Ford 351 2,5 litraa satasella

http://peswiki.com/index.php/Directory: ... uel_System
http://editinternational.com/read.php?id=482881ba117d7

1800kg Galaxiessa.

 

Eikun höyrystimiä rakentelemaan , muistakaahan sitten että siitä voi olla räjähtävät seuraukset :wink:

 

Eikös ottomoottorin toiminta niihin räjähtäviin seurauksiin aika pitkälti perustu? Hyvä keino estää räjähtely on poistaa sytytystulpat mutta sivuvaikutuksena on että meno saattaa kärsiä.

- Jani -

 

Paljonkohan söis nuo nyky 1,6 korollat jos sinne tuommoset systeemit laitettaisiin? puoli litraa sataselle? Oil hole nimisen dokumentin mukaan tuon keksinnon patentit ovat öljy-yhtiöiden omistuksessa, liekkö sitten mitä foliohattuilua..

 

Onkohan keksijä saanut niistä hyvän hinnan?

Bensiinin höyrystymistähän bensasuuttimien toiminnalla ruiskumoottoreissakin haetaan mutta kuten kaikki tietää niin täällä kylmässä Suomessa se ei tahdo ainakaan kylmässä moottorissa onnistua, siis se höyrystyminen. Bensa tahtoo olla kalvona imusarjan seinämissä ja boksi senkun rikastaa seosta. Koko viime talven kun käynnistin moottorin kylmänä suoraan maakaasulla niin sitä ei tarvinnut pahemmin rikastaa vaan moottori toimi suoraan oikealla seoksella lambdan ohjaamana. Kulutus oli siis reippaasti pienempi kuin bensiinillä.

Ihmetyttää vaan tuossa linkin tekniikassa se että kun bensiini höyrystetään paineastiassa alipaineen avulla niin miten se saadaan sieltä astiasta alipaineisena moottoriin? Kaasujärjestelmissä yleensä on ylipaine ja kaasu liikkuu kun suutinta avaa... Toisaalta imusarjahan on moottorissa yleensä se höyrystin eli mitä hyötyä siitä voi olla että höyry imetään jo tankista???

- Jani -

 

Minä ymmärsin että moottorin tuottamalla alipaineella tehdään se alipaine sinne höyrystin tankkiin ja samalla imetään höyryjä sieltä.
http://www.rexresearch.com/ogle/1ogle.htm#over100 Tuolla selitetään toiminnasta.

 

Tuo systeemihän muistuttaa ihan ensimmäisten n. 120 vuotta sitten kehitettyjen autojen "kaasuttimia". Niissä moottori imi ilman pienen polttoainetankin läpi ja tankista sekoittui imuilmaan vaihteleva määrä bensahöyryjä. Bensan höyrystymisen tehostamiseksi tankkia lämmitettiin kuten tämän Oglen systeemissäkin, lisäksi taisi olla tankissa pyörivä harja joka roiskutti bensaa ja tehosti höyrystymistä. Saatta ihanteellisissa olosuhteissa ja tasaisella kuormituksella toimia, mut epäilen, että käynnistymisessä ja kaasuun vastaamisessa voi olla toivomisen varaa.

 

Mielenkiintoinen juttu, olen nähnyt tv:stä kun joskus näytettiin jotain autoa 60-70luvulta joku kulki lähes bensan hajulla. Senkin patentin shell oli ostanut pöytälaatikkoon. Se vois olla tämä sama.

Mitähän lambda-anturin seos sanoo jos sais ruiskumotin käymään alipaineen ja kunnolla höyrystyneen bensan avulla?

 

oletteko lukeneet mitä oglen tompalle nyt kuuluu oisko tuo "koeajo" suoritettu mahdollisesti kuinka "kaasuissaan"

 

No niinhän mä juuri kirjoitin ja ihmettelin että miten bensahöyry saadaan liikkumaan tilojen välillä joissa molemmissa on sama alipaine ja varsinkin silloin kun höyrystimen alipaine on suurempi kuin imusarjan?
Jos joku ymmärtää näistä hommista jotain niin nyt saa kertoa.

Ja mitäs Oglen Tompalle sitten kuuluu?

- Jani -

 

Rakentelihan myös Smokey Yunick oman bensahuurumoottorin.

 

Korvausilmaa imetään kait tuossa tankin läpi eli höyrystynyt bensa kulkeutuu ilmavirran mukana imusarjaan / "kaasarille" -tekstissä puhuttiin "filtteristä" , ja se tankin alipaineistuminen ? luulin että jäätymisefekti jonka Ogle oli huomannut johtui ihan vaan ilmavirran aiheuttamasta haihtumisesta ,ei niinkään alipaineesta?


Oglelle saman tekstin mukaan kuuluu vähän huonoa , "itsemurha"- tai ehkä salaliitto vei hengen....

 

http://schou.dk/hvce/
Tää ratkasu on jokasen käsistään kätevän itse tehtävissä.

 

Ensin bensahöyry lämpenee imusarjassa 90asteeseen ja sitten pakokaasut lämmittää turbon ensiöpuolta jolloin bensahöyry lämpenee vielä 230 asteeseen ennen kuin ne menee moottoriin?
Ruotsalainen Homogenizer...


http://schou.dk/hvce/dia1.png

 

Jos kokoajan nousee uutta höyryä mihin luulet vanhan menevän.. ei se ole mikään suljettu systeemi alipainepurkit vastakkain..

Miksi höyrystimessä olisi isompi alipaine kuin imusarjassa?
Myös kaasuttimessa on, läppä auki, sama paine kurkussa ja kohokammiossa, mikä saa bensan liikkeelle? :wink:

Se hyöty aikaisesta höyrystymisestä on että saadaan varmasti tasalaatuista seosta palotilaan, ei tarvita syttyennakkoa bensan höyrystämiseen, eikä kuluteta palolämpöä ja aikaa höyrystämiseen(nestemäinen bensa ei pala).
Täysin tasainen, joka kierroksella ja joka sylinterissä samanlainen seos mahdollistaa laihojen seosten käytön ilman että tulee käyntihäiriöitä.
Mikään tavallinen kaasari tai ruisku ei siihen pysty. Ja kaasumiehet ei uskalla kokeilla?

 

Se tais kuitenkin olla sellainen `50-luvun Opel, ainakin eräässä saksalais-peräisessä dokkarissa tuollainen keksintö esiteltiin. Oli USA:ssa.

 

Kyllä kaasumiehet kokeilee mitä tahansa mikä palaa moottorissa..
Ihmettelen vaan että millä sitä kaasuuntuneen bensan ja ilman seosta säädellään tai moottorin kierroslukua? Tuossa yhdessä kuvassa näkyy joku läppärunko auton alla...
Tuosta imusarjasta näyttää myös lähtevän alipaineletku suoraan tankkiin.
Mistä se ilma tulee tankkiin jos tankki on suljettu?

Oiskohan missään selitystä noille numeroille?

Tuolta löytykin patenttihakemus:
http://www.freepatentsonline.com/EP0008312.pdf
- Jani -

 

http://www.rexresearch.com/ogle/1ogle.htm#over100


Tuota kun tavailee tarpeeksi alaspäin niin numeroihin viitataan tekstissä.


Tulipa mieleen että yhtä työasioissa havaitsemaani ilmiötä pitäisi kokeillakin tuon haihduttamisen tehostamiseksi , ei näy ainakaan missään patenttihakemuksissa k.o systeemiä käytetyn...

 

Joo tuossa patenttihakemuksessa oli myös kaikki samat kuvat ja numeroiden selitykset alkuperäisessä muodossaan. Täytyypä lueskella ajan kanssa.

Kun moottorinohjaustekniikka on 70/80-luvun vaihteen jälkeen muuttunut aika merkittävästi ja tuo idea on vielä mekaaninen harrastelijan tallissa itse kyhäämä niin kuinkahan tuo tehtäisiin tänäpäivänä autotehtaan toimesta kun sähköinen kaasupoljin ohjaisi ohjainyksikön kautta sähköisiä läppärunkoja ja oikeaa seosta tarkkailtaisiin laajakaistalambdalla?

Vanhemmissa maakaasuautoissahan kaasari ja 1/2-pisteruiskuissa maakaasua sekoitetaan mikserillä jota paineensäädin antaa imun mukaan tosin vasta läppärungon jälkeen.
Kaasun liiallista virtausta taas rajoitetaan lambdan mukaan.
Jos joku nyt kehittäisi bensiinihöyrystimen jolla korvaisi tuon maakaasun paineensäätimen niin olisiko se siinä vai kuinka suuri pitää höyrystimen olla että bensa ehtii höyrystyä nopeammin kuin mitä moottori ehtii kuluttaa?

- Jani -