Satelliittivalvonta vakava uhka Street / Racelle !

Nopeusvalvontaa lobataan kansalaisille turvallisuudella.Onhan nopeudella ja ajokulttuurilla vaikutusta, tottakai, mutta nykyään ollaan jo niin hyvällä tasolla että tästä on kyllä vaikeaa enää ratkaisevasti parantaa. Ja uskooko kukaan etteikö rahalla olisi tässä asiassa merkitystä vaikka meille toisin uskotellaankin.

Mulla on ollut ajokortti 35 vuotta ja takana on 1,5 miljoonaa kilometriä Suomen teillä. Olen sattunut vakavalle onnettomuuspaikalle 2 kertaa tänä aikana.Eli yleisesti ottaen tiellä on hyvin turvallista liikkua, tähän turvallisuuteen on hyvin vaikea enää saada parannusta.Sitäpaitsi: kuinka paljon maksaa Suomen kansantaloudelle se, että nopeusrajoitusten alentamisen johdosta suomen kansa istuu vuodessa miljoonia tunteja enemmän turtuneena auton ratissa tuhlaten kalliita työtunteja. Tästä aiheesta ei ole ollut sanaakaan julkisuudessa.

Terveen järjen käyttö sallittu kaikille.

 

Todenäköisesti viimeaikoina pudonneet kuolinluvut johtuu tekniikan kehittymisestä, siitä et autoissa on enemmän ajoa helpottavia laitteita ja et ne ovat turvallisempia kolaroida. Eli jos olis erityisen tärkeetä saada tota lukua parannettua niin paljon tehokkaampi olis tehdä kaluston uusimisesta houkuttelevampaa kuin ylireagoida ajonopeuksiin. Mut se tärkeys unohtuu siinä vaiheessa helposti kun verotuotot valtiolle pienenis. Edelleen tietysti uusilla ja ruvallisemmillakin laitteilla jälki joko itselle tai vastustajalle on pahempaa onnettomuustilanteessa jos vauhtia on 80 km/t kun et sitä on 30 km/t.

Edelleen en näe tota satelliittivalvontaa minään muuna kuin visiona ja märkänä unena jonka toteutumisen esteenä on huomattavasti enemmän asioita kun sen et me puhutaan viiden vuoden päästä venäjää suuren rauhanomaisen rinnakkaiselon yhteisön jäseninä. En toki näe mitään syytä yrittää pidätellä jotain moisia adresseja allekirjoittamasta jos sille tarvetta kokee, enkä varmasti sellaseen pystyiskään.

 

ja tällä on myös jonkunlainen vaikutus:

Ajoneuvokanta kasvoi 4,0 prosenttia vuonna 2010

Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2010 päättyessä 5 331 582 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 368 188. Autojen osuus rekisteröidyistä ajoneuvoista oli 63,2 %. Ajoneuvojen kokonaismäärä kasvoi 4,0 % ja autojen määrä 3,8 % vuoden 2009 lopun tilanteeseen verrattuna. Tiedot perustuvat Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) ajoneuvoliikennerekisteriin sekä Ålands Motorfordonsbyrån ajoneuvorekisteriin ja ne on tuottanut Tilastokeskus. Ahvenanmaan rekisterissä oli vuoden 2010 lopussa noin 38 000 ajoneuvoa.

Vuoden 2010 lopussa rekisterissä oli 2 877 484 henkilöautoa. Henkilöautokanta kasvoi vuoden 2010 aikana 3,6 %. Henkilöautojen määrän kasvu oli suurinta Ahvenanmaalla (4,7 %) ja pienintä Varsinais-Suomessa (2,8 %). Suhteellisesti eniten vuonna 2010 koko maassa kasvoivat rekisteröityjen mopojen (8,4 %) ja kuorma-autojen (5,3 %) määrät.

Ajoneuvokanta vuosina 1960–2010
Ajoneuvokanta vuosina 1960–2010

http://tilastokeskus.fi/til/mkan/2010/m ... fi_001.gif

 

Oheinen yleisönosastokirjoitus lähetetty tänään valtakunnan ykköslehtiin, saas nähdä kuka julkaisee..

Liikenneturvallisuuden lobbaaminen turvallisuuden ja kustannussäästöjen perusteella on perusteetonta ja mennyt liiallisuuksiin

Suomessa kuolee vuosittain yhteensä noin 50000 henkilöä. Jos me suomalaiset vietämme keskimäärin vaikkapa 10 % elämästämme liikenteessä, saadaan erittäin yksinkertaisella ja suoraviivaisella matematiikalla tulokseksi se, että liikenteessä kuolleiden määrä olisi noin 5000.
Tieliikenneonnettomuuksissa Suomessa kuolee kuitenkin vuosittain keskimäärin vain noin 250 henkilöä, eli vain noin 5 % yllämainitusta ”oletusarvosta”. Toisin sanoen liikenteessä on erittäin turvallista huolimatta lobbareiden ja mediankin luomasta pelon ja kauhun ilmapiiristä.
Edellämainitusta 250:n määrästä useita kymmeniä on jalankulkijoita, mopoilijoita, polkupyöräilijöitä ja moottorikelkkailijoita / muulla kuin autolla liikkuneita. Lisäksi erittäin suureen osaan kuolemaan johtaneista onnettomuuksista liittyy alkoholi, huumeet, itsemurha tai jokin muu henkilökohtainen syy / tragedia.Olipa kyseessä alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen lapin moottorikelkkasafarilla tai mopolla kuusiaidan läpi päästäminen, kaikki luetaan liikennekuolemiin jotta saadaan vääristeltyä tilastoja sekäa lobattua tieliikenteen vaarallisuutta / nopeusvalvonnan tarpeellisuutta.
Asiasta saa hyvän kuvan lukemalla esimerkiksi Moottori-lehdestä kuukausittain virallisen tutkijalautakunnan analyysin jokaisesta kuolonkolarista. Lähes poikkeuksetta kyseessä on jokin ns.erikois / poikkeustapaus kuten itsemurha, alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen, sairaskohtaus, riita tms.
On selvää että jokainen onnettomuus, tapahtui se sitten liikenteessä tai muualla, ja johti se sitten loukkaantumiseen tai kuolemaan, on tragedia ja täysin epätoivottava, mutta asia on nyt vain niin että kuolemilta ja onnettomuuksilta ei koskaan voida kokonaan välttyä. Ns.liikennekuolemia tulee vaikka nopeusrajoitus laskettaisiin nollaan ja ihmiset istuisivat autoissaan parkkipaikoilla. Nollavisio on utopiaa.
Lisäksi vaikkapa kaatumalla/ liukastumalla tai kotona tapahtuvissa onnettomuuksissa kuolleiden määrä on moninkertainen liikennekuolemiin verrattuna, puhumattakaan esim.alkoholin, huumeiden tai muiden elämäntapojen aiheuttamista kuolemista.
Paljon puhutaan siitä kuinka kalliiksi liikennekuolemat tulevat yhteiskunnalle, mutta onko kukaan koskaan laskenut asiaa toisinpäin. Kuinka paljon maksaa yhteiskunnalle keskinopeuden alentaminen tai nostaminen 10 kilometrillä ? Otetaanpa taas yksinkertaistettu esimerkki:
Suomessa on 2425 000 palkansaajaa. Keskipalkka on 3000 € / kk. Työaika on 235 pv / vuosi 8 h / päivä. Työaika siis 235 x 8 = 1880 h / vuosi.
Vuoden palkka 3000 x 12 = 36 000 €.
Jos keskimääräinen palkansaajan liikenteessä viettämä aika on 10 % työaikaan verrattuna, ja tämä aika vähenee tai lisääntyy 10 %:lla alentuneen tai kohonneen keskinopeuden takia on kustannus tällöin:
36 000 € x 0,1 x 0,1 = 360 € / vuosi. Kun tämä kerrotaan palkansaajien lukumäärällä 2425 000 x 360 € , on kokonaiskustannus 873 miljoonaa €.
Tai jos lasketaan että keskimääräinen palkansaaja istuu autossa 15 000 km vuodessa, ja keskinopeus on 60 km/h, vietetään tällöin autossa 15 000 / 60 = 250 tuntia vuodessa. Jos tähän keskinopeuteen tulee 10 % muutos, merkitsee tämä tunneissa siis 25 tuntia. Tunnin arvo 3000 € kuukausipalkalla on 17,5 €, jolloin keskimääräinen työssäkäyvä tuhlaa 25 x 17,5 € = 437 € vuodessa ylimääräiseen autossa istumiseen. Kun tämä kerrotaan palkansaajien lukumäärällä saadaan kustannukseksi yli 1 mrd €. Ja tämä esimerkki ottaa huomioon vain palkansaajat, onhan toki vapaa-ajalla ja muidenkin kuin varsinaisten palkanasaajien ajalla arvonsa. Sama hyödytön ylimääräinen autossa istuminen koskettaa aivan jokaista. Lisäksi tulevat kerrannaisvaikutukset kuten vaikkapa lisääntyneet selkävaivat, väsymys, ärtymys, riidat, vähentynyt aika vaikkapa lasten kanssa jne.
Edelläoleva asettaa kiristyneet nopeusrajoitukset ja alati tehostuvan uuteen tekniikkaan perustuvan valvonnan uuteen valoon. Ajonopeuksien alentaminen tulee oikeasti yhteiskunnalle kalliiksi eikä toimenpiteellä paranneta turvallisuutta. Tällä hetkellä suunnitteilla oleva satelliittivalvonta kuuluu edelleen samaan aatesuuntaan, jossa tielläliikkujia rangaistaan epäluonnollisen matalilla ajonopeuksilla, kehittäen samaan aikaan yhä tehokkaampia automaattirahastusjärjestelmiä.
Niin, en tässä puhu sakkotuloista koska valtion mielestä ne ovat pieniä eikä niillä ole suurta merkitystä.
On selvää että satelliittivalvontaa lobbaavat tahot tyrmäävät yllä olevan, ja vakuuttavat että tarkoituksena ei ole lisätä valvontaa, vaan sen sijaan parantaa kansalaisten turvallisuutta ja yhdenmukaista kohtelua, tuoden samaan aikaan säästöjä valtiolle, säästöjä jotka sitten hyödyttävät koko suomen kansaa.
Uskokoon kuka tahtoo. Liikenne kokonaisuudessaan on jo vuosikymmeniä ollut valtiolle lypsylehmä ja moni väliaikaisena lobattu maksu / vero on jäänyt pysyväksi.
Jos satelliittiseuranta ( = valvonta) toteutetaan, olen vakuuttunut että sen jälkeen kun kansa on saatu tottumaan tähän autokohtaiseen ajokilometriperusteiseen verotukseen, seuraava askel on ” ajonopeuksien tarkkailukokeilu” jonka lopullinen tarkoitus on muuttaa nopeusvalvonta kokonaan satelliittiperusteiseksi.
Kaunis ja hieno ajatus varmasti monen mielestä, mutta käytännön toteutus rajoittaisi vahvasti yksilön vapautta ja olisi kokonaisuudessaan kansantalouden kannalta epätaloudellista. Ja miten mahtaa olla turvallisuuden laita ? Lähdet ohittamaan rekkaa, vastaan tulee auto mutta et uskalla nostaa nopeutta yli sallitun koska tieto tästä napsahtaa välittömästi poliisin järjestelmään. Jarrutat äkisti palataksesi takaisin omalle kaistallesi jolloin perässäsi mahdollisesti ajava auto ajaa perääsi. Aivan jokainen ajokortin omistaja on joskus ajanut suurempaa nopeutta kuin liikennemerkki osoittaa, joko vahingossa, tahallaan tai ns.pakon edessä.
Tästä voisi kirjoittamista ja keskustelua jatkaa eteenpäin loputtomiin juupas / eipäs tyyliin, mutta luotan kuitenkin tässä asiassa terveen järjen voittoon. Suomea ei saada uuteen nousukiitoon istuttamalla kansaa turhaan väsyneinä autoissaan isonveljen valvontaa ja sakkoja peläten. Suomi tarvitsee menemisen meininkiä ja tiettyä tekemisen rentoutta pihistelyn ja kyttäämisen sijaan.

 

Asiaa vihdoinkin.

Jos jokin piripäää tai omaan elämäänsä kyllästynyt tahtoo päättää päivänsä niin ei kai se normikansalaisen ongelma saa olla.

Noista ajautumisista vastaantulevalle kaistalle on aika suuri osa näitä lopettamisia vakuutusyhtiöt eivät kehtaa kiusata omaisia muutenkaan tiukassa tilanteessa.

 

Ja ympäristönäkökohdilla eli syyllistämällä.
Keskiverto Anssi Autonkuljettaja on jo pikku hiljaa manipuloitu siihen että autolla ajaminen on, jos nyt ei ihan rikos niin synti ainakin. Väitetään, että km-maksulla saadaan karsittua turhia ajoja pois mutta lienee ne turhat karsittu jo ihan polttoaineen hinnoittelulla.
Enivei Anssilla on siis huono omatunto saastuttamisestaan mutta onneksi sitä voi vähän paikata maksamalla synnistään.
Kun lantti kirstuun kilahtaa niin sielu taivaaseen vilahtaa.

Jos siinä samalla ollila & k:nit tekee muutamia miljoonia omaankin taskuun niin hupsis vaan.

 

Luepas nyt sitten se Tuulilasin/Liikenneturvan artikkeli vielä uudestaan, tälläkertaa oikein ajatuksella.
Koko artikkelissa ei kertaakaan väitetä, että ylinopeus olisi aiheuttanut onnettomuuden. KOko artikkeli on oikein hienosti toteutettua propagandaa. Siinä ei aivan suoraan valehdella, mutta annetaan ymmärtää väärin.
Aivan samoin olisi voitu tutkia auton kuljettajan sukkien väriä ja todeta että kuolonkolareiden aiheuttajista 95% käytti mustia sukkia.
Nyt varmaan kannattaa vaihtaa jalkaan valkoiset sukat?

 

Yksi käytännön testi teille, jotka uskotte alhaisempien nopeuksien olevan loputtomiin turvallisempaa: ajakaa yksinänne esim. Hki-Tre moottoritiepätkä esim. 120 km/h vauhtia jollain hiljaisella ja vaikka tuoreellakin henkilöautolla. Sen jälkeen nautitte päivän missä nautitte, tukeva lounas päälle ja sitten testin kakkososa: ajatte paljon turvallisemmin kotiin max. 75 km/h vauhdilla tuon 200 km. Ei radiota pahemmin auki, ei kännykällä soittoja kotiin, vaan keskittykää vain itse ajamiseen. Miettikää jälkikäteen (jos muistatte matkasta enää mitään), miten olisitte reagoineet, jos vaikka hirvi olisi hypännyt kesken ajon eteen.

 

Toivottavasti tää Ollilan ja sen kamujen suuri kusetus ei ainakaan menis läpi.

 

Kilometripohjainen verotus on jo ilmeisesti lyöty lukkoon:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014033 ... 0_uu.shtml

 

Tiedoksi vaan, että mä en hurskastele. Olen vain sitä mieltä, ettei streetrace kuulu kadulle. Kyseistä harrastusta varten löytyy paljon parempiakin paikkoja, jossa ei välttämättä saa tuhottua omaa, toisten tai julkista omaisuutta jos auto sattuu lipeämään käsistä. Muistakaa, että mä olen nopeiden autojen suuri ystävä, niinkuin moni mun historiasta tietääkin. Silti nykyiset, jopa tuhat heppaa moottoreissa olevat vehkeet ei kuulu kadulle, ainakaan kilpailumielessä.

Satelliittivalvonnalle kuitenkin ehdoton ei.

 

Futuragen teksti oli julkaistu tänään ilmestyneessä Moottori-lehdessä, hyvä!
Kirjoitus ei lehdestä luettuna vaikuttanut ollenkaan liian pitkältä, joten hyvä että edes muutama Autoliiton jäsen (90'000 jäsentähän niillä lie) saattaa miettiä asioiden suuruusluokkia.

 

Nyt tää repes, mitkä ruuhkamaksut, eihän Suomessa ole oikeita ruuhkia edes. Ja kannusta nyt sitä keski tai Pohjois-Suomessa asuvaa käyttämään polkupyörää tai olematonta julkista liikennettä.. Nyt oon kohta kaheksan kuukautta asunu Singaporessa ja täällä ei normi kuolevaisella ole varaa autoon, mutta julkinen liikenne toimii kohtuu hyvin. On jopa kehuttu yhdeksi maailman parhaimmaksi julkiseksi liikenteeksi, mutta ainut syy miksi se toimii on se että tällä Tampereen kokoisella läntillä majailee viitisen miljoonaa ihmistä jolloin matkustajia riittää ihan reilusti jokaiseen junaan. Koetappa kuvitella liikkuvasi julkisilla vaikka Kuopion seudulla sieltä omalta haja-asutusalueelta sen 30-50km suuntaansa töihin. Suomeen ei vaan ole järkevä edes yrittää järjestää toimivaa julkisen liikenteen verkkoa muutamaa isompaa kaupunkia lukuunottamatta. Myöskin kilometripohjaisen autoveron tariffit saattas olla melko huimia alueella jossa julkista liikennettä olisi saatavilla verrattuna muuhun maahan että tuo olisi edes jollain tavalla järkevää ja siihen oikeastaan riittäisi tietullit joita kameroin valvottaisiin niinkuin esim täällä ja Dubaissa on.