Lyijytön ja vanhat Jenkkikasit

Kannattaa laittaa
bensaan lyijynkorvike lisäainetta
öljyyn STPtä missä sinkkiä
tukkaa suavea
ja heppiin lubrikanttia (tässä iässä jos daami saman ikäinen)

niin ei kärsi jos vaikka...

 

Muistaakseni tuo "tarra" bensiini jumitti vain ooppeleitten venttiilejä.

Vanhoissa koneissa kannattaa käyttää yhä lisäainetta, ei siitä kovin isoa vaivaa ole.

 

Jos tuo lyijy poistui jo -90 luvun alussa Suomalaisista polttoaineista niin kuinka moni käytti 90 luvulla lyijynkorvikkeita?
Itse ajoin aika paljonkin parilla rautakantisella letukalla (joista toisessa 11 kiloa puristukset
ja kanteen kairattu niin isot venat kun mahtui yms, ja toinen moottori -69 pikkulohko Corvetesta) 1992-98 välisenä aikana enkä käyttänyt mitään lisäaineita?
Suoraan sanoen en silloin tiennyt edes olemassa olevan mitään lisä aineita. Mitään ongelmia ei koskaan ollut vaikka kenkää tuli annettua siihen aikaan ihan eri malliin kuin nyt vanhempana(tyhmempänä), ajoin 99 oktaanisella aina. Eikä -90 luvulla tietääkseni kukaan muukaan käyttänyt mitään lyijyn korvikkeita vanhoissa, ainakaan mun tutuista.

Ellen ihan väärin muista niin 99 oktaanista bensaa sai stadissa 2003 vuoteen saakka Kehä ykkösen varrelta Puksun kohdalla olevasta SEO kylmä asemalta, mistään muualta ei 99:siä enää saanut aikoihin silloin, tankkailin sitä silloin vanhaan bensakutos Mersuun. JET yms myi vain 98:sia)

 

Eikös tuo 99 ollut vielä lyijyllistä niin kauan kun sitä sai....

 

Itselläni oli lyijyä kaipaava auto 2000 vaihteessa ja silloin käytin lyijynkorviketta.
Silloin sitä sai käytännössä joka huoltoasemalta, nyt on alkanut harvenemaan.

 

Oon käyttäny -90 luvun alusta lyijynkorvikkeita,enkä ole huomannu mitään ongelmaa.Rautakantisissa.

 

Mun ymmärtääkseni tollon bensaan lisättiin se korvike kun autokanta vielä oli sellasta että tartti sitä.

 

Tämmöinen esitys löytyi T-ford foorumilta:
"But what about lead – my buddy in the trailer park says that lead cushions valves? This is a common old wives tale. Tetraethyl lead is a liquid additive that became common in automotive gasoline following World War II to raise octane levels. It was developed in the years before the war to make it cheaper to produce high octane fuels for combat aircraft. Higher octane fuels are more resistant to pre – ignition. This allows engine designers to do things that increase engine power.
First, cylinder pressure can be raised which can be accomplished in several ways including higher compression ratio, more aggressive camshaft design, and supercharging the intake air / fuel mixture.
Second, timing advance can be increased (made earlier) to effect more efficient fuel burn, which increases both power and fuel economy.
The old wives tale is based on the fact that valve seat wear is dramatic if lower octane fuel is used in an engine designed for high octane fuel. The trailer park theory being that lead must somehow “cushion” the exhaust valve.
In reality the lower octane fuel will require less spark advance. This “later” timing causes incomplete combustion of the fuel / air mixture. The inefficient combustion process results in superheated (and still burning) combustion gases going out the exhaust valve as it opens. This in turn leads to a very hot, very soft, and very malleable exhaust seat. Now you know the real story."
Siis pakoventtiilit tappaa epätäydellinen palaminen, jolloin seos palaa vielä poistuessaan sylinteristä pakoventtiilin kautta.

Tähän oli vastattu;
"The concept of leaded gasoline "lubricating" valves is misunderstood. The addition of tetraethyl lead initially produced undesirable residues, which required the addition of more chemistry . . . the result was that combustion produced lead halides, which would coat valve surfaces. This had a beneficial effect for engines laboring in under-powered situations for long periods in high heat, as the coating prevented microscopic "weld back" of exhaust valve mating surfaces, which would cause seat recession and failure otherwise. So, in a sense, leaded gas did "lubricate" valves in a manner which prolonged life."

Vanhan "lyijyllisen" bensan lyijy ei siis yksinään "voitele" venttiilejä, vaan sen haittavaikutuksia kompensoimaan laitetut lisäaineet tuottivat palamistapahtumassa lyijyn halogenoideja, jotka tarttuvat kuumien venttiilien pintoihin ja estävät pintojen tahmautumisen.

Nyt olisi mielenkiintoista tietää, toimivatko nykyiset "lyijyn korvikkeet" palotapahtumaa edistävinä vaiko venttiilejä pinnoittavina. Täsmälleen samalaista "halogenoidi reaktioa" ne eivät voi aiheuttaa, koska lyijy joka tapauksessa puuttuu aineena.

 

Huvittavinta muuten koko tässä V..TUN ekojutussa että lyijy kiellettiin ajoneuvobensiineissä
on se, että lentobensa eli kerosiini on edelleen lyijyllistä, mutta siitähän ei missään pidetä
mölyä eikä media siitä kirjoita. Johtunee siitä tietysti kun juurikin päättäjät ja yms ministerit ovat Suomessakin juuri niitä jotka enimmäkseen päivittäin lentokoneella matkustavat.
Ei näytä vihreitäkään haittaavan se lyijy mikä ilmakehään sieltä turbinoksista tuhansien litrojen palamisen jälkeen vapautuu... Vittu mitä jeesustelua.

Itse olen ymmärtänyt että nykyiset venttiilinsuoja aineet toimivat nimensä mukaan venttiiliä suojaavina, eli pinnoittavat venttiilin palotapahtuman ajaksi.

Siksi olen kysellytkin että olisi mielenkiintoista nähdä kaksi suunnilleen samanlaista rautakantista joilla ajettu vaikka 10 000km kummallakin toisella suoja aineen kanssa, ja toisella ei. Näkisi todellisuuden.

 

Vittu mitä paskaa ittelles... lyijyn poisto bensasta on ollu yksi parhaita päätöksiä ikinä. Ja kerosiinissa ei ikinä ole lyijyä ollutkaan. Ota nyt edes vähän selvää asioista...

 

Kerosiini ei ole lentobensiiniä eikä siinä ole lyijyä, eikä suihkumoottorissa tarvita venttiilinsuoja-aineita eikä puristuskestävyyttä kun siinä ei ole venttiileitä eikä polttoaineseosta puristella.

Pienet potkurikoneet käyvät lyijyllisellä bensalla, mutta sen käyttömäärä lienee prosentin osia maaliikenteessä käytettävän bensan määrään verratuna.

 

Kerosiinihan on "kuivaa" dieseliä..

 

Tosta me päästään taas siihen että kun tota käyttäisi vaan harrasteautot, tekiskö se yhtään mitään lisää yhtään mihinkään. Väittäsin että ei, kuten ei lentobensakaan. Briteissä on noin. Briteissä on myös harrasteajoneuvo järjestö joka tollasen lobbasi, suomessa vaan jotain riitelijöitä joilla yhteistyö loppuu siihen kun tarttis määritellä harrasteauto ja kun se on määritetty alkaa sen porukan armoton vastustus jonka mielestä tää ei nyt ole harrastusajoneuvon määritelmä koska kateus ja vaikka tollanen laki saataisiin alkaa sen lakien aikaansaajien vaatimus kiristää määräyksiä.

SAHKn toimintaa ja niiden ihmisten ulostuloja seuranneena....

 

Taitaa tähtimoottoreilla lentäminen olla nykyään yhtä harvinaista harrastusta kuin vanhoilla harrasteautoilla liikennöinti maapuolella.

 

Mulla täl hetkellä syöpyy pakovenat kiihtyvää tahtia kanteen vaikka olen käyttäny lisäainetta. Ennen puhuinkin ton lisäaineen puolesta mutta näemmä ei se hirveemmin auta. Kansilla ajettu joku 15 000, 500km sit alko ongelmat ja nyt taas äänestä päätellen pakovena kantaa.

Ei oo jenkkikasi mut näemmä mahdollisuus on silti läsnä vaikka käyttäs lisäainetta.

 

Kukas sitä tietää ajaako lekobensalla vai tavallisella? Joltain sopivalta korpikentältä hakee vaikka kärryllä tynnyreihin niin ei tarvi joka päivä olla ostamassa. Halpaahan se on ku tupakka, liekö nykyään kolmeakaan euroa/litra

 

Pidä vain keittämättömiä herneitä pöydällä, lähtevät helpommin nenästä
Ei tämä nyt niin vakava keskustelu ole kuitenkaan, mutta taidat kuulua kategoriaan
länkyttäjät jotka tarttuvat jonkun asiavirheeseen vain siksi, että voi purkaa huonoa oloaan.
Eikä rakentavan keskustelun vuoksi.
Onneksi tässäkin foorumissa enemmistö on kuitenkin porukkaa, jotka tykkää rakentavasta keskustelusta

Lentokoneiden polttoaineet eivät ole omaa alaani kun en lentokoneita harrasta , luin ihan artikkelista tuon lentobensassa edelleen käytettävän lyijyn. Jonka Rockmaple tossa oikaisi että pienkone bensassa edelleen käytetään lyijyä.
Harraste ja museoautot voisi käyttää ihan samoin perustein tosiaan lyijyllistä.
Ja tosiaan kuten Briteissäkin saa ostettua lyijyllistä vanhoihin autoihin myös edelleen.

 

Tuota juuri hainkin että onko jollakin oikeaa kokemusta tästä asiasta, että auttaako tämä suoja aine vaiko ei?
Mikä moottori sulla on, millä oot ajanu rautakansilla venttiili suoja ainetta käyttäen? Ja onko sulla siinä koneessa hydrauliset nostajat, vai kuinka venttiilin säätö?

 

Mulla on varamoottori nykyään odottamassa jos käy uuden moottorin kanssa joku honkkeli. Varamoottorilla on ajettu 50tkm ventiilinsuoja-aineen kanssa miedolla viritys nokalla. Tiedä sitten viittiskö avata ja kattoa millasessa kunnossa venttiilit on.

Uusi moottori on koneistettu pelaamaan lyijyttömällä. Kovametalli seetit, pronssi ohjurit ja rosteriventtiilit.

 

kölni V4 foord, venttiilivälykset katoaa pakoventtiileistä ja lopulta alkaa kantaa. Imuventtiileistä välys kasvaa, kuten kuuluukin.

Oon annostellu sen mukaan mitä pullossa sanotaan ja yleensä hiukan yli.

Ei ole hydraulisia nostimia vaan ihan mekaaniset.

En sano etteikö olis toimimatta jonkun muun koneen kanssa, mutta ton koneen kanssa ei toiminut.