen muutokselle, venttiilikoppien alla riittävästi tilaa molemmille kiikuille.

Tulos 1.
1,6:1 vipusuhteella
venttiili nostot 0,555” imu ja pako

max teho 397,7 hp
max vääntö 497,8 Nm

keskiarvo 4000 - 6500 rpm
teho 355,1 hp
vääntö 475,4 Nm

Tulos 2.
1,7:1 vipusuhde imupuolelle
venttiili nostot 0,590” imu ja 0,555”pako, näin venttiili nostot asettui aika lähelle AFR 185 kannen maksimi virtauksia (0.600”)

max teho 409,0 hp +11,3 hp
max vääntö 504,7 Nm +6,9 Nm

keskiarvo 4000 - 6500 rpm
teho 361,5 hp + 6,4 hp
vääntö 484,9 Nm +9,5 Nm

Huomioitavaa kuitenkin, että suurin vääntömomentin lisäys tapahtuu 5900-6500 rpm alueella ollen maksimissaan 19,1 Nm kierrosluvulla 6200-6300.

Sama toistuu myös tehon suhteen maksimi lisäyksen ollessa 17,2 hp kierrosluvulla 6300.

Sytytysennakko molemmissa ajoissa 34 astetta ja kaasuttimen suuttimet 71/74. Lambda 1 ja 2, 0.87 - 0.91, bensan paine 0,42 bar, öljynpaine 4,6-5,2 bar, jne...
Moottori dynossa koko päivän klo 9.00 - 18.00.

Muutoinkin testitilanteessa kaikki olosuhteet ja säätöarvot pysyivät täysin samoina, eli ainoa muutos, imukeinuvipu 1,6:1 muuttui 1,7:1 keinuvipuun.

Kone toimi pitkään sekä rata-ajossa, että katukäytössä niin matka-ajossa kuin kaupungissakin.