Pakokaasun lämpötila?

Elikkäs oisko kellään kokemusta mikä pakokaasun lämpötila vastaa mitäkin seossuhdetta..siis noin karkeasti vai onko tällaisen taulukon tekeminen käytännössä mahdotonta koska jokainen moottori on yksilö? Onko mitään yleispätevää ohjetta anturin sijoituspaikalle neen 2t kuin 4t moottoreissa`( Kelkkalehden sivuilta löytyi ohjeet Rotax-moottorille niin yhdellä kuin kahdella pakoputkella oleviin ja sijoituspaikka on aika tarkka,mutta entä esim. mopossa tai vapari`autossa)? Ja jos ei ole seosmittaria apuna niin mitähän lukuja voitaisiin pitää sopivina esim. tyhjäkäynti,puolikaasu ja täyskaasu tapauksissa,päteekö samat luvut 2t ja 4t vehkeissä? Ja yleensäkkin kaikki aiheeseen liittyvä kiinnosraa!!!

 

Kyllähän ne lämmöt eroaa toisistaan ja on riippuvaisia melko monestakin asiasta.
Vapari veekaseissa silti melko monessa on natsannut täyskaasun 740-780astetta, silloin kun kulku on ollut parhaimmillaan eli sädöt kohillaan.
Seosmittaria sillä lämpötilamittarilla on vähän huono korvata, tavallaan pakolämpö on tuon seosmittarin kaveri. Seos kun on kohillaan niin sit täytys tietää että mitä se pakolämpö nyt missäkin tilanteessa tulis olla ja sen avulla vaikka sitten säätää esimerkiksi sytkää kohilleen.

Näkisin kuitenkin että pakolämpö vaparissa on vähän turha tieto, enempi ahdettujen mittari ettei sulata mottia ja auttaa niissä hakemaan vaikka just sitä sytkää kohilleen. Sekin tietty varauksella, ennakon säätö ihan tosta vaan lämpöjen mukaan ei onnistu.

Noi tyhjäkäynnin lämmöt on enempi sit koneen kaikista palikoista kiinni, vanhan malliset kasit käy kuumana tyhjää vaikka kuinka säätäs ja uudemmat moniventtiilikoneet käy selkeesti pienemmällä hukkalämmöllä. Sama sit enempi vähempi matka-ajossa, tietysti apua siitä mittauksesta on säätämisessä vanhassa ja uudemmassakin.

 

En ehkä seoksia lähtis EGT:n mukaan säätämään.. Ennakko vaikuttaa siihen eniten, tosin ennakokin säädetään niinkuin seokset tehontuoton tai kulutuksen mukaan mikä nyt onkaan prioriteettinä ja EGT:tä valvotaan vaan ettei sulateta koko pahkaa.

 

Mikähän mahtaa olla oikea,käytännön kokemuksiin perustuva anturin asennuspaikka 1-sylinterisessä 2t moottorissa? Yhden valmistajan mukaan 50-150mm päässä männänpäästä,mutta kokeiluissa tällä "toleranssilla" lämpötila vaihteli jo suuresti anturin paikasta riippuen?

 

Sytyksellä isoin vaikutuspakolämpöihin. Kakstahtisilla yleensä saadaan lisää kierroksia ja kierrosherkkyyttä laihalla seoksella. Tällöin pakolämmöt tuppaa nousemaan todella herkästi. Moottorinpalotiloilla vaikutusta jonkun verran
pakolämpöihin ja tulpilla miten hyvin seos palaa. Ekoautoissa on yleensä korkea kärkiset tulpat, että seos palaa mahdollisimman hyvin ja tasaisesti, jolloin polttoaineenkulutus tippuu. Yleensä ns. laihaseos moottoreissa näin.

Helppo tapa laskea pakolämpöjä on siirtyä E85... se tiputtaa pakolämpöjä noin 50-100 astetta. Sen takia E85 onkin paras polttoaine ahdetuissa moottoreissa. Myöskin sen puristuskesto 106okt tekee hyvän vaihtoehdon.

Yleisesti lämpötila anturi olisi hyvä asentaa noin 5-10cm pakosarjasta. Lambdat pitää sitten asentaa kauemmas suositus noin 50cm pakosarjasta/ahtimesta.

 

Karting-puolelta tullen tiedon osalta itse laittaisin EGT-anturin 10cm päähän männästä. Oikeat pakolämmöt riippuu onko vesijäähy vai ilmajäähy sekä koneistustoleransseista. Vesipytty on jäykempi ja paremmin jäähtyvä joten ainakin karting-puolella pakolämpöjen maksimi on noin 625 astetta ja tämä siis tarkoittaa sitä että määnän suunniteltu 5 tunnin käyttöikä täyttyy ilman pyttyvauriota. Ilmajäähyssä jättäisin max pakolämmön 550 asteen paikkeille.

 

nuo 625 ja 550 asetta ei päde auton moottorissa pätkääkään,ollaan noissa lukemissa jo tyhjäkäynnillä ja siellä tonnin kantturoissa alkaa olla hälyraja 1000-1100 astetta, kaikkein tärkein tarkoitus noilla pyttykohtasilla antureilla on saada kaikki pyty käymään samanlämpösinä, toki tuota säätöä varten pitää olla sekventiaalinen ruiskuohjaus jolla saadaan tämä homma hoidettua kuntoon, siinä 900-950 asteen hujakoilla niin mennään turvallisella rajalla.oli se sitten e85 tai pensakone.
Tosi härskillä nokalla/nokilla saattaa nuo tyhjäkäynti luvut olla 400 asteen hujakoilla,nokkien välinen kulma(overlap joka tarkoittaa asteina paljon imu/pakoventtiili on yhtäaikaa auki,jotkut puhuu ihan savox milleistä yleensä liikutaan 0-3mm välillä mitä isompiluku niin sitä enemmän venttiilit on yhtäaikaa aukijossain saastekoneissa ollaan tuossa 0mm rajoilla) tekee huuhtelusta on niin rajun että palamatonta ainetta menee pakopuolelle,eli suomeksi sanottuna palotapahtuma on niin huono pienellä kierroksella ettei lämpäkään tule,joku viisas osaa kertoa selkokilelellä saman asian paremmin
Niin tää ohje on pääsääntöiseti turbomoottoreihin, vapareihin on omat säännöt kuten ylempänä lukee