Autotallin rakentaminen

Tuon jäätymisen kanssa itsekkin taistellut joskus teräskarmiovessa aiemmin 7v, oli uretaanit yms, nykyisessä on grawford ovi ja onhan tuo nyt toiminut.

 

Jäätyy ne lämpökatkaistutkin, jos sisällä on riittävän viileää.
Lämpökatkoprofiili on niin kallista, että ikinä sitä investointia ei takaisin saa lämmityskustannuksissa. Ovirungon pinta-ala on niin pieni, että siinä ei suuria vaikuta, oli materiaali on mitä hyvänsä.

 

Niinkuin mainitsin, rautaraamit ei toimi jos lämmin sisätila ja raamin toinen puoli on pakkasessa. Julkisissa tiloissa rakenne "toimii" paremmin, koska julkisia tiloja lämmitetään jatkuvasti, tietysti jos lämmityskustannukset ei hetkauta, niin silloin se on sama mistä rakentaa. Yleensä kuitenkin kotipajottaja on kiinnostunut siitä miten paljon tallin lämmitys maksaa. Rautaraameilla ja ovilla tallistasi tulee suurempi energiasyöppö kuin talostasi.
Uretaanipelleily putkiin on joutavaa itsepetosta.
Jos ei ole varaa ostaa kunnon uretaaniovea, niin tee puusta karmit ja ovet sekä laita vaneri sisäpintaan ja esim.finfoam oven sisään.

 

no nyt on romut kasassa ja paljon jäi vielä tilaa askarrella .
lattialta romuja pois ja voipi ruveta roplaamaan.
se on nii ku "the end" tämän tallin rakennuksen osalta.
(muuttaminen on perseestä)

 

Pitääkö noi kuvat olla jonkun webbiosoitteen takana, mistä ne jaetaan?

Sori, en oo koittanna viä laittaa tänne mitään

 

Eikä aikaakaan niin talli näyttää tältä :lol:

 

Tuolla missä tämäkin ohje linkki löytyy, voi testailla sitä kuvien laittoa.

 

Mulla on kaksi tuollaista. Asennusohjeet aivan paskat, mutta ovet toimii hyvin.

 

Rakentelin joskus vuosia sitten kans noin 100neliöisen tallin ja pienihän tuo on.





Nosturiksi kaksoissaksi (pahoittelen väärämerkkistä vajaasylinteristä kulkuneuvoa)



Pitkä työpöytä on aina plussaa. Mahtuu kamalasti romua, jonka seasta ei löydy mitään



Pistorasioita mieluummin tosiaan liikaa. Mulla on ainakin 2 voimavirtaa per seinä ja 2-6kpl perus rasioita per seinä ja katossa vielä rasiat nostooville yms.

Reunassa on varasto, jonka päälle tein välitason. Siellä on hyvä säilytellä kaikkea romua, varaosia yms.

 

Toi oma on kans sata neliöinen. Jos olis paalua tarpeeks ni tekisin 300 neliöö kuivaa kylmää säilytystilaa. Ikävää toi tilan ahtaus.

 

Mielenkiintoinen juttu toi työpöytä.

Mitä pidempi pöytä, sitä enemmin siihen mahtuu sotkua 8)

 

Kiitos avusta, mut jotenkin saan tänkin kämmättyä :cry: Luin noi linkit läpi ja testailin sinne.
Aikani väkästelin, sain linkkejä urlin taa kyllä tohon isoon kuvaan. Ja lopuks tän pienen kuvan. Isoo kuvaa ei millään.

 

Aijjaa.com ryttyilee, minäkään en ole onnistunu linkittämään mitään isona??

 

Vertaa näita ison ja pienen linkkejä

 

Eli pitääkö tuo ison kuvan URL muokata itse pienestä? En saa sitä mistään esiin suoraan. Vois laittaa omastakin tallista kuvaa...

 

Eipä ole tullut luettua tätä ketjua mutta asiaan.

Tein aikoinani hallin teollisuus käyttöön ja rakennustarkastaja vaati kipsilevyn kattoon tuplana. Yritin ehdottaa että yksinkertainen riittäisi ja perustelin yli kuuden metrin sisäkorkeudella ja painoa mikä tulee tupla kipsistä. Vaan ei suostunut. Sitten lupakuva piirtäjä ehdotti (kun olin sarattanut tupla kipsin) että tekisin sisäkaton viiden sentin villalevystä jossa on lasikuitumatto julkisivun puolella ja pitkät sivut pontattu. Levykoko on 1200 mm x 3000 mm ja kyseinen levy on paloluokiteltua. Ja se kelpasi rakennus viranomaisille ja palotarkastajalle. Ja kaiken huvittavinta tässä oli kun sitä sisäkattoa tehtiin niin työsuojelutarkastaja tuli käymään ja sanoi että kerrankin joku tekee sisäkaton järkevästi. Sitten kerroin koko stoorin hänelle ja se sanoi että jos katto olisi tehty kipsilevyistä niin hän määräisi laitettavaksi katon alasta yli puolet kyseistä levyä mistä olimme katon tehneet. Syy äänieristys.
Nyt olen tehnyt kaikkiin halleihin mitä olen tehnyt samanlaisen sisäkaton. Kyseinen tavara on Parocin ja maksoi muistaakseni alle 20 € levy. On kalliimpaa kuin kipsi mutta huomattavasti mukavampaa asentaa ja tulee tälläkin jo lämmöneristystä. Virallista nimeä en nyt muista pitäisi kaivaa kirjanpidon syövereistä.

 

Sen voin sanoo omasta kokemuksesta että valitkaa nosturiks 3-tonninen...Nimittäin ton 2,5 tonnisen kanssa tulee ongelmia jos vähän jämympää vehjettä pitäis nostella.Muuten mitä tätä keskustelua oon seurannu niin yllättävän vaikeiks osataan asiat tehdä kun oikein halutaan...Lämmitys mulla 5kw rakennusflektillä+kunnon ilmanvaihto,on pidetty maaluitten aikana +20 celssiä eikä tee tiukkaakaan,normaali taloeristys+2 nosto-ovee+kulku-ovi. Normaali mekaanisissa hommissa en ite edes tykkää yli kympin lämmöistä.ilmanvaihtoon kannattaa panostaa ettei vedä nurkkiin hometta,toi lämpö on helppo juttu enkä tajuu miten siitäkin saa tämmösen taistelun aikaan...Tallin koko 80,korkeus 4m.

 

Omaan talliin pitäis laittaa tuplat kattoon, varmaan lähiaikoina levytys kunhan sähkäri saa piuhat vedettyä. Osaako kukaan sanoa tolle 13mm levylle jotain ominaispainoa?

 

Kymmenkunta kiloa neliö.

 

Ja paskat. Siitä on vain tehty vaikeaa. Ja aina, kun törmätään ongelmiin, aletaan keksiä uusia rakenteita, kemikaaleja, materiaaleja tms. sen sijaan että keskityttäisiin laadukkaaseen työhön. Ei homeettoman, hyvän sisäilman omaavan talon rakentaminen mitään rakettitiedettä ole. Edelleen peräänkuulutan sitä, että niistä vanhoista rakentamisen perusperiaatteista kannattaisi vähän tutkia miksi ja miten joku asia on tehty. Esimerkiksi käy vaikkapa eräs omakotitalo, jonka pohjatyöt olin tekemässä.

Maanrakennustyöt sujuivat hyvin; (maiden kuorinta, tasaus, soratäyttö). Mursketäytön aikaan tulivat ensimmäiset ongelmat; putkimies, jonka vastuulla olivat vesi- viemäri - pintavesi- ja salaoja-asennukset, lätki salaojaputkia rakennuksen ympärille ihan fiilispohjalta; vatupassia ei ollut kädessä kertaakaan. Ensimmäinen sota työmaalla tuli sitten siitä...

Mursketäyttö saatiin tehtyä, pinta oli korossaan ja meidän työmme tehty. Kävin sitten pari viikkoa sitten katselemassa että miten homma edistyy (ja talon omistajalle toivottelemassa hyvät joulut) niin siellä oli tilanne se, että antura oli muurattu, sisä- ja ulkotäyttö tehty, elementit pystyssä ja talo ns. sääsuojassa. Lattiatkin oli valettu. Pari viikkoa valun jälkeen oli tarkoitus aloittaa lattiapintojen teko. Tuota vähän ihmettelin, niin on kuulemma ihan normisettiä; ei niitä lattioita sen kauempaa kuivatella; aiemminkin olisi kuulemma voinut jo aloitella

Ei perkele sentään; eihän tuo kosteus valusta vielä ole mihinkään häipynyt! Nyt kun sinne sitten huidotaan lattiapinnat kiinni; esim. pesuhuoneeseen kosteussulut jne.. niin paskaahan tuolta tulee ennenpitkää niskaan, kun se valussa edelleen oleva kosteus pyrkii pois.