CrMo-putken hitsaaminen

EN kyllä menisi millään isolla toholla hitsauksen jälkeen paljon lämmittelemään cromoputkia, siinä käypi niin että tulee jäykästä putkesta pehmeetä ja taittuu tasan väärästä kohdasta (eli siltä kohtaa mihin se lämmityksen raja on loppunut) TAI onnistumaan pintakarkasemaan putkea ja siihen tulee hiuksenhienoja säröjä jo lähtötilanteessa. (mitä ei näe silmällä mitenkään)


JOS niitä runkoja pitää ja haluaa jälkikäsitellä lämmöllä, niin se PITÄÄ tehdä kontrolloidussa ympäristössä (lue iso uuni) ja ne PITÄÄ tehdä tarkan ohjeistuksen mukaan, eikä millään helvetinjättimegatoholla niin pitkään kun nyt sattuu jaksamaan ja että alkaa sopivasti punottamaan. EI. EI helvetissä näin.


PIENI esilämmitys ennen hitsausta (lue alle 100 astetta) on ihan ookoo, ei enempää.

http://www.lincolnelectric.com/en-us/support/welding-how-to/pages/chrome-moly-detail.aspx
http://www.weldingtipsandtricks.com/welding-4130.html
http://www.youtube.com/watch?v=wVrdST1pXRk&list=UUM0kHJXSHR1k1wtLuliKmHg&feature=c4-overview



Viimeinen video kannattaa kattella läpi, siinä tulee hyvin ilmi miten voi käydä kun hieman jälkihehkutellaan putkia tietämättä aiheesta oikeasti. Jampalla katkee auto kun joku hitsari hesasta tehny rungon menttaliteetillä "näin se on ennenkin tehty" ja vika löytyy sitten vasta kun oikein oikeasti tutkitaan ja suurennellaan poikkileikkauksia.

 

sovittele osat huolella, mitä vähemmän rakoa jätät hitsattavaksi sen parempi lopputulos. putsaa saumakohdat ennen hitsausta laikalla/rättilaikalla/putsauslaikalla. putken sisäpuolet pyöräytä pystykoneella. kaikki epäpuhtaudet hitsauskohdassa sisä ja ulkopuolella voi aiheuttaa ikävää hitsauksen "kiehumista", suomeksi huokosia sisällä saumassa. lämmitä hitsattavat kappaleet esim. toholla niin että kondenssi vesi haihtuu, sopiva lämpötila normi cromolle on 20-80 astetta ennen hitsausta. juurikaasua ei nämä tartte. mutta jos sitä on mahdollista käyttää, suosittelen sitä. itse käytän crmo putkissa tig menetelmällä 2-4mm laidalla 100-120A virtoja kempin masiinalla, pilotilla lepovirrat noin 40A. pulssia en ole koskaan edes kokeillut vaikka koneesta sellainen ominaisuus löytyykin. luotan omiin säätöihin ja 20v teollisuusputki hitsaus kokemukseen 8)

 

Tää ei liity suoraan CroMoon, mutta erikoislujiin teräksiin yleisesti.
"Edellisessä elämässäni" (yrittäjänä) tein VTT:lle nosturin puomeissa käytettävistä teräksistä lämmityskokeita, joissa selvitettiin lämmityksen vaikutus ko. teräksen lujuuteen. Tämä liittyi puomien hitsaamalla tapahtuviin korjauksiin ja uusien valmistukseen.
Esim. DSE 690:sen lujuus putosi n.ST52:n tasolle jo vähän yli 500 asteisena ja tuohan on sellainen lämpö, ettei se vielä edes punota yhtään.
Noissa puomeissa kaikki hitsaukset piti tehdä puikolla, koska esim. TIG olisi tuonut selvästi liikaa lämpöä.
Erkoislujien terästen käytöstä ei ole mitään hyötyä, jos ne tietämättömyydellä pilataan, käyttämällä vääriä lämpötiloja.

Yleensä materiaalin valmistajalta on saatavilla hitsausohjeet, joissa on kerrottu menetelmä, lisäaine ja oikeat työlämmöt.
Noilla eväillä on edes edellytykset onnistumiselle.

 

Ei muuta kuin googleen: "nuorrutusteräksen hitsaus" hakusanaksi. Hitsauslisäaineiden kauppiailta löytyy ohjeita erilaisten nuorrutusterästen hitsaamiseen. Sitten kun vielä huomioi että: 4340=34CrNiMo6 ja 4142=42CrMo4

 

Ja taas sanoisin että ei näin. Cromo putkelle käytetään alilujaa hitsilisäainetta jos se tehdään ns normiolosuhteissa. Sillon käytetään perusainetta vastaavaa lisäainetta, jos koko häkkyrä menee lämpökäsiteltäväksi, sillon on myös seurattava teräksen ohjeistukset muutenkin (esilämmitykset etc).



SUORA lainaus lincolnin sivuilta
Q. What filler material do I use?
A. Although there are several good filler materials, ER80S-D2, is one you should consider. This filler material is capable of producing welds that approximate the strength of 4130. ER70S-2 is an acceptable alternative to ER80S-D2, as is ER70S-6, although the weld strength will be slightly lower.

Q. Why is 4130 filler metal not recommended?
A. 4130 filler is typically used for applications where the weld will be heat treated. Due to its higher hardness and reduced elongation, it is not recommended for sporting applications such as experimental airplanes, race car frames, roll cages, etc.




JA syy miksi hitsataan ns alilujilla lisäaineilla johtuu siitä, että hitsaat tota cromoa vastaavalla lisäaineella niin teet todella säröherkkiä ja helposti karkenevia saumoja. Ongelma poistuu oikealla lämpökäsittelyllä (mikä taas ei ole tallioloissa mahdollista)



http://www.youtube.com/watch?v=W5dVAT9PTmw

Tuosta voi seurata, hitsattu alilujalla lisäaineella, kiskotaan kappaleet väkisin irti toisistaan ja repee seuman vierestä, ei saumasta. Eli itse lisäaine kesti riittävästi.



KO materiaali vituttaa itteä kun kaikilla on niin helvetin hyvin "tietoa" mitä kuullu esson baarissa ja niitä sovelletaan oman mielen mukaan.

ER80S-D2 = esabilla 13.08
ER70S-2 = 12.62
ER70S-6 = 12.64


JA eniten ärsyttää että netissä löytyy info todella helposti luotettavista lähteistä, silti pidetään kiinni höpöhöpöessoliirumlaarumeista. Itteä ainakin hirvittäs jos turvakaarikehikon on joku kyläseppä tehnyt mallia NÄIN SE ON AINA ENNENKIN TEHTY (päin vi**ua)



Cromo hitsaus yksinkertaisuudessaan- sovitteet jämpteiks ettei ole turhia rakoja, kaikki pinnat hiottuna puhtaaks, jos talli tai tila on kylmä niin lämmitetään pikkutoholla luokkaa 50 asteiseks, hitsataan pohjapalko tigillä mikä antaa n. 80% lujuudesta, sen jälkeen hitsataan päälipalko tigillä, migillä tai puikolla, suosittelisin turvakaarissa tiggiä. Ja tämä siis koskee nyt ohutseinämäisiä putkia (turvakaarikama etc)



Hyvä että aiheuttaa keskustelua, saadaan samalla oikeeta infoa liikkeelle eikä vaan mutuhöpöhöpöä.

 

Aivan. Mitehän monta persiilleen hitsattua kromohäkkiä suomessakin kiihyttelee? Näyttäsi olevan edelleen muotia, se että kunhan vaan tuubi on kevyttäkisaputkeeniinhommaonhallussa, vaikka se putkijumppa tosiasiassa vaatii hieman muutakin kuin nippuun tinaamisen.

 

Joo. Eihän niillä persiilleen hitsatuilla suomiromohäkeillä mitään tee, mieluummin sellanen mustarautahäkki joka on valovirtamigillä tinattu kasaan.
Ei muuten ameriikan häkkejäkään missään uunissa käytetä, ei niillä valmistajilla eikä just muillakaan kun lentokoneteollisuudessa oo sellasia uuneja mihin moinen edes mahtuu. Saatika sit et mitä se uunitus kuljetuksineen kustantaa.

 

Eli mulla ihan paska runko Cobaltissa,voi vitalis!!!

 

Sinne meni mestaruus sitte...
Tietysti on olemassa oikeita ja vääriä tapoja hoitaa asiat teoriassa, ja sit on kertoimena vielä oikeita ja vääriä tapoja lisäks hoitaa ne käytännössä. Vähän vastaavaa asiaa kun jostain kampiakseleista et valu toimii, tako on parempi ja billetti sit parsainta. Jos se valu ajaa asiansa niin ei sit oo minkään valtakunnan hyötyä siitä et laitat sinne billettiä.

 

Tosta CroMo putkesta mitä näissä auto/prätkä hommissa käytetään oli jossain juttua ja siina mainittiin ettei se vaadi jälkilämmitystä.

Et Supo taitaa sittenkin vielä olla mestaruudessa kiinni! ;-)

 

Voi pers... Ois ollu kiva nähdä joku muukin palkintopallin keskikorokkeella, menkööt mestaruus sit taas Savoon.

 

Aika selvästi noissa ohjeissa ilmaistaan että ohutseinämäinen cromo ei tarvi esilämmitystä, eikä jälkijämmitystä (päästöä) kuhan käytetään alilujaa hitsiainetta. (paitsi esilämmitystä jos olosuhteet on kylmät, lämmitetään lämpöseks, ei kuumaks)



Joten kysymys kuuluu että MIKSI helvetissä joku vetää niihin esilämpöjä pillillä / toholla ja hitsauksen jälkeen sama homma? Varsinkin JOS ei ole hajuakaan mihin lämpöihin pitäis vetää ja kuin pitkäks aikaa.


Vai onks tää vaan tätä että "Näin se on ennenkin tehty päin vittua ja tehään jatkossakin" ?

 

Kai se on sitä esson baarin perinnetietoa...

Itse joutunut töissä pelaamaan noiden lujempien matskujen kanssa jonkun vuoden,ne on sikäli jänniä,että tietty esilämmitys vaaditaan ennen polttoleikkausta tai hitsausta,mutta hehkutus tai edes lämpöoikaisu eli rihtaus on ankarasti kielletty,tietyn lämpötilan jälkeen kun se hyvä matsku muuttuu vastaamaan patarautaa,siinä pitää hitsarilla olla oikeat WPS:ät käytössä (hitsausohje).

Mut pääsääntöisesti noin ohuet materiaalit ei lämpöä kaipaa,kunhan nyt ei ihan jäisenä vedä,ja kannattaa miettiä kun sitä ohutta putkea lämmittelee,että jos se lujuus laskee vaikka 30-50% liian lämmön kanssa,niin onko sillä sitten kiva vetää kaiteeseen.

Joku mainitsi tuolla aiemmin hehkutuksen olevan kallista,edellisessä duunipaikassa oli iso uuni johon menis ehkä 4-5 tollasta häkkiä kerralla,turun seudulla ei vastaavia uuneja muita ole,sitä hehkutusta myytiin muistaakseni noin 1e/1kg ja monesti uuniin jäi tyhjää tilaa,eli jos olis tarve tollasta hehkuttaa,niin sopivaan väliin varmaan sais aika sopivalla hinnalla.

 

Sitä vois miettiä kuinka järkevää toi nuorrutusteräs (kromo) yleensäkkään on. Vaatii esilämmityksen ja jälkilämmityksen. Mihin tilaan nuorrutettu? Mitä kovemmaksi, sen huonompi väsymisenkesto.

Toisaalta väsymisen kannaltahan sillä ei ole mitään merkitystä mitä terästä se putki on, väsymisluokka on kaikille sama (jännitykset, joilla väsymistä alkaa tapahtua).

Seinämävahvuus on ohuempi, koska lujuus parempi. Sääntöjen suunnittelija ei ole vaan ottanut sitä huomioon, että osa runkorakenteen putkista on myös puristuksella ja silloin kromo-putki on heikompi kuin hiiliteräsputki, se nurjahtaa pienemmästä kuormasta.

Murtovenymä kromolla pienempi eli ei kestä yhtä suuria muodonmuutoksia kuin hiiliteräs.

Nykyään löytyisi järkevämpiäkin materiaaleja kuin 4130, ihan rakenneteräksiä, joilla parempi lujuus. Mutta säännöt ei taida sallia sellaisten käyttöä samalla tavalla kuin kromoa.

 

SSAB tekee DOCOL R8 nimellä putkia joka on NHRA hyväksyttyjä, Mats Erikson on jotenkin ollut mukana ja saanut ne kelpaamaan amerikkalaisille

en sitten tiedä kuinka niitä taas hitsataan... :wink:

http://www.aedmotorsport.com/tech-data

 

Eli jos rakenteet saman lujuiset, on "rakenneteräs" turvallisempi esim.
turvakaaressa (mutta tietysti myös painavampi).

 

Vai onko. Kummastakin kaaria tehneenä, 3.2 millin seinämällä musta putki, 2 millin seinämällä kromo. Noin ku manuaalivääntimellä vääntelee, niin perstuntuma on et cromon taivutus vaatii 2-3 kertaa voimaa sen mitä mustaputki. Eli vaikka se ei ehkä olekaan yhtä muotoutuva, eli saattaa ratketa kun muoto muuttuu, niin se ei myöskään lähellekään yhtä helposti mutooudu.

 

No jos putken halkaisijat ja pinnan kitkat taivuttimessa yms. ovat
olleet vastaavat, niin silloin nuo rakenteet ei ole saman lujuisia,
vaan tuo cromomosta tehty rakenne on äkkiä ajateltuna tuon 2-3 kertaa
lujempi ts. sinun cromo putkella on n. 3-5 kerta suurempi myötölujuus.

 

https://www.youtube.com/watch?v=wVrdST1pXRk

 

Juu, ei jälkilämmityksiä noilla seinämä vahvuuksilla. Esilämmitys 4130 teräksellä on käytännössä kuivaus, jos kondensoitumis vaara. Er80 lisäaineella on parit saumat laitettu.

mosse