Kun "kaikki" autot on jo nähty?

Luulin minäkin jo melkein kaiken kokeneeni mutta tulipa vain taas uusi autoilukokemus lisää.
Vaimo kun ostaa pätkäytti tuommoisen Ranskanpoikien ruohonleikkurin moottorilla varustetun "auton" eli 2 CV Citikan. On ollut isolohko V kasiin tottuneelle mielenkiintoinen kokemus suhauttaa tuolla liikenteeseen, nyt tiedän miltä mopoautoilijoista tuntuu ja niistä karavaanareista jotka vetää sitä mökkiään 70 lasissa niska punaisena.
Mutta harrasteautohan se on kai tuokin, arvo ei enää alene ja kyyti on halpaa, en nyt kuitenkaan välttämättömiä arkiajojani tuolla halua ajaa enkä kovin paljon muitakaan mutta aina joskushan sitä voi käydä itseään säikyttelemässä...

 

Muijan siskolla tuommoinen oli, ja yllätyksenä meikäläiselle oli hurja kiihtyvyys, eli väittäisin jopa melkein kivaksi ja symppikseksi autoksi, jos voimaa olisi ihan oikeasti parikymmentä hevosta lisää. Loivaan ylämäkeen vauhti ei nouse lainkaan, eli risteyksessä pitää katsoa, ettei horisontissa näy ketään muuta, ennenkuin sukeltaa isolle baanalle

 

^Huomioikaa, että rättäri on suunniteltu jo ennen sotaa.
Mikään sen aikainen eurooppalainen pikkuauto ei ollut suorituskyvyltään edes välttävä.
En ole itsekään päässyt rättärillä ajamaan kuin muistaakseni kerran 80-luvulla. Samoihin aikoihin "tyypitettiin" 1952 Morris Minor ja 1939 Opel Kadett. Ihan yhtä onnettomia liikkumaan! Alamäki ja kilometrin suora tarvitaan jos mieli 80km/h vauhtiin päästä.
Fiat 600 ja Renault Dauphine olivat varmaan varsinaisia raketteja 50-luvun puolivälissä kilpailijoihinsa verrattuina. Ilmankos olivat Härmässäkin suosiossa.

 

Joo, pointtihan olikin siinä, ettei noita muita 30 luvun tekeleitä näe enää liikenteessä, mutta rättäreitä näkee edes joskus

 

Jos siihen asentaisi tuommoisen kiinanturbon ja baarin verran ahtopainetta?
Saadulla neljälläkymmenellä + jotain hepalla se voisi liikkua melkeen kuin normaalit autot.
Jaa niin eihän sen kytkin yms osat kuitenkaan noita tehoja kestä.
Toisekseen jos ja kun sen saa kiusattua yli 70 nopeuteen niin ovetkin lepattaa ja sen verran uhkaavasti että en edes uskalla kuvitella mitä satasen vauhdissa tapahtuu.

 

Lahden seudulla on pyörinyt Efi-Turbo-Rättäri. Siinä on GS:n laatikko ja kulkee varmaan sen mitä uskaltaa ajaa.

Mulla on tässä myös akuutti ongelma, kun 35 vuoden aikana alkaa kaikki autot olla nähty ja sormet syyhyävät jonkun projektin kimppuun. Ei mulla ole ollut kuin 15-20 autoa, niistäkin suurin osa käytttöautoja. Mutta melkein kaikki, varsinkin jenkkiautot, on nähty lehtien palstoilla ja tapahtumissa kyllästymiseen asti. Corvair ehkä tulisi kysymykseen, tai AMC Gremlin kasilla, muun maalaisista Rättäri, Saab 95/96/Sonett III tai Datsun 240-260Z. Tai joku vanha surkea eurooppalainen paku modernimmalla tekniikalla, ei kuitenkaan VW. Vaikeaa on.

 

Kyllä Ranskikset ovat keksineet kaikenlaista kivaa, vaikkapa -60 ja 70 luvun Citreonit, ID, DS CX, SM

 

CX oli jännä kokemus aikanaan,varsinkin ajoasento ja eteen tulevat mittarit.Mulla oli 25gti,no aikansa kutakin.

 

tään on hyvä on meikäläisenkin naaras kova yllättämään muttei vielä toistaseks ole tuohon pystynyt

 

Kyllä isot Sitikatkin on mielenkiintoisia laitteita. Jenkeistä vielä Wagoneeria voisi ajatella. Naapurin vävykokelas ajeli uudella sellaisella joskus 70-luvun alkupuolella, ja silloin se pikkupojan silmissä näytti hienoimmalta autolta mitä voi olla.

 

Lainaampa tätä topiikkia tuollaisesta hmm.. hieman persoonallisemmasta tingeltangelista.
Kuvattu Ohion Columbuksessa viikonloppuna. Lopputuloksesta voi olla montaa mieltä. Auton omistaja oli naaraspuolinen.

 

Vois siinä Suomi katsastusinsinööri hieraista silmiään kun tommosen tuuppaas konttorille

 

Ja vois siinä pussihousutarkastajakin vähän nikotella kun pyytäis lausuntoo. Kas kun tää on jo tuolla maalimalla hyväksytty noihin erikoiskilpiin.

 

Sattumalta näin just töissä tuon jutun ja otin ihan vertailukohdaksi siitä kännykällä skannauksen. Itselläni vaikuttaisi asiaan heti jo se, etten millään tahtoisi ajaa just tuollaisella sinänsä tosi järkevällä Skoda-farmarilla mitään muutan kuin sen marras-maaliskuun loskamoskan ja siten vuosiajo jäisi alle 10tkm ja sitä kautta km-kulu nousisi, koska kiinteät menot pysyisivät ja esim. jotkut öljyn- ja nesteidenvaihdotkin joutuisi joka tapauksessa tekemään vuosittain ja parin vuoden välein. Tästä kärsin tosin jo nyt, kun vaihtelen automaattilaatikoiden öljyjä moneen harrasteautoon... ettei se ihan ilmaista ole autoa vaan omistaa, vaikkei sillä ajais yhtään..

 

Mutta se voi silti olla vaan 27v. vanha.

 

Se on vieläkin omasta ja pikkupoikien mielestä. Naapurin pikkupoikakin olis vaihtanu sen isänsä amarokkiin

 

Meille ilmesty viime kesänä Fiat 600 emännän nimissä..
Itse kaiveli sen netistä ja mä lähdin vaan hakemaan auton trailerilla. Oli mukava lähteä hakureisuun, kun Big Wheels oli matkan varrella.

Oli muuten Fiiun myyjällä hyvä ilme kun purkaannuttiin autosta pihalle. :-D Meidän uusioperheen 6 lasta ja koira levis kuin Jokisen eväät sen tontille heti kun auto pysähtyi..
Koira meinas astua sen Noutajan ja kersat piti normaalia elämäänsä..

 

Holley perhana hehkuttanut tota Jaguar XJ:tään tossa. Viime aikoina sitten na:ssa ajautunut, niin arvaatte mihin...
Täytys kai ekaa kertaa elämässään ottaa järki mukaan tähän hommaan. Lompsa kestää 90-lukusen hankkii mutta onko mieltä? Onhan ne hienoja ajaa yms. Kulut ja ton ikäisen korjaukset painaa vaakakuppia aika kovaa. Mitä tehdä?

 

Jos on jo paljon nähnyt ja jagge kokematta niin eikun kaupoille vaan rohkeesti!