Pitkistä hinausreissuista ja apumiehistä?

.....

 

Kyä sitä joskus aikasemmin rojekteja ja purkuautoja tuli hinailtuakin ihan vaan kuormaliinan päässä, joskus työnnettiinkin yhtä romukasaa farkkupontiacilla muutama kymmenen kilometriä.....
no eipä nykyään kauheen kaukaa viitsi hinaamalla hakea kun naapurista saa lainattua isoa kärryä kohtuuhintaan.....

 

muistu vielä mieleen, olikohan 2006 tankomarkkinoilla oltiin custom ruiserilla ja startti sano sopimuksen irti. kilkuttelin sitä rengasavaimella rähmälläni auton alla ja sisko yritti startata. siihen joku tuomaripaitaan pukeutunu örveltäjä tuli öriseen että psshistä lliiishää öljyä tähän jenkkipaskhaan nii lähtee ja äijä kusee niin että se kusi rupes tuleen mua kohti siellä auton alla tulin sieltä alta (en kusisena) mutta se rengasavain kourassa ja ilmoitin tälle sankarille että olis syytä vaihtaa maisemaa ennenkun pettää itsehillintä. kaveri tuli sitten virroilta (100km matka) hakeen '63 300:lla ja oli unohtanu köyden noh farkusta kardaani irti ja kaiutinpiuhalla pakoputkeen kiinni ja sysleristä takaturvavyöt irti. oli aika erikoinen fiilis hydrobooster jarruilla ja 1,5m köydellä yhdessä risteyksessä kaveri repäs niin että remmi poikki ja autoja tuli joka puolelta. fiilikset tapissa lykkäsin yksin auton lähimmälle bussipysäkille. tais mennä joku 4 tuntia siihen kotimatkaan...

 

90 luvun alkupuolella kaveri osti vanhakoppasen carinan, josta puuttui tuulilasi,ja joka piti tuoda hinaamalla kaverin kotiin n.20km.
Lähdin carinan kyytiin ohjastamaan.
Matka meni hyvin ja onneksi olin tajunnut laittaa aurinkolasit,oli meinaan naama mustana kuolleita itikanraatoja.

 

kohta 10 vuotta sitten oltiin matkalla viemään Joensuun Hotrod näyttelyyn mun -29 Aakkosta ja latausonglelman takia laitteet hyytyi totaaliseti ennen Ylämyllyn Shelliä. No onneksi Ese oli huoltoautolla (-28 Phaeton) mukana ja eiku ensin metrin pätkällä vedettiin Shellin pihaan ja uutta köyttä myymälästä. Huikkasen Eselle että ei mennä sitten pikatien kautta, juu selvevä ja samantie liikkeellä ja suoraan sinne pikatielle... -28:ssa kun on piitkä perä ja painevoitelua myllyssä niin se myös kulkee. Ajolasit oli mulla vielä otsalla ja vauhtia jo rapsakat 80, tärimä ja vapina oli sitä luokkaa ettei uskaltanu laskea käsiä ratista että sais lasit silmille. Vauhti kasvoi koko ajan ja mentiin vasenta kaistaa toista sataa rekoista ohi, Ese alkoi sytyttään samalla tupakkia ja nojas kyynärpäillä rattiin ja ajolinja alkoi vaeltaa laidasta laitaan. Ei siinä auttanu kun koittaa seurata ettei köysi haukkaa eturenkaan alle... no päästiin Rebelssien tallille ja saatiin Hoppa näyttelyyn. Paluumatkalla sitten kone mossahti Tuusniemellä ja loppumatka 70km taas narun jatkona... Sorsasalon Nesteellä Eselle selvis ettei muuten moottoritiellä saa hinata ja muutenki 60 olis maksimi vauhti.

 

Revittiin yksi isohko paku zadista orimattilaan kaverin kanssa joskus -90 luvun puolella. Paku oli mottiviallinen ja veturina joku pieni kuorkki. Minä tietysti hinattavassa pelisä, kun ulkona sattui olemaan noin -15 raatia pakkasta :lol:

Muuten meni ihan hienosti, mutta kun motarin rampilta käännytään o:laan, niin meinasi se tuulilasin sisäpinnalla hengityksestä jäätynyt huurre häiritä jo vähän ohjaamista. Johtuen ehkä osaksi siitä noin 120-130 marssivauhdista, tai mitä se veturi nyt ikinä sitten kulkikaan. Ja mutkaisesta tiestä, kun aiemmin motarilla se nyt ei ollut niin justiinsa, että näkikö ulos ikkunasta vai ei. :lol:

No oppihan hengittämään ulospäin sivulle samalla kun raappasi tuulilasia sisäpuolelta C-kasetin kannella puhtaaksi. Viimeiset kilsat olikin sitten jännää, kun siirryttiin asfalttitieltä kapealle soratielle ja aika reiluun ylämäkeen, niin piti pari kertaa ottaa vauhtia että päästiin sinne ylös. Kuorkissa kun oli takana paripyöräsilestonet alla ja ei oikein mitään pitoa jäällä. Villiä kattella edessä sladittelevaa kuorkkia kun itte on narussa kiinni ja yrittää pitää lahnan jotenkin penkkojen välissä samalla kun veturi tempoo epätoivoisesti laidasta laitaan No ihme kyllä pirssi saatiin ehjänä perille. Ja kuskikin pysyi lämpöisenä pakkasessa mutkatiellä, kun tehostimet uupui ja veturi yritti vissiin taas uutta o:la rallin ennätystä

 

Reilu pari vuotta sitten kun hain Volvo projektin niin lämppärin letku sylki alkumatkasta vedet jalkatilaan, ja jouduttiin sitten hakeen lähimmältä Teboililta köyttä. Oli kyllä pisimmät 50km ikinä, kengät ja farkut glykolissa, hinattavassa autossa ilman radiota. Kaveri kisko vielä ylinopeutta yhessä kohtaa kun poliisit tuli vastaan mutta eipä näyttäny kiinnostavan niitä.

Ei muuten hajonnu automaattiloota(vaihtoon oli menossa kuitenkin) vaikka aina noitten hinaamista varotellaan.

 

Just pari viikkoa sitten hinatiin Regali Vaasasta Laukaaseen, vajaa 300km ihan perinteisellä tavalla köydellä. Soittelin torstaina kotiin että nyt se outo ylimäärinen turbiinin ääni tuli ulos Regalista, pitäis saada auto jotenkin kotiin.
Puoliso sanoi että "minä voin tulla hinaamaan" kun poikakin oli huonosti sopivassa työvuorossa. Puoliso tuli illalla Vaasaan, nukuttiin hyvin ja aamulla hinattiin Regali kotiin. Köysikin katkesi vasta 7km ennen tallia, kun tuli yllättäviä routavaurioita eteen noin 90km vauhdissa

Helppohan se oli ensikertalaisen vetää, '80 Buickki veti '81 Buickkia. Automaatti kyllä on ihan ehdoton noissa köydellävetohommissa, ei ollut mitään ongelmia koko matkalla.

 

Täähän on ihan hauska aihe.

Itsellä hurjin hinaus ollut varmaan vuosituhannen alkupuolta kun kaverin cherry hinattiin Turusta Nummi-Pusulaan meitin sunnyllä. Siitä porsi kone tänne. Minä vedin ja kaveri oli hinattavana. Poliisitkin katteli pitkään meitin perään mutteivät vissiin kehdanneet tulla sanomaan. Tai sitten oli liian kylmä. Pakkasta jotain kymmenkunta astetta.

Toisella kertaa hinattiin appiukon sunny Vantaalta Karkkilaan talvella. Silloin oli veturina mun hiluksi ja Karkkilan päässä pikkutiellä jyrkkä mäki joka näytti kaartavan metsään. En tuntenut tietä joten liian vähän vauhtia otin ja siihen jäätiin. Onneksi oli lumiketjut mukana. Hiluksi oli aika peto kettinkien voimin. Sitten repi sunnyn mäen päälle ilman vauhtiakin. Ja oli lopulta niin loiva mutka että olis voinu ottaa vauhtia oikeen aika lailla. Mutta kun vieras tie.

Pienempiä hinauksia (alle 40km) on tullut niin paljon ettei kaikkia muistaa. Celeste ainakin on ollut köyden jatkeena useammin kuin usein. Kerran siitä leikkasi nokka-akseli kiinni melkein työpaikan pihaan. No, firman esittelyautolla hinattiin se työpaikan pihaan ja emäntä tuli iltapäivällä sunnyllä ja hinattiin se Raisiosta kotiin Lietoon. Ehkä reilu 20km kiertoteitä pitkin. Sama pommi hinattiin toisen kerran Paimioon säilytykseen kun ei siihen löytynyt ehjää perää että olis saanut leiman. Olikohan silloin mikä veturi? Enpä muista. Joku parikymmentä kilsaa oli matkaa.

Mun hiluksista porsi kone kerran motarille. sitten hinattiin se isukin pikku-Volvolla kotia. 1.4 Woimanpesä karjui voimansa tunnossa siinä puuhassa. Sitä ennen se oli hinattu volvolla jo pari kertaa käyntiin kun oli niin väljä ettei lähtenyt enää hehkuttamallakaan joka kerta.

Erityisesti mieleen on jäänyt myös eräänlainen "hinaus" vaikkei köyttä välissä ollutkaan. Vaan apukaapelit. Piti massikkaa siirtää muutama metri ja eihän se paska pakkasella lähde. No, sunnystä kaapelit kiinni ja startilla aina muutama metri kerrallaan. Kaveri "ajoi" sunnyä perässä. Jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt olla videokamera mukana. Aika koomista touhua. :lol:

Meikäläisen autonhakureissuista taas vois kirjottaa melkeen romaanin. Olkoon nyt vielä, kun ei ainakaan tähän topikkiin sovi.

 

Tossa jokunen vuosi sitten yhen kaverin ´57 Buick sammu Tampereella rautatieaseman eteen, siinä oli vielä se alepubi sillon. Mää olin sillon ´58 Cadillacilla liikenteessä ja hinasin sillä sen siitä. Ensimmäinen köysi tehtiin starttikaapeleista, mut se ei kestäny kun sinne mäen päälle, siitä sit laskemalla alas ja kaveri osti ratinan shelliltä köyden ja matka pääsi jatkumaan......

 

Ei nyt mikään pitkä reissu mut mielenpainuvin oli kun vedin 1100 B kadetilla maxi ducaton käyntiin, naru takapuskurin kulmaan taakse ja vetooo.

Lähti se käymään, tosin kadetti sammu kun ducatosta nostettiin kytkin, ja ihme kyllä takapuskurikin jäi suoraksi.

 

Ei ole hirveän pitkiä hinauksia tarvinnut onneksi tehdä, mutta muutaman kymmenen kilometrin pätkiä sitäkin enemmän. Hyvin äkkiä sitä oppii, ketä kannattaa tai ketä ei kannata kysyä hommaan kaveriksi... :-? Varsinkin jos on ollut omia kotteroita osallisena, tekisi mieli ajaa itse sekä hinaavaa että hinattavaa, mutta yleensä olen mennyt perävaunun kuljettajaksi, perheetön mies kun olen.

Muutamia on jäänyt mieleen, "ekasta" autosta losahti kone kotimatkalla pari kuukautta ajokortin saamisen jälkeen, eikun kaveri hätiin ja ettimään kotoa jotain millä hinata. Ei löytynyt siihen hätään kuin joku metrin pätkä pikkurillin paksuista köyttä ja jotain helevetin paalinarua, jota sitten vedettiin "vahvikkeeksi" autojen väliin niin monta kierrosta kuin sitä riitti. Aikalailla tappituntumalla tultiin, mutta muuten meni hyvin viimeiseen käännökseen asti, jossa piuhan pituus loppui kesken ja puskurien kulmat pääsi nirhaisemaan toisiinsa. Vähän tämän jälkeen tutkailin tarkemmin takakonttia, josta löytyi auton mukana tullut paketoitu, käyttämätön ja varoituslipuilla varustettu hinausköysi...

Kerran oltiin lähdössä kaveriporukalla kylänpintaan, kun kuskina ollut kaveri soitti ja kysyi onko bensaa, auto oli hyytynyt joitakin kilometrejä ennen kuin pääsi pihaan. Noh, saatiin lähistöltä toinen kaveri vetoavuksi ja päätettiin nykäistä pirssi kotipihaan odottelemaan seuraavaan päivään juottohetkeä. Kuoro kampes vetoautoon, ite hyppäsin kaverin autoon vänkäriks. Kaveri istui jo kuskin pukille, mutta nousi samantien ulos tarkistaakseen vielä jotain, puhuen samalla kännykkään. Kun ovi lopsahti kiinni, vetäjä tulkitsi sen lähtömerkiksi ja nosti kytkintä. Hyökkäsin rattiin kiinni, yritin hidastella paskalla käsijarrulla ja samalla kopeloin valokytkimiä että sais jotenkin kiinnitettyä vetäjän huomion. Ehdin nähdä vilaukselta kaverin ilmeen, kun auto lähti nenän edestä, ja mentiin hyvän matkaa ennenkö hinaaja ymmärti tilanteen. Saattoihan se näyttää ohikulkijasta koomiselle, vetoauto täynnä lössiä, meikä yrittää pitää apukuskin paikalta hinattavaa tiellä ja yksi juoksee huitoen ja kännykkään huutaen perässä.

Ainiin, kerran uudenvuodenaatoniltana kaverin Casesta hyytyi pa-suodattimet, ja rattori jämähti keskelle kulkuväylää. Saatiin se sitten kitkuteltua Citroën Jumperilla pihan laitaan kun neljä jamppaa työnsi apuna.

 

Tossa oń aikalähelle sama suhde kuin mulla oli kerran Oldsin kanssa. Narun jatkona oli joku isohko Volvon kuorma-auto, valion jakeluautoja. Siitä oli pelkääjän puolen fillarit tipahtaneet ojaan, eikä se omin avuin päässyt ylös. Ei muuta kuin köysi Volvon keulaan ja Oldsin koukkuun ja vetämään, kyllähän se Volvo sieltä ylös tuli, mutta ei se ihan kevyttä ollut.

 

^-Kyllähän se oldsilla onnistuu! 8)

 

Muistiin on jäänyt Oulu - Ylikiiminki hinausreissu. Veturina Scania 141 soranuppi, välissä lyhyt köysi ja minä Toyota Carinan puikoissa perässä. Oli aika mielenkiintoinen matka, välillä Scanian perä siirtyi vasemmalle ja Carinan eteen ilmestyi huivipäinen mummo tai pappa polkupyörällä. Aivan sokkona piti mennä perässä, ei mitään havaintoa edesä olevista tilanteista.

 

Mieleenpainuvin hinattava on ollut italialaisen krossitiimin kisabussi joka oli lauennut tohon naapuripitäjään.

Noita jenkkejähän nyt saa hinailla yhtenään.. (omia)

 

Tää on hieman off topic, mut joskus ajoin vm 73 sisu jyryn ilman päällirakenteita, takajarruja, kytkintä, nopeaa perävälitystä, ym nastolasta vantaalle koekilvillä, huippunopeus noin 60 km/h matkanopeus 45-50 km/h kerran joutu paineletkun vaihtamaan ja parikertaa pysähtyä tarkastamaan että oisko siellä edessä mitään jarruja. kyseistä autoa ei oltu käynnistetty yli kymmeneen vuoteen. Oli elämäni extreme siirtoreissu, ja loppujenlopuksi möin sen pois traktorin peräkärryksi

 

On kyllä tuullut hinailtuakin ihan tarpeeksi ja mitä kummallisimmissa olosuhteissa, esim lahti-helsinki bmw E21, helsinki-lahti nissan micra, epoon avk-helsinki tattarisuo bmw E28 nissan micralla (micrasta suli kytkin ressussa) ja helvetisti muita hölmöjä hinausreissuja. Saa haukkua hinaajaks!

 

viimeyönä tuli heitettyä taas yksi reissu. ~600km.

pontso tuli ajamalla hienosti ja yks lintta kärryllä. kerrankin oltiin varauduttu eikä reissussa tullut yhtäkään ylläriä, mitä nyt valot sekosi land cruiserista