Älkää purkako autoanne muttereiksi!!!

Tuli mieleen vielä opiskeluajoilta yhden opettajan kertoma tarina. Kaverinsa oli aikoinaan purkanut uudenkarhean Tuutti-Hondan palasiksi rakentelumielessä. Kuulemma oli vieläkin se kokonainen Tuutti siellä tallissa, jossain päin...

 

Valokuvia ei ole koskaan liikaa. 2000 kuvaa omasta projektista purkuvaiheesta on aivan liian vähän ja ongelmia on tullut kun tietoa osien paikasta ei ole. Onneksi en kuitenkaan ole ainut harrastaja ja apua voi aina kysyä. Myös osien dokumentointi kunnolla ennen pintakäsittelyä on syytä tehdä. Ne kamat kun ei aina ole samassa pussissa kun ne sinne sinkkaamoon mennessä olivat..

http://www.garage59.blogspot.com

Tuolta blogista näkee mitä tuollaisen nippeleitä myöten puretun viisysin teko on luonnistunut. Oma ajatus oli että 3-vuotta ja auto on valmis.. joo, kuusi vuotta tuli täyteen tässä kuussa. Matkaa tallille on 4ookm, eikä ihan joka vkl viitti lähtee käymään. Toki osia on tehty asuinpaikassakin. Suurin ongelma on kuitenkin se että tuollaisen tekeminen maksaa niin paljon että sillä saisi mennä hakeamaan kohtuu varusteilla olevan uuden mersun kaupasta. Ja se että sitä perintöäomaisuutta ei ole ollut eikä tullut ja hommaa on tehty alussa käytännössä opintotuen ja muutamine sivuhommien kautta ja nyt viimeiset kolme vuotta ihan suoraan palkasta niin kovin suuriin kertahankintoihin ei ole ollut varaa. Nyt myin kesällä käyttöautoni ja ajelen vanhemmalla ritsalla sen vuoksi että saan Caddyn kromit ja verhoilun maksettua. Se että tuota tekee kädestä suuhun ja käytännössä persaukisen ei tarkoita sitä että se pitäisi jotenkin hutiloida ja tehdä päin persettä. Suuret työt kuten maalaus, kromaus, verhous, koneen koneistus ja vaihteiston remontti on jätetty ammattilaisille, mutta kaikki muu onkin sitten tehty itse. Se miten paljon maalattavaa tuollaisessa kotelossa on ihan vaan korin lisäksi on aivan jäätävää. Siihen päälle kaikkien muiden osien sinkkaus, keltapassivointi ym pinnoitus.. Jos joku tällaista lähtee tekemään niin sen kivan pikku puuhastelu harrastelu näpräys ajatuksen saa heittää helvetin syvälle sinne romukoppaan. Auton entisöinti yksin on raakaa työtä :lol:

 

Mulla on pieni talli, sinne ei kovin paljoa mahdu joten aina on joutunut suunnittelemaan projektit niin että ne säilyvät siirtokelpoisina. Käyttöautojakin kun joutuu aika ajoin restauroimaan.

Nyt syksyllä suunnittelin kesää 2015 niin että vaihdoin olat siihen autoon jolla ajan tuona kesänä, puoliskon kesäauton lämpöongelmia ratkotaan taas talven mittaan toisella koneella ja paremmalla ilman kierrolla syylärin ympärillä. Nämä hommat voi onneksi tehdä niin että auto on säilytyksessä toisalla, keväämmällä vain sitten hakee auton tontille, vaihtaa koneen ja eikun armotonta testiä...

Toissa iltana työsin alkutalven projektin sisälle, tähän pitää tehdä alustaremppa, sähköt, jarrut sekä herkistellä se liikkumaan. Jos vaikka punaisilla kilvillä pääsisi hiukan ajamaankin tulevana suvena?

Viikonloppuna on tulossa kevättalven projekti, tässä on pääsääntöisesti luvassa peltitöitä, keväällä vaihdelaatikon sekä koneen irroitus, kaveri jolta auton ostin haluaa ne itselleen. Talven mittaan laittelen laatikon ja koneen tuohon kevättalven projektiin, osat alkavat olemaan kasassa vain peltiosia joutunee ostelemaan. Selvinnee tarkemmin kun kerkiän tekemään puutelistan osista. Tämäkin pysyy pyörillään kun samalla kerralla vain vaihdan laatikon ja koneen tähän... Sitä maalausta sun muuta hipistelyä kyllä kerkiää ihmettelemään myöhemminkin?

Se auto millä ajoin tämän kesän saa rauhan toistaiseksi, siinä oli muutamia pieniä juttuja jotka alkoivat korpeamaan kesällä joten ajattelin että nyt on hyvä aika ottaa aikalisä ko. kapistuksen kanssa. Tuohonkin laitoin nyt uudet olat, tein muutaman pikkujutun koneelle, uusin lasien tiivisteitä, yms. pikkujuttuja...

Ja sitten jos oikein alkaa kehtuuttamaan noiden muiden kanssa niin säilytystilan peränurkassa on vielä yksi optio joka pitäisi vain muutoskatsastaa ja pikkaisen hipistellä että pääsisi ajelemaan...

Eli omalla kohdallani tämä monen harrasteauton ja pienen tallin taktiikka toimii parhaiten, koskaan ei uskalla purkaa autoaan "nippeleiksi" kun tietää että sitä remonttia on aina luvassa.

 

Heh, toisaalta näitä ikuisuusprojekteja saa persaukinenkin ostettua kun markkinahinta ei kovin korkea ole.
Joskus 80-luvun lopulla tuli bongattua joskus aiemmin liikenteessä nähty '74 Monaco....sinänsä vähän ajettuun ehjään ja alkup kuntoiseen autoon oli aloitettu pienen ja helposti oiottavan takatolppalommon vuoksi "remontti" jossa
- kaikki luukut irti
- valot ja puskurit irti
- lasit irti
- sisusta + matot irti
- kaikki etupään kilkkeet (tukipelti/konepelti/lokari ym ym)irti niin että enempää ei voi purkaa ilman rälläkkää
- kone + laatikko pois
- johtosarja irtipoikki kirveellä rintapellin läpiviennin kohdalta ( joo ostetaan uudet piuhat)

Säilöntä siten että rullaava tyhjä koppa ja luukut vesisateessa, penkit taloyht kellarissa ja se mutterilaatikko johon kaikki pultit ym koottiin...olikin nusaistu sieltä kimppatallista joten mustaa C-bodya oli lopulta pitkin laania n hehtaarin alueella ilman pultin pultin pulttia.

Sitten olikin innostus lopahtanut. :wink:

( kyllä siitä ihan nätti auto tuli koska suurin osa lukioajasta meni käytännön autotekniikkaa opiskellessa. Oli muuten käsittämättömän kallis laaki ostella puuttuvia paloja, ennen Ebayta, Rockautoa ja Biltemaa/Moponettia..perkele mitä antropologiaa ja mystiikkaa se oli aikana ennen nousukautta)

Että näin se on, kannattaa purkaa jotenkin tolkun kanssa ja tehdä mielummin yksi nurkka kondikseen ennen seuraavaa...eikä ionisoida koko autoa ja jos siihen päädytään niin dokumentoida kunnolla kuten moni onkin opastanuy

 

Senkin oppinut, että yksityiskohtakuvien lisäksi pitäisi aina ottaa vähän kauempaakin sellaisia yleiskuvia kunnon resoluutiolla.

Mikä muuten olisi hyvää helposti saatavaa matskua, jolla merkata osia ja johtosarjoja? Ite käyttänyt nyt maitotölkkipahvia ja tussia, mutta repeytyy sekin. Joskus oli vanhasta kortistosta jotain väliliuskoja jotka oli kuin mikrovaneria, mutta mistä nyt sellaista saisi.

Tuli just mieleen että asiakkaalta saattaisin saada vanhaa ohutta valkoista liukuhihnamateriaalia, se ei repeytyisi. Muille tästä tiedosta ei vaan ole juurikaan apua.

Peltiä ja stanssit? Aika työlästä.

 

Tällä:

http://www.verkkokauppa.com/fi/product/ ... anager-160

 

Juu;........ Into purkaa ehjä toimiva auto ei suinkaan ole pelkästään tämän vuosituhannen villitys.

Joskus 80- luvun puolivälissä V8 Magazine pääkirjoituksessaan (Kimillä oli hyvä ulosanti) varoitteli yltiöpäisistä projekteiksi purkamisista, koska monet niistä päätyi ikuisuus sellaiseksi tai pahimmillaan harvinainenkin kulkine hukattiin varaosina korin päädyttyä mätänemään ladon taakse tai kaatikselle.

Noilta ajoilta mieleen tulee eräs näyttelykuntoinen sportti mopari, joka uudelle omistajalle päädyttyään meni hetimmiten osiksi ja sitten tyhjä hylsy maatui vuositolkulla pihamaalla vailla mitään pressuja tai katoksia.

 

Näin mualimalla...Hullu itavaltalainen pisti junakeulan aivan päreiksi vaikka lähtökohtakin olisi riittänyt Suomessa MR-kilpiin sellaisenaan. Nä tämä kikotin saatiin näköjään kasaan kunnialla.
http://www.classicdigest.com/readers-st ... h/158/1243

 

Joo osattiin sitä ennenkin, muistelisin hämärästi että samalla tallilla oli jokseenkin samalla lailla purettu musta '65 Mercury Park Lane....ei kaikki varmaan opi kerrasta? No toisaalta, näin saadaan uusia harrastajia alalle!

Oli kyllä mielenkiintoista korjailla kirveellä katkottua johtosarjaa, ainoa kanava uuden saatiin olisi ollut Aro-Yhtymä--> suojamuovit pois ja lanka kerrallaan, tinaamalla kondikseen....olikohan 30-50 piuhaa siinä kohtaa

Nykyään onneksi saa vaikka mitä, siihen wanhaan hywään aikaan osien ja osaamisen haaliminen vastaisi varmaankin sitä, kun nyt olisi entisöimässä jotain torpedovenettä tai uniikkia kaksitasolentsikkaa

 

Eikös se niin mene, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Näin ajatellen kohta 7v seissyt ´64 Käkky on sitten joskus TODELLA hyvä
Tosin kaara on joutunut olemaan luovuttajana '60 Käkkyyn, mutta siitä olis muutenkin motti etc muita osia laitettu vaihtoon joten ehkä hyvä näin.

 

Tottahan tuossa aloittajan jutussa on.
Niin Waldon kuin Polarankin purussa oli kamera iso apu. Kuvia kun on helppo hillota.
Toinen mulle tärkeä tapa oli jokaisen pienenkin osan / osakokonaisuuden pussittaminen. Ja pussi kiinni maalarinteipillä. Teippiin tussilla teksti mitä pussi sisältää.

Kun loorassa muutama kymmenen pussia merkintöineen niin on varsin helppoa hakea sopivat osat.

 

Onpa noita purkuja nähty. Yhdenkin Mustangin ehjät johtosarjat oli lyöty kaikki sivuleikkureilla poikki, kun "uusiksihan ne kuitenkin tehdään". Miksi ehjät pitää tehdä uusiksi? (Varsinkaan, kun taidot ei kuitenkaan siihen piisaa)

 

Ryssät purkaa pihdeillä liittimen vierestä

Se täytyy myöntää et on toooodella paljon nopeampaa kun purkaa palikkaa autosta joka irroituksen jälkeen kouritaan prässiin maskin irroitukseen ei tarvii hukata aikaa ja sisäpaneelit väistyy kivasti nyrkillä asennus luukkuja tehden


Ite mitä purkaillut autoja niin se on hidasta kun kattelen et samat pultit tulee esim takaisin vaihdelaatikon ja koneen liitokseen


Tuttu kasasi kytkin rempan jälkeen nissanin niin niitä pultteja se reikiin lätki kun kouraan osu :-?

Voi olla hiukan heikolla kestot jos laatikkoon tulee vaikka 5lyhyttä/8pulttia. Ne pidemmäthän passaa hyvin muualle ne menee vaan enemmän mutteristaan ohi




Kasaamiseen liittyen kuis lujaa muuten turbiinin tai paineasetelman pultit pitää laittaa?

Se kun on aina arvoitus et onko ne tarpeeksi kiinni, kun se räikällä ja niin lujaa kun uskaltaa ei oikeen ole varmaan pultille paras momentti tartteis aina olla ylimääräsiä pultteja et vois kokeilla koska venähtää niin tietää, et siitä hieman pakkia

 

Laitetaampa omaakin tarinaa tähän ketjuun. Itselläkin ollut auto osina jo seitsemän vuotta..Hommahan lähti nopeasti käyntiin, kun ei tiennyt mihin ryhtyi. Näin jälki viisaana kun miettii niin heti alussa olisi pitänyt suosiolla laittaa paalin koko koppa ja etsiä parempi aihio.

Pari talli paikkaa mennyt alta ja tuon hylsyn kanssa joutunu muuttamaan. Oma savottansa tosiaan siinäkin..Tänä aikana on tullut rakennettua työn ohella talo,halli ja perheen lisäystäkin on tullut muutaman tenavan verran..Autoa väännetty pikku hiljaa kun on keretty ja välillä on tuntunut että riittääkö paukut/aika/rahat tekemään loppuun asti. Mutta nyt kun alkaa kori olla pinta maalausta vaille valmis ja muutenkin melkein kaikki tekniikan osat hommattu/korjattu/valmistettu niin alkaa tuntua että kyllä sillä joku päivä vielä palaa hoosierit pitkin katuja...

Täytyy hattua nostaa niille ketkä yhteen talveen tuommosen rojekti kuntosen auton tekee ajokuntoon. Työmäärä on aivan valtava.

Nämä pitäisi tosiaan tehdä sillä tavalla,että auto pysyisi kesät ajossa. Säilyisi harrastus mielekkäänä eikä vaan pelkkänä jatkuvana rakentamisena..Vaikka se mukavaa onkin..

Itse ainakin suositellu kavereille kellä on autot kohtuullisessa käyttö kunnossa ja toimivia että älä pura vaan aja onnellisen auringon laskuun

 

Mulla on ollut se linja että kun pysyttelee mahdollisimman pitkälle yhdessä merkissä tai saman korporaation tuotteissa, niin ruuvitkin alkaa olemaan jo kohtalaisen tuttuja silleen että tietää mihin ne mikäkin kuuluu. Tänäänkin koko päivän puuhailin osina ostetun ja puutteellisen moottorin kimpussa kun siihen haalin oikeanmallisia ruuveja.

Mulle oli opetukseksi täyspurkamisesta se kun ostin puretun ja kesken jääneen korinvaihtoauton ekaksi projektiksi. Oli aikamoista arvuuttelua se kasaaminen, silloin ei vielä ollut edes internettiä.
Noi on kyllä hyviä vinkkejä tuossa edellä ruuvien yms. pussitteluista ja merkkaamisista. Olikohan toi "johdot sivareilla poikki" -Mustangi meidän harrastetallilla aloitettu.

 

En tiä pitäiskö niille yhden talven mutterientisöijille nostaa hattua, vai kysyä että missä teillä on elämä ja ettekö ajattele ollenkaan lähimmäisiänne? jos vaikka 800 tuntia palkkatyön ulkopuolista aikaa pistää vuodessa auton ropaamiseen, niin kyllä siinä saa vaimo jokusen aikaa istuskella yksinään olohuoneessa.

Sen takia miltei koskee lukea autoista joissa satoja työtunteja. Juu perhe on innolla mukana harrastuksessa. Jotenkin luulen että ei ihan aina.

Arvostan niitä jotka kykenee tyytymään vähempään, vaikka siihen moottoriremppaan tänä vuonna ja ens vuonna taas lisää.

 

Niinno, ei oo lähimmäisiä mitä ajatella niin eipä toi romujen ropaamiseen käytetty aika ja energia ole keltään pois. Mielummin sen siihen upottaa kuin ryyppäämiseen.

 

Ei kai harrastamisessa mitään ideaa oo jos vaan helpolla haluaa päästä. Itsellä on liki kaikki harrastepelit ja käyttöpelitkin olleet eri merkkisiä. Ihan vaan sen takia, kun en ole ostanut koskaan merkin takia, vaan siltä miltä itsestä nyt sattuu tuntumaan. Kaikenlaista on tullut kokeiltua.

Nykyinen El Camino - projekti on suurin tähän astisista ja siitä on käytetty sisusta ja tekniikka täysin pois. Kokoonpäin jo menossa joten siinä suhteessa hyvällä malilla. Kalenteriaikaa mennyt n. 4kk.

Itsellä tosin harrastamista helpottaa se, kun ei ole remonttikuntoista okt tai lapsia.

 

Tuosta kotoa pois olemisesta voisi olla kyllä montaa eri mieltä. Jos vaihtoehtona on kotona kärttyisä ukko, kun mieli halajaa tallille, tai korvaava harraste, esim. pubissa istuminen, voi joskus olla ihan hyvä, että isi viettää tallilla vapaa- aikansa. On sitä huonompiakin harrastuksia, eikä ketään voi pakottaa istumaan lattialla muumivideoita katsellen. Ja toinen porukka on se, että tyttöystävä viihtyy myös tallilla, tai sellaista ei ole ensinkään.

Hantta

 

Entäpä sitten jos tässä harrastamisessa nappaa enempi se rakentelu kuin ajaminen? Saako sitten purkaa?

Entäpä jos rakentamissa nauttii enempi siitä "matkasta" kuin "määränpäästä"? Miten sitten tulis toimia?

Entäpä jos autoihin kyllästyy suurin piirtein viikossa, kun on sen saanut valmiiksi ja jotain haluttas tehdä?? Saako ostaa uuden projektin ja sen purkaa (ja kasatakkin) vai pitääkö olla joka kesä edustuskunnossa?

Saako sen vasta valmistuneen auton myydä pois, vaikka siitä tulee jolleikin sivustaseuraajalle pahamieli???

Entäpä jos sellasella autolla ajaessa, jota ei ole käynyt itse läpi, keskittyy kokoajan ajaessa niihin epäkohtiin siinä kotterossa, kuin siihen että mitä hyvää siinä autossa on??

Mistä löytys ohjeet, että osais tätäkin harrastusta harrastaa oikein??

Mie en tiiä. Saanko mä nyt purkaa (ja kasatakki) näitä auto muttereiksi vai en??

Hitto että on vaikee laji.. :lol: