BBC 402 käy kuumana

Tätä seoksen laimentamista pitää pohtia ja testata. Laajakaistalabda kiinni kun hyllyssä moinen odottaa ja kokeilemaan.

Puristuspainetta oli noin 12-13 baria joka pytyssä, onkohan silla vaikutusta kans tähän? Lisää työtähän puristaminenkin on.

 

Toinen kummajainen on että 2 x tulppia on hajonnut tällätavoin, puhaltaa tulpan sisältä läpi:



Liittyykö lämpöongelmaan, en tiedä. Mutta sekoittaa keskustelua.

Syyläri + "tuulitunneli":


Moottori:

 

Hetkinen!Kuva näyttäis että toi sun tuulitunneli olis ikäänkuin syyläri olis paketoitu alumiinilevyllä,ja flektejä varten olis sitten kaksi pyöreätä reikää?

Kokeileppas siten että otat ton aluumiinilevyn pois ja kiinnität flektit samoille paikoille.Musta tuntuu että kuuma ilma jää muhimaan ton paketin sisään.
Itselläni on vastaavanlainen asennus,mutta yhdellä Volvon flektilla ja sen alkuperäistuulitunnelilla,ja toimii hyvin.

Ajoviimahan ei nyt pääse syyläri läpi,vaan lyö "päätään seinään".

 

Tuskin sentään puhaltaa paineita tulpan läpi mutta tuon näkösen tulpan aiheuttaa vuotava pakosarjantiiviste. :wink:

 

Kyllä tuolla setillä pitäis veden jäähdyttimessä jäähtyä. Ihan käsittämätöntä ettei vesi jäähdy jos noi flektit huutaa täysillä ja ulkona on lämpötila nollan lähellä.
Ei näillä keleillä pitäis edes tarvita flektejä.... mystinen homma

 

Sinulla on "series flow" lohko. Onko sulla oikea kannentiiviste?

There are two different ways that coolant can be routed through the engine: series flow and parallel flow. This is important because if you use a parallel flow head gasket on a series flow block, you can have massive overheating and there's NOTHING that will cure the problem except to replace the head gaskets with ones that don't restrict flow at the rear of the block, or to drill the block decks to allow the coolant to flow into the head between the cylinders.

Here's why they can overheat: A series-flow block doesn't have the openings between the cylinders, no coolant can flow up to the head there. The gasket may only have the single, smaller opening at the rear, so the amount of water that gets through that opening is greatly reduced from what the block designers intended.



http://www.strokerengine.com/BBCengines.html

Fel-Pro
1017 = both parallel and series
1037 = Parallel only
1027 = both parallel and series (korjasin tämän)
1047 = Parallel only
1067 = Parallel only
8180PT-2 = Series only
5823PT-2 = Parallel only
17046 = Parallel only

 

Jotain tällaista perusmassiivista pitäs löytää. Tässä se vika vois olla.

Mulla on tiiviste HG31170HT ja sen vaihtoehtona tarjotaan Fel-Pro 1027 tiivistettä. Silloin menis just ristiin. Tämä voisi kyllä selittää paljon!

 

Siirsin auton pois tallista arkiauton huoltoa varten. Tuli pipoa hanskoilla suu pyöreänä raavittua kun oli noin -10 astetta pakkasta ja moottorinlämpö nous flektille saakka (92 astetta).

Lohkoa ei ole betonoitu ja vesitilavuus isolohkon mukainen.

Nyt vahvoilla:
-mahdollisesti vääräntyypin kannentiiviste. Tarkistus jokatapauksessa.
-höyryreikien avaus
-E85 käyväksi vaihto. Kaasarintiivisteet odottavat hyllyssä
-ennakko reipas + rikkaalla -> säätö laihemmaksi jos bensalle jää

 

Tuo ei näköjää pidä paikkansa, pitäisi varmaan olla "both parallel and series"

Koska tiivisteessä 1027 ,näyttäisi olevan kaksi reikää päissä.

Federal Mogul

Tässä vielä Fel-Pro:n selventävä ohje:

 

Itse kokeilisin myös tätä temppua. Jos ei ylä- ja alavesiletkun lämpötiloissa ole suurta eroa.
Orggis CBB-syyläri on leveys/korkeus-pinta-alaltaan n.25% isompi ja siellä kennoja on vähintään kolmessa, jopa neljässä rivissä. Ehkä tuon kennon teho ei riitä?

 

Alumiinilevykotelo auttoi selkeästi lämpöön kun auto paikallaan. Imee ilmaa paremmin syylärin läpi.

 

ymmärsinkö oikein että flektien pitäminen päällä auttaa lämpöihin myös maantiellä? Silloin toi kotelo kyllä jarruttaa ilman liikkumista. Joka vehkeellä missä on syyläri keulilla eikä modattu johonkin takakonttiin tai lavalle pitäis pystyy ajaa vaikka kesähelteellä maantiellä ilman flektejä.

Ja jos tulilintu kävi tuliseks jo tallista pihalle siirtäessä näillä keleillä niin siellä ei kyllä vesi kierrä kunnolla tai jotain. Ite kun käyttelen omaa autoa lämpimäks (mitä tahansa noista kolmesta allekirjotuksessa) niin sitähän saa odotella aivan sikana että tyhjäkäynnillä lämpenee. Ajaakkin pitää monta kilometriä että päästään termari lämpöihin.

 

Voiko teoriassakaan vesipumpun siipipyörä olla irti vesipumpun akselista ?

 

Oliko ennen tota Edelbrockin vesipumppua vakio tavallinen vesipumppu, ja ongelmat samat? Ei varmaan tässä vika mutta tuntuu oudolta että ala- ja ylävesiletku on samanlämpöisiä? Onko uudessa vesipumpussa juoksupyörää tai onkose ehjä ja kiinni akselissa? Vai tutkitko että se vesi varmasti kiertää siellä syylärissä?


Säädöt kyllä vaikuttaa muutoin tohon lämpiämiseen jonkunverran, mutta en usko että siitä kiinni jos minuutissa on lämmöt tapissa?



Imusihti kerkes epäillä vesipumppua nopeammin...

 

Sekin saa koneen lämpiimään tosi kovin sillä tavalla, että sytkä oli huomattavasti pielessä ja kaasarilla koitettu saada tyhjäkäynti suht koht siedettäväksi. Joku tiukka nenä vois vaikka peittää oiretta kun käyn vähän vähempi sileesti. Poltti jäätävällä ennakolla kauheat määrät seosta ja lämpeni kyllä hyvin herkästi.. Nämä jutut ilmeisesti kuitenkin kunnossa ?

 

Sytytyseannkko tyhjäkäynti 18 astetta. 2000rpm 38 astetta joka samalla maksimi

Eikö pitäisi olla 38 astetta 3000 rpm

 

Noin raju lämpeeminen kyl vaatis ehkä viel enempi ...

 

Jos ongelma ei noilla kaikilla läpikäynneillä tunnu ratkeevan niin sit vaan pari pitkää letkua (jostain) ja isoon sammioon vettä ihan täyteen. Ylä ja alavesiletku sammioon. Jos vesi todella kiertää oikein, ei pitäisi koneen kyetä tuota sammiollista vettä lämmittämään kovinkaan äkkiä. Eikä näin ollen koneen lämpöjenkään kohota kovin nopeasti. Puhun nyt jostain tyyliin 200l tynnyristä sammiona..

Jos rauhoittuu niin syylari on syyllinen.

 

Pyöriikö flektit oikein päin?
Ettei keulan edessä seistessä ala puntti lepattaan ku flektit lähtee päälle.

 

letkut irti syyläristä ja ylävesiletkun paikasta vettä syyläriin ja sitte vähä elämänkoulu laskennalla katella että mitenkä nopeesti se vesi sieltä alavesiletkun kohilta pois tulee ts. pitäs tulla melkolailal samalla mitalla mitä sinne syöttämällä.

tuo alavesiletkun kurttuunmeno on itsellä ollut ongelmana myös jos letkussa ei ole esim. sitä tukijousea sisällä. griffinin syyläreissä muutenki se alavesiletkun lähtö sellane tympeen kiero ja letku tulee niin ärsyttävään asentoon että itselläni on ainakin kokemusta siitä että letku imee itseään ruttuun eikä vesi kierrä kunnolla.