Autotallin rakentaminen

Onkohan muuten jossain / jollain tietoa betonilattian kantavuudesta kg/m2? Esim. jos minulle tulee talliin keskimäärin 9-10cm valu (betoni c25/30 rasitusluokka XC2) ja 8mm teräsverkko 150mm silmäjaolla. Alla 150mm EPS:ssää. Paljonkohan tollainen lattia mahtaa kantaa? Jos esimerkiksi tunkilla nostaa autoa, niin maahan kohdistuu melko suuri pistekuorma.

Onko muilla tallissa n.10cm tai jopa hieman alle paksuutta olevia valua ja onko kestänyt hyvin?

 

Mulla on 10cm laatta ja on kestänyt ihan hyvin tunkin käyttöä.
Saan kyllä nuo kantavuudet kyllä kysyttyäkin huomenna jos tarve.

 

Autotalliin 10cm laatta ja 6mm verkko riittää sanoi rak.ins. kun kysyin kuukausi sitten. Itse teen niin että varasto-osalle tulee 8cm, auton kohdalle 10cm ja keskelle vahvistettu 15cm tuplaverkolla jos joskus tulee vaikka nosturi...

 

Ulkoverhous, riittävällä tuuletusraolla, niin se tuulensuojalevy ei kerää niin paljon lämpöä itseensä.

 

tuo kastepisteen siirtyminen on ihan selvä ja tierostetu ongelma näis uusis enerkia talois joita kesällä vielä sisältä jäähdytetään .siinä tulevaisuuden remonttikohteita.

 

Siinäpä yksi syy miksi valintani on hirsi (liimapuu) talon materiaaliksi.

 

Mä en ymmärrä, miksi näitä mineraalivilloja yms. käytetään? Pistäkää niihin seiniin eristeet, jotka voivat sitoa ja luovuttaa kosteutta ja höyrynsulut veks. Ei sitä muovitusta ole tarvittu kuin nykyään kun tuo mineraalivilla on niin paskoo, että hometalkoot on viittä vailla kun vähä kostuu.

 

Em. normaali rakenne on hyvä mutta sisällä oltava min. 12'c lämmintä. Kaikki alle sen alkaa kerää kosteutta. Kun sisällä on väh 12'c lämminta niin kosteuden muodostuminen on minimaalista ilman erillistä kosteuden lähdellä (vesiletku, pesukone, pesuallas) mutta niistäkin tuleva kosteus on vähäistä ja haihtuu pois. Vesiletkusta voi tietty tulla paljonkin. Lämpimässä tilassa kastepiste on joko villan sisällä tai tuulensuojalevyn sisäpinnassa josta se pääsee tuulettumaan pois ilman mitään vahinkoja. Vahinkoja tulee jos liian pieni tuuletusarako tai se on muuten tukittu/ tukkeutunut. Tai esim. räystäs tiputtaa vetensä aivan sokkelin viereen jolloin kosteus noustee tuuletusrakoa pitkin rakenteisiin.

 

Ei se rakenne hyvä ole, vaan nykytietämyksen valossa ainoastaan paras, jos mineraalivillaa tms. käytetään. Lisäksi teknisiä reunaehtoja toimivuudelle on niin paljon, että +20 vuoden päästä jokin niistä ei todennäköisesti enää pelaa.

Jos joskus tulee tilanne, että talli on kylmiltään, saa alkaa kaivamaan homeista villapaskoo ja rakenteita pois. Onko järkevää?

 

No hometta on ollut mailman sivu ja ihmiskunta on sen kanssa elänyt sovussa käytännössä tähän asti. Nykyisin vaan tää elämä on kaatunut päälaeleen. Ihmiset on niin saaterin steriilejä että yksikin pakteeri ja kuolo korjaa.Kannattaas vähän varmaan katsoa kuinka tarpeellista tuo hykieenian palvominen oikeasti on.Järki käteen.

 

Ei ihminen ennen ole elänyt tällaisissa tehokkaasti lämmitetyissä ja eristetyissä taloissa, mitkä voi tuottaa - jos rakenneteknisesti asiat menee perseelleen - sellaisia määriä ja niin toksisia homekantoja, että vahvakin mies menee polvilleen. Näitä asioita alkaa oivaltamaan ihan uusin silmin, jos nykymateriaaleilla rakennettu rakennus on tässä suhteessa pettäessään tuhonnut läheisen terveyden, niinkuin mun tapauksessa. Ei siinä silloin ole vaatimassa siedätyshoitoa tai tuomitsemassa toista tavallista herkemmäksi. Puutuin keskusteluun, koska mielestäni autotalli voisi hyvin olla rakennus, jossa kannattaisi miettiä toisenlaista rakennetta.

 

Eli käytännössä.....

Mitä??

 

Kärjistetysti on olemassa kaksi vaihtoehtoa. Tehdään rakennuksesta energiatehokas tai tehoton. Jos halutaan energiatehokas puhutaan ns. pullotalosta missä paksut eristekerrokset ja mahdollisimman tiivis vaippa. Tämä vaatii tietenkin lisäksi koneellisen ilmanvaihton mitä monella ei ole varaa autotalliin rakentaa. Ilmanvaihtokone taas itsessään kuluttaa energiaa, mutta ylläpitää hyvää sisäilmaa.

Toinen vaihtoehto on tuollainen perinteisempi rakenne ja painovoimainen ilmanvaihto, missä sisätilaa lämmitetään ja kosteus kylmästä ulkoilmasta ei tiivisty rakenteisiin niin kauan kun sisällä riittävän lämmin tai rakenteissa ei ole sisäpinnoilla tiiviitä materiaalikerroksia mihin kosteus pääsee tiivistymään. Ulkopinnoilla se ei yleensä haittaa. Lämpö ja kosteus menee siis osittain rakenteiden läpi, eikä merkittäviä tiivistymispintoja. Hukkaa siis energiaa.

Oikein rakennettuna kumpikaan ei ole toistaan parempi, mutta ilmanvaihtokoneella saadaan sisäilma laatu helpommin säädettäväksi.

Home itsessään tarvitsee tietyt ja kohtalaisen tarkat rajat missä se pystyy elämään, lämpötila, kosteus ja suotuisan materiaalin kasvulle. Jos tuuleksesta on huolehdittu oikein ei ole väliä vaikka kosteuden tiivistymistä pääsisi tapahtumaan pitää sen olla harkittua, kosteus pitää johtaa pois rakenteista.

 

Selluvillaa, pellavakuitueristettä, kutterinlastua jne. Pääasia, että eriste on hygroskooppista, eli myös luovuttaa kosteuden pois kun sen aika on. Ja muovitus sisäseinän puolella korvataan vesihöyryä läpäisevällä kamalla, tervapaperi jne. Kipsilevyn voi laittaa sisimmäksi, läpäisee vesihöyryä jotenkuten, mutta ei tee sitä, jos vetää muovimaalin lopuksi (=akrylaatti-, "lateksi"- ym). Tämä sisäpintojen höyryä läpäisevyys ja hygroskooppisuus on merkittävä tekijä ilmankosteuden tasaajana ja sitä kautta ilmanlaadun parantajana. Lisäksi ollaan päästy eroon muovikalvoista, joissa on riski, että kosteus tiivistyy vedeksi pinnalle ja siitä eristeisiin, jotka hautovat vettä ja ympäröiviä JATKUVALLE kosteudelle arkoja rakenteita.

Talliin matalana rakennuksena on vaikea saada "riittävää" painovoimaista ilmanvaihtoa. Koneellinen tuuletus taas energiatalouden kannalta huutaa lämmön talteenottoa. Miten vaan, kustannukset nousevat - joko investointi- tai käyttö- tai huoltokustannukset. Nää matala- tai nollaenergiatalot voivat osoittautua käytännössä pitkällä aikavälillä sulaksi mahdottomuudeksi. Jos onkin vain niin, että Suomessa asuminen maksaa..?

 

Tsegatkaas rakentajat selluvillan ominaisuudet. Ainoa hygroskooppinen eriste, eli kostuu ja kuivuu. Myös maailman ekologisin, kun tehdään sanomalehtipaperista, jossa homeen ja ötököiden estona luonnonsuolat borax ja boorihappo. teholtaan samaa luokkaa kuin lasi ja mineraalivillat.

Selluvillaa seinissä voidaan käyttää puhallettuna, kun puhalletaan kosteana, hieman vettä ja Kiillon selluvillaliimaa, niin pysyy ruistutettaessa, ja mieluiten ristiinkoolattuun runkoon, jossa esim sähkövedot voi olla valmiina. Kuivumisaikaa tarvitaan joitakin päiviä, mutta kuivaessaan "liimautuu" tolppiin. Ilmansulkupaperi sisäpuolelle, ulos normaalit tuulensuojalevyt.

Tekijöitä on Suomessa monta, Ekovilla, Termex, Fibratus,sellueriste, jne.

 

Toi pitää varmasti paikkansa.

Ja tosiaan, se kostepiste on aina jossain näillä keleillä ja parempi munkin mielestä pitää se eristeiden ulkopuolella.

Myös ilmanvaidon putkien eristys on tärkeä ettei tallista poistuva lämmin ilma kondensoidu kylmällä vintillä mistä tuli mieleen, että mistähän saisi 125mm putkelle eristekourua, kun se on omassa tallissa vielä tekemättä

 

herra kristus sanon mä.ihan oikeesti oottako tekemäs tallia vai mitä ihmettä.oikeesti on murehet miehillä jos maataan auton alla paskas ja hitsataan,hiotaan,maalataan,puhalletaa mitä kulloinkin.niitä paskoja siinä sivus imetään sisään eikä haittaa yhtään ja sitte pelätään paria homepilkkua seinän sisällä.voi perse sanon mä.Ei mitiä tehkää tallinne niin kuin haluutte.Noi oli vaan mun aatoksia.

 

Kiitos Pile! Luulin olevani ainoa OD:n lukija joka ihmettelee ko topicin tasoa Raksainssejä (tai ainakin wannabe-raksainssejä) besserwisseröimässä omalla mukavuusalueellaan... On mullakin tallin rakennus kohta edessä mutta täältä ei parane enää ohjeita kattella tai jää tekemättä

 

:lol:

 

Mun mielestä esimerkiksi valppaan kommentti oli varsin asiantunteva, joten en ampuisi sitä ihan noin vaan lonkalta alas.

Toiseksi kunnollisen tallin tekeminen maksaa huomattavan summan rahaa, jota ei aivan viitsisi heittää kun kankkulan kaivoon väärillä rakenneratkaisuilla.

Mutta ihan miten vaan pile ja vallu.

Jokainen tyylillään...