Talon kiertovesipumppu..

Rättikaton kommenteissa voi hyvinkin olla perää. Kun Se systeemi on tarpeeksi vanha nokeentunut ja huoltamaton vanhalla polttimolla 50% voi olla lähellä. En tyrmäisi heti maalämpöä, Se kolo on kertainvestointi. Ja laitteet kehittyy koko ajan. Niin kehittyy tosin öljykattilatkin, muttei niidenkään käyttöikä ylitä sitä.

 

Tuo öljyn energiasisältö ei ole ihan noin suoraviivainen. Uusissa öljykattiloissa mennään jo yli 100 prosentin hyötysuhteissa (ikiliikkujaa ei edelleenkään ole keksitty, vaan perinteinen tapa ilmoittaa öljyn enrgiasisältö on väärä) Jos merkkipumppu ei anna yhtään sen parempaa takuuta, kuin halpispumppu, niin miksi maksaisin merkistä? käytänössä kuitenkin noi halppispumput tuntuu kestävän jopa merkkipummppuja paremmin. Sinä päivänä voin ajatella harkitsevani maalämpöpumppua vanhaan taloon, kun pumpun valmistaja antaa vähintään 10 vuoden täystakuun koko järjestelmälle.

 

Mikäli tontilla on riittävästi tilaa (eikä liiaksi puita/kiviä yms tiellä) tuon lämmönkeruu putkiston voi myös kaivattaa maahan vaakatasoon. Itsellä on putkisto "tontissa" ja hyvin on lämmöt ja vedet riittäneet jopa viimetalven kaltaisilla huippupakkasilla.

Toki, eihän tuo tonttiin laittaminenkaan ilmaista hommaa ole, mutta paljon edullisempi ratkaisu tuo oli kuin reijän porauttaminen.

 

Joo, vaakaputkisto yksi vaihtoehto. Jos vain on riittävästi tilaa, ja maaperä sellanen että siinä riittää lämpöä. Ja ennenkaikkea, salllii pihan nurinkääntämisen!

Se, mikä tossa on huono puoli, on se, että jos joskus tulee joku vika, putki hajoo syystä tai toisesta, niin sen paikantaminen on liki mahdotonta. Eli kaivat sen 600m putkea ylös. Mutta toi on tietty worst case scenario...

 

vaakaputkistossa on huono puoli se että ilmaaminen on aikamoinen työmaa verrattuna pystyssä olevaan putkeen.
laitettiin rivitaloyhtiöön maalämpöpumppu ja reikiä oli kpl ja kun nekin oli 30m välein pitkin pihaa niin osa piireistä tuotti ilmaamisen kans ongelmia kun oli vain 50m vaakaputkea plus sitten se 180m pystyssä, onneks oli pumpussa potkua että sai ilmakuplan liikkeelle 8)
mutta tuskin noissa vaakaputkissakaan mitään katkeamisia tapahtuu ilman kaivinkonetta..samanlaista putkea se on kuin vesijohdotkin, tosin hieman ohut seinäisempää..
ens viikolla olis taas yksi pumppu laitettava hyrisemään
sitten ennen talvea olis meidän isolla pomolla oikea mörkö asennettavana, 80kw pumppu pitää jo mörinää kun kompurat käy
siellä on tuo maapiiri kaivettu peltoon, vaivaiset 3,8km putkea upotettu
tosin, voi vielä perkeleet päästä suusta ennen kuin ne 8 keruupiiriä on ilmattu ja säädetty..

 

kyllähän noi maapiirit ja kaivot saa pienellä vaivalla ilmattu ihan vaan saavin kautta.
tosin jos on monta kaivoa niin pihalle kokoojakaivo missä venat/linjasäädöt ja linja kerralteen ilmaus.
ja aina pyörittää piirit molempiin suuntiin muutaman kerran ni johan ilma irtoaa.

 

No 350 m2 lämmintä tilaa ja 3500 L/ vuosi on aika kohillaan oleva kulutus öljyllä. Kovin nokeentunut ja säätämätön systeemi ei noilla luvuilla voi olla..

 

Kävi itsellä hullu ajatus mielessä. Polttoöljyn hintaa katsellessa. On järkyttävää, että venäjällä saa autoon dieseliä edullisimmillaan n.60-70 senttiä litra, kun tupaöljy täällä maksaa 1,10++ €. Talossa on vanha Högforssin kaksipesäkattila, joka vaikuttaa olevan vielä ihan iskussaan. Kulutus on 3000 L löpöä / 330 m2 lämmintä tilaa / vuosi.

Puuta olen joskus saunailtoina poltellut, kun samalla lämmittelen kiuasta. Ongelmana on ollut kattilan pieni vesitila ~ 200 L , joka saavuttaa 100 astetta aika kevyelläkin poltolla.

Kävi ajatuksena lisätä moderni lämminvesivaraaja rinnalle. Pistäisi siihen toisen lämminvesikierukan sisään. Sulut joilla varaajan saa erilleen kattilasta, tietysti oma kalvopaisunta varaajalle.. Ja ehkäpä toinen kiertovesipumppu, joka kierrättäisi kattilasta varaajaan? Vai riittääkö konvenktio? Tuossa kattilassa kun taitaa olla lähdöt varaajalle..

Sitten sulut, joilla voisi valita lämpimälle vedelle joko kierukan kattilassa tai varaajassa tai molemmat yhtäaikaa. Ideana olisi sopivina talvipäivinä, kun on aikaa lämmitellä varaaja lämpimäksi ja lopulta sulkea kattilan räppänä hiilloksen kuoltua , jolloin talo selviäisi varaajan koosta ja säästä riippuen jopa päivän ilman lämmittämistä. Kesällä luulisi puulla lämmittäen, kun vesikierto on kokonaan poissa pelistä yhdellä kunnon lämmityksellä ja varaajan eristämisellä kattilasta sulkuventtiilein saatavan varaajassa olevalla kierukalla lämmintä vettä jokuseksi päiväksi, varsinkin kun talossa ei ole paljoa porukkaa..

Pistäisi sitten sinne vielä vastuksen, ajoille, jolloin ei ennätä lämmitellä, niin ei tarvitsisi pyörittää öljypuolta lämmityskauden ulkopuolella ollenkaan.


Olisikos tuossa mitään mieltä? Varaajat eivät ihmeitä maksa/ vähän käytetty vieläkin vähemmän. Puuta on saatavissa edullisesti mökkinaapureilta/ ilmaiseksi omalta mökiltä 50 km päästä kesäisin 20 km päässä talvisin (jäätie), jossa autolla käydään muutenkin. Kärriin sopii 2m3 kerralla. Samoin varastoihin joku 3-4 m3 kepeästi..

Ja pannuhuoneessa on pirusti tilaa. Olen sinne sitten isomman putki- ja lämmitysrempan yhtydessä meinannut pykätä yhden vessa- suihkuhuoneen toiseen nyt tyhjillään olevaan pannuhuoneen puolikkaaseen muuraamalla väliseinen ja avata uuden palo-oven poiselle puolelle, jossa on jo rakennusvaiheessa puolella tiilellä umpeenmuurattu oviaukko..

Tosiaan on pirun iso pannuhuone, jossa aikoinaan oli säilyneiden papereiden / tarinoiden perusteella iso Elveka-puukattila( täytti lähes puolet pannuhuoneesta, halkaisija 1,6 m ja korkeus 2m, oli kiskaistu sisään taloon perustusten valuaikana hevosella, ennenkuin pannuhuoneen/ kellarin väliseinät valettiin.) ja tilaa myös polttopuulle.. päivän polttoa varten, kun 55-63 talo lämpesi puulla. Kaikki ovat palo-oven takana. Ja joo pannuhuoneeseen pääsee kottikärryillä ulkoa, niin puuta ei tarvitsisi kannellakaan ulkoliiteristä sisään..




Onkos mitään ideaa lisäillä vanhaan kattilaan modernia varaajaa? Vai pitääkö kaikki pistää uusiksi kerralla? Kattila on 70-luvulta, mutta vaikuttaa olevan iskussaan yhä? Pistäisi sitten vaihtoon kerralla kaikki, kun tekee viemärirempan yms.

 

Aikoinaan -94 vuonna ostettiin talo ja silloin oli kattilana Högfors 15 maxi. laitoin vuoden käytön jälkeen 1200 litran varaajan jota lämmittelin tuolla kattilalla. Sitten 2003 kyllästyin tuohon kattilaan ja hommasin pelkällä puulla lämmitettävän kattilan ja laitoin toiseksi varaajaksi 3000 litran pytyn.
Oli tuskaa yrittää lämmittää edes 1200 litraa tuolla högforssilla, kun meni ihan onneton 30cm puu pesään ja hyötysuhde puulla aivan onneton. Nyt talon vesikierron lämmitys hoidetaan tuon isomman varaajan kautta ja käyttövesi otetaan pienemmästä. Lämmittelen tuon käyttövesivaraajan n. joka kolmas päivä ja isompaa lämmitetään tarpeen mukaan 1-2 kertaa päivässä.
Mielestäni hyöty on siinä, että ei tarvitse lämmittää vesikierron vettä niin kuumaksi, että siitä saisi kunnolla lämmintä käyttövettä ja on aina tarpeeksi käyttövettä saatavilla. Pienemmässä varaajassa on lisäksi 12kw sähkötehoa, jota käytetään silloin kun lähdetään reissuun. Eli tuolla pienemmällä varaajallakin voi taloa lämmittää. Putkia ja sulkuja on pannuhuoneessa, kuin laivan konehuoneessa ja kiertovettä ohjataan ulkolämpötilaan mukaan automaattiventtiilillä.
Lämmitettäviä neliöitä on n.300 ja puita menee 25-30 kuutiota vuodessa (sisältää takan n 5 kuutiota).

Lähitulevaisuudessa olisi haaveena laittaa katolle muutama 20putken tyhjiöputkikeräin ja alkaa hyödyntää aurinkoa.

 

Noissa 70-luvun kaksoispesäkattiloissa on tosiaan pieni vesitilavuus,mutta suurempi ongelma on pesän pienuuden lisäksi huono teho ja hyötysuhde puulla.Noi kattilat kun ovat tarkoitettu öljylle ja puu on vain varalle.70-luvulla löpö oli halpaa.Itselläni oli ennen hakkeeseen siirtymistä högfors jonka teho öljyllä oli 20kw,mutta puulla ainoastaan 14kw.Puita sai pakkasella mättää ihan jatkuvasti.Mutsilla oli samanlainen kattila joka vaihdettiin (ulkomitoiltaan)samankokoiseen arimaxiin;ei ollut huono ostos,vesitilavuus huomattavasti isompi,puupesä isompi,tehot puulla tosi hyvät eli puuta menee paljon vähemmän,myös öljyä menee vähemmän(öljy käytössä yleensä marraskuu-maaliskuu).Tonne ei varaajaa pystynyt tilanahtauden takia laittamaan.

 

keskuslämmitys harrastutalliin

Sevverra tähän aihepiiriin kokemuksia, et rakensin kierrätystavarasta halliini keskuslämmityksen. Kuutioita öbaut 250. Pattereita 8, Termaxin vm 1969 kaksoispesäkattilalla puulämmitys. Vesi/glykolitilaa n 300 litraa. Varalla ja peruslämpöä varten ilmalämpöpumppu.

Kaksoiskattila ei todellakaan ole tehokkain puulla ja pienet kalikat teettävät lisätöitä. Mutta jos on aikaa, viitseliäisyyttä ja puutavaraa, "ilmaistahan" se lämitys on. Nurkat siistiytyy, palaa roskat ja kuormalavat ja pahvit. Ja hanskat ja vaatteet on kuivana seuraavaa käyttöä varten. Sähköä tammikuussa meni alle 400 kWh.

Normaali pieni kiertovesipumppu 25/40 ei riitä glykolilla, piti vaihtaa järeämpään.

 

Itselläkin käynyt hulluja ajatuksia mielessä, kun tuo öljy vain kallistuu vuosi vuodelta, ja paljon.

Pannuhuoneessa on 2000 litran öljysäiliö 4mm teräksestä. Säiliö on kaksi vuotta sitten viimeksi tyhjennetty, putsattu ja ultraäänimittaamalla todettu virheettömäksi eikä minkäänlaisia syöpymiä havaittu. Kattilana on nyt -83 Jämä kaksoispesäkattila. Olen tiedustellut mahdollisia esteitä öljysäiliön muuttamisesta lämminvesivaraajaksi eikä esteitä ole keksitty. Vähän putkitöitäähän se teettää tietysti. Säiliö on alhaalta ja sivuilta jo eristetty ja päälle mahtuu helposti yli puoli metriä villaa.

Talossa on noin 130 neliötä, yläkerrassa sähköpatterit, alakerrassa 14 vesipatterin tukena iso ilppi. Öljyä kuluu noin 1100l vuodessa, käyttövedelle on sähkövaraaja, jolloin öljykattilan voi pitää pois päältä kokonaan toukokuusta lokakuulle.

Kattilan voisi vaihtaa oikeaan puunpolttoon tarkoitettuun ja käyttää sähkövastusta silloin harvoin kun talviaikaan on pitempään pois kotoa. Laskeskelin, että vaikka ostaisin kuivaa koivuklapia kotiin kuljetettuna, jäisivät kustannukset täkäläisellä ja tämänhetkisellä puun hinnalla puoleen nykyisestä öljyn hinnasta. Toisaalta puuta on saatavissa paljon halvemmallakin vielä, jos viitsii vain vähän askarrella.

Takka löytyy vielä lisäksi ja puukiuas ja yhteiskulutukseksi olen arvioinut noin 15 kuutiota vuodessa.

Olisiko tämä järkevän kuuloista pitkällä tähtäimellä? Öljyn varaan jääminen sitä tuskin on. Em. virityksillä ja reilun kahden tuhannen litran vesimäärällä puita ei tarvitsisi kattilassa normipakkasille ehkä poltella kuin joka toinen päivä?

 

Jos sen öljysäiliön saa todella puhtaaksi, niin eihän siinä pitäisi olla vaikeuksia. Vähän kuitenkin puhdistus epäillyttää, jos jää vähänkin öljyä voi tulla mielenkiintoinen reaktio kattilassa öljyn kaasuntuessa vesitilassa.
Joudut kuitenkin laitattamaan öljysäiliöön tulo- ja lähtöputkille paikat kattilale ja vesikierrolle, eli neljä muhvia. toi 15 mottia voi olla aika lähellä tuolla neliömäärällä. Varsinkin, kun käyttövesi tehdään sähköllä.
Puuta tosiaan saa vaikka ilmaiseksi, mutta ilmaisessa puussakin on tietysti tekokustannukset ja kuljetuskustannukset.
Esimerkiksi minä tein viime syksynä harvennushakkuuta puupalkalla. Ajatin ne yhdellä traktorimiehellä metsästä tien viereen. Motteja tuli n. 60 (pinokuutiota). Ajo maksoi 200 euroa ja moottorisahan polttoainetta meni n.30 litraa (pienkonebensaa). Matkaa palstalle on n.15km ja ajokertoja en edes laskenut. Sitten tulee vielä keväällä traktorin polttoaineet, kun klapikoneella pistelee nuo pieneksi n. viikko yleensä menee tuollaisen määrän paukuttamiseen. Sitten täytyy vielä ajaa puut joskus kotiinkin, josta tulee polttoainekuluja. Kuitenkin loppupelissä pääsee varmasti halvemmalla, kuin "ostoenergialla". Varsinkin kun ottaa kuntoilun kannalta ja muutenkin tykkää elääa oleilla "metsässä".

 

öljysäiliö ei ole paineastia.paineistettuna ei taida luonnata.
varaajien rakennepaine on 10 bar.
öljyä säilytetään 0,5 bar säiliöissä.

 

tuo 2000 litran vesitilan riittävyys riippuu talon koosta ja eristyksistä, jos on 100 neliön mökki niin taitaa riittää illalsta iltaan mutta isommalla on jo aamulla kylmä ja tosiaan turha turata kun ei öljysäiliöstä saa paineastiaa tekemälläkään...

 

MPL 4kk käytössä ollut

nyt on maalämpö pörissyt meidän 200m2 rintsikassa 4kk,
sähköä se on polttanut :

marraskuu 2 vkoa = 207 kwh = 29 e
joulukuu 505 kwh = 71 e
tammikuu 898 kwh = 126 e
helmikuu 1117 kwh = 157 e
maaliskuu 16päivää 407 kwh= 60 e

kylmimmät kuukaudet takana
3134 kwh = 439 eur .

saas nähdä meneekö alle 1000e koko vuosi, siinä ja siinä!

BTW appiukon sisko meni naimisiin Stigin kanssa 60 luvulla Jööttiborgissa,
silloin 70 luvulla omkotitaloonsa laittivat jo maalämpösysteemin, se porisi kuulemma ongelmitta 40 vuotta, muutama vuosi sitten se vaihdetiin uudempaan malliin. Ruotsissa ei ollut halpaa neukkuöljyä saatavissa 70-luvulla, joten he svedut kehitti toimivat maalämpösysdeemit jo 70-luvulla.