Seka(la)ista rakentelua ja konservointia tjn.

Paljo vääntöä?

 

vastustava on voima

+580Nm/1700rpm ->

pläkä jonnekki 3800rpm asti

nyt ku imupuoli pikkasen suureni, niin käyrästä tulee väkisinkin pyöreäselkäisempi ku matalien kierrosten jälkitäytös heikkenee, väännön huippu noussee pikkasen, tai ainakin venuu pari kol satkua ylemmille kierroksille

 

Ei mutterisorvia noinpäi väännetä...

 

ei tossa sanota että se on vääntösuunta kun sanotaan, että voima,
mutta ei siinä myöskään sanota, että onko kyseessä vääntävä, vai vastavoima ja sen päättelin tosta kohteen asennosta suhteessa mutterisorviin, eli ton mutterin voi järkeillä kampuraksi.

-----------------------------

on mul ne laput tuola jossain, mut sen muistan, että huipputehon keskikohta oli 4300rpm ja siitä joku seitensatkuu molempiin suuntiin,
eli aina kun tuuppas isompaa pykälää niin kone ei pudonnut suurimman tehon alueelta.
sen ja hytin painon perusteella sit valkkasin perävälityksen ja pikkasen sieltä maantieajomukavammasta laidasta.

 

Mitäs veikkaat, paljon puskee 350 kokoinen suht samalla resettillä?
Mulla nyt yksi työn alla.Tasapäämännät, xe268h, perf rpm ja pitkät peltisarjat.
Kannet 8 joita varmaan höylätään että ruttu nousee sinne 9,5 yläpuolelle.

 

330hp/5000 rpm ?

------------------

savut otettu omasta mosasta, tarttasin eka öölipaineet iliman tulppia, sen verran jakso imasta kaasaristakin että bensa alkoi lemuta, sittennii kun ruuvasin mokomat, eiku ängeekootkin ineen ja gummihatut piälle niin se pirulainen käynnisty välittömästi ku pyöräytti tarttia, hetken se käryytteli ja sitten kun päästi äijän kaasupolkimelta niin syttyä väh aikasemmalle ja se oli sitten olevinaan siinä, mosa jäi käymään suht siistiä viittäsattaa

sen kunniaksi tuli naposteltua oldsin takaluukussa jemmailtu randomiin erikoistatilanteeseen pyhitetty vuosikertastrohhi.

 

Ai täällä ollaan vieläkin konepuuhissa. Onkohan korihommia luvassa jossain vaiheessa..?

 

jep, kaikkia osia sai yhteensä odotella pitkälti toista kuukautta, ameriikan pulikat tuli laivarahdiksi hiton äkkiä, mutta sitte ku tartti jotain rautakauppatason tavaraa suomesta niin johan alko kestää

 

Laskin että tossa 350 koneessa oli noilla factory replacement monttumännillä ja felpron pahveilla puristuksia vähän päälle 7.
Omistajan toiveena oli tämänhetkisen tehoon edes puolet lisää.Luulisin että siihen tavoitteeseen pääsee ilman mitään kanavien ronkkimisia.
Laskitko mitä sulle tuli nyt staattista puristusta? kärsä tais olla sama 268xe?

 

en mittaillut, mutta uudet männät on orkkista vastaavat monttumännät, pahvienkin paksuus näytti samalta, eli kai rututkin liki samat on kuin ennenkin, muistaakseni jossain ysipuol kieppeillä, dynaaminen jossain kasin kieppeillä, hyvin toimii pumppubensalla, joillain ysivitosillakin.

 

caminoon tarttis tehdä lahohommia, käyttöromua korjataan kesällä ku keretään ja kai tota olssiakin tulee jatkettua jossain vaiheessa,
sdfsd oli pikkasen kiinnostunut miten luukku on tehty niin laitanpa tosta rojektikuvatukset, tossa nyt ei näy miten puolikkaat on yhdistetty, sikalla toisiinsa liimasin ja koslaan paikallensa niin sai passailtua asennot kohdilleen.











sisäpuoli saikin jäädä karvapersiiksi, mattimustilla koristelu

 

Mikä oli peltikannen paino ja kuitukannen paino?

 

Teitkö suoraan ulkopuolen tosta ekasta "naaraasta"?

 

jep, fiiperilaikka kiilotusrälläkkään ja sillä ajelin eka luntit matalaksi ja karvakitillä oikasu, softilla silottelu.
orkkis luukku oli olevinaan jokasuuntaan niin väärän mallinen etten varmaan edes harkinnut siitä alkaa muottia tekemään, kun helpompi oli sovitella itte kappaletta

pikkasen hatara muistikuva, G-topikista vois löytyä oikeatkin, mutta olisko ollut 22 ja 10 kiloa

 

Otin tänään oikein heittokellon ja mausermitan käyttöön ja laskin tarkan puristusssuhteen 350 sbo 8 kantiselle felpro tiivisteillä.
Veret seisauttavat 6,94:1 puristukset.
Kävis varmaan petroolilla ihan jees.

 

Minä olisin pikkasen kiinnostunut siitä että mitä oli pellin ja kuidun välissä että irtosivat toisistaan, ja jääkö maalit kontin kannesta mihin kuntoon kuidun irroituksen jälkeen?

 

leveää pakkauskelmua, sehän ei sula eikä tartu oikeastaan mihinkään ja kaikki kelmuun jääneet rypyt kopioituvat kauniisti lasikuituun.

 

Mitenköhän kaasupillin asettinoki mahtais tossa kohtaa toimia? Siihen ei ota oikeen mikään kiinni ja on liukasta.

 

Noin normaalisti käytetään kappaleessa josta muotti otetaan ensin irrotusvahaa, ja sen lisäksi irrotusainetta, ns. filmiä. Näitä saa lasikuitutarvikkeita myyvistä kaupoista.

Tarkoitus ei ole sanoa että kelmu ei toimi, mutta sanoisin että noi aineet kun on kehitetty tohon irrottamiseen niin ne toimii tosi hyvin, ja vois sanoa että niiden kanssa on helpompi touhuta. Niin olen saanut omat lasikuituosat tehtyä, ja ilman vaurioita alkuperäiseen maalipintaan kunhan ne on maalattu jollain kunnon automaalilla, kuten akryylillä tai uretaanilla.

Yksittäiskappaletta kun tekee niin monesti toi DX.n tyyli tehdä suoraan kappaleen päälle valmis tuote on jees, se täytyy tietty siinä punnita että onko kuinka kykyjä tehdä siitä pinnasta maalauskelpoinen, itse olen ainakin pirun hidas tossa hommassa, sataan kertaan kittailen ja hion.... No se lienee mun ongelmani

Tossa esimerkki, puusta tollanen carb hatin malli ja suoraan sen päälle tehty kappale. Muottia ei ole mitään järkeä tuollaisessa tapauksessa tehdä: