440 rakentelu.

Aivan.ite olin alottelija ku ton koneen tein ja olen edelleeki ja annoin koneistamon tehtäväks kattoo sinne sopivat välykset kertoen millain siitä koneesta tulee.en tiiä miks teki noin tiukat.onkohan ne minkä verran saanu jo lisää välystä näillä kilometreillä??ja tarviikohan noiden puolesta enään pelätä ku ovat kuitenki jo 4000km kestäny piiskausta..?

 

Jos se toimii niin mitä sitä pelkämään.

 

Suunnitteilla olis toteuttaa saastemallin 440 motin piristys pienellä budjetilla. Millaisilla männillä ja veiveillä kokeneemmat rakentelijat lähtis liikkeelle, kun tavoite olis saada pienellä rahalla puristussuhde kympin nurkille?
Tehotavoite olis jossain 400 hevosen nurkilla, joten kierrokset pysyy varmasti alle 6000rpm. Parin illan googlettelujen perusteella oma valinta olis osumassa 440sourcen factory replacement veiveihin ja KB 237 hyperimäntiin. Mäntävalintaa vaikeuttaa tavoite pysyä nykyisessä 4,34" (+.020") sylinterikoossa, jos koneistamo vaan toteaa sylinterien olevan kunnossa. Silmämääräisesti vois päätellä, että porauksen jälkeen ei ihan mahdottomasti ole ajettu, mutta remontti on "tyritty" valitsemalla alkuperäisiä vastaavat +4mm dekkitasosta jäävät saastemallin männät.

 

Kyl se fiksuin valinta tollaseen vatiin taitaa olla just tuo mitä olet kaavaillut. Ovat kevyempiä kun halvat TRWn "tankit". Puntitus tietty menee uusiks. Hyvällä nokalla ja imusarjalla sekä vakioventtiilisillä rautakansilla pitäis to 400 kaakkia olla ihan realistista. Itseasiassa, viime keväänä taisin tollasen tehäkin, alakerta tehtiin TRW "six pack" männillä, RPM imusarja, comp cams XE275HL nokka ja 1 3/4" peltisarjat. Kansille tehtiin kevyt porttaus ja venttiilien läppäys koska ne oli tarkotus myöhemmin vielä päivittää. Anto Santalalla 420 heppaa muistaakseni 5000;lla.

 

Toinen vaihtoehto on just noi six pack takomännät. Harmi vaan niitä ei saa .020 ylikoossa. Nehän ainakin menis ilman alakerran puntitusta paikalleen. Eipä tullut aiemmin mieleen, että toi 774+190g painoinen KB237 mäntä on jo reilun 100g kevyempi kuin alkuperäinen. Alkuperäisen männän painoksi löysin netin syövereistä 840-870g ja tappi 225g. Rupee tuntuun siltä , että budjetti karkaa taas käsistä .
Jos nyt päädyn noihin KB mäntiin, niin onko järkevämpää hoonata kiertokangen yläsilmä uivalle tapille ja laittaa mäntiin sokat, vai jatkaa tolla hermoja raastavalla prässisovitteella? Toimiiko yläsilmä edes rauta rautaa vasten mallisena, vai tarvitseeko se aina pronssiholkin?

 

Ne sixpack männät on vähän painavammat. Noi mitkä tos oli, olivat just alle 900, ja tapit 220. Tehdaspuntit on mitä sattuu, toleranssit on hirveitä. Jos alkaa tohon souviin niin puntittaisin kyl uudestaan. Mitä kevyemmät kamat, sitä pienempi rasitus ja voimaan sekä kierrosherkkyteenkin se vaikuttaa. 6000:lla jokaista 1.2 kilon möykkyä kiskotaan edestakaisin 100 kertaa sekunnissa. Tosin, toi on loppumaton suo..., voishan sinne jotku Mahletkin heittää... Jos koneistamo näyttää pyttyjen koon suhteen vihreetä valoa ni laittaisin hypet mut jos kaipaa porausta niin sit ehkä takoa, ja kustannukset samaa luokkaa jos välttää puntituksen. On noit tehty uiviks metalli metallia vastaan ja porattu reikä päähän ja kai se toimii. En mä välttämättä pelkäis sitä puristussovitettavkaan ku vaan on tapin välys kunnossa. Vakioveiveissä ei oikeen oo holkille materiaalia. Mul ois kyllä setti puslia joilla sais 1.094" .990" tapille....

 

Järkevämpää se tietysti olis valita heti kunnolliset takomukit ja H-profiili veivit ja puntittaa alakerta sitten niille, mutta nyt ei budjetti veny siihen. Ton saastemotin kampiakselikin on jo kertaalleen alikokoon hiottu valuversio, joten sekään ei oikein oo paras valinta kunnon virimottiin. Jotenkin tuntuu tyhmältä ruveta sitä tasapainottaan.
Noin mäkin sen asian ajattelin että joko hyperimukit, hoonaus ja puntitus, tai sitten poraus ja six pack takomukit sisään ilman puntitusta. Vielä on kyllä sekin vaihtoehto, että koneistamo hylkää sen valukampuran, joka muuttaakin sitten täysin suunnitelmat.
En mä niinkään sitä pelkää, että prässitappi kiinni hirttäis, vaan se kyrsii kun huonolla tuurilla mäntiä ei enää irroiteta yhtenä kappaleena.

 

Tollases perusmotissa valuaksila menee täydestä ku väärä raha. Ainoo miinus siin on ulkopuolinen puntitus.

 

Eikö tosta ulkoisesta puntituksestakin pääsisi eroon, jos pyörivät vaihtuisi selvästi kevyempiin?
Tässä mun projektissa mäntävalinta näyttää kyllä vaihtuvan niihin museomallin sixpäkkeihin. Puhdistetuissa sylintereissä näkyy valoa vasten sen verran reilut pystysuuntaiset naarmut, että poraus on varmaan fiksumpi vaihtoehto. Koneistamon hinnastossa pelkän hoonauksen ja porauksen (joka sisältää hoonauksen) hintaero on alle 200e.

 

Pääsee, mut vaatii sitte todella paljon kevyemmät kamat. Teräsveivisellä 400 lohkossa voi just ja just päästä tohon, tosin limput ei mahdu pyörimään jotten tarvii avartaa hieman lohkoa niille. 440 vaatii alsaveivejä, josko sekään riittää.

 

Olis äkkiseltään luullut, että jos vaikka 200 grammaakin lähtee jokaisen veivin päästä pois, niin olis päässyt ulkoisesta puntista eroon, mutta aina sitä oppii jotain uutta.
Vammalan moottorikoneistamossa oli muuten aika monta isoa parsaa ja muutakin amerikan vinkkeliä tekeillä, että sieltä luulis löytyvän ammattitaitoa näihin

 

Valistakaas mua hiukan noista runkolaakereista...
Tossa koneremontin ostoslistaa tehdessä huomasin, että Clevite tarjoaa tohon vm.74-78 lohkoon vain full groove runkolaakereita. Sealed power tarjoais kyllä half groove sarjaakin, mutta vahvan mututuntuman perusteella en pidä sitä yhtä laadukkaana vaihtoehtona.
Muistelisin että viimeks kun olin konetta niputtamassa täällä kerrottiin half groove laakereiden olevan parempi vaihtoehto katumoottoriin ja full grooven kuuluvan rajumpaan käyttöön. Sen verran ymmärrän, että uran pituus määrää saako kiertokangen laakeri jatkuvaa vai jaksottaista voitelua. Öljynpainetta menee tietysti hiukan "hukkaan" jos kiertokangella on jatkuva voitelu.
Jos sillä on merkitystä, niin öljypumppu ei ole mikään suurtilavuus tai suurpaineversio, koska kone on vaan miedosti piristetty katumotti.
Eli mielipiteitä kehiin, full groove vai half groove ja hyvien perusteluiden kera, kiitos .

 

Half. Kantaa kuormaa paremmin.

 

Full groove ei taida oikein kuulua enää minkäänlaiseen käyttöön.
Sen huonoihin puoliin kuuluu tuo jonka J.J. jo mainitsikin, ja sen kanssa tavallaan jopa menetetään se hydrodynaaminen ominaisuus.

Jos kiertokangenlaakerin voitelun kanssa on ongelmia, niin se johtuu yleensä jostain muusta kuin half groove laakereista, eikä välttämättä edes parane full groovella.
Se on sitten oma tarinansa ja enemmän korkeakierroksisten ongelma, mutta siitä vois joskus toiste heittää tarinaa.

 

3-0 half grooveille, kun omakin ääni lasketaan . Onkohan siihen joku järkevä syy miks Clevite myy vain full grooveja? Vai myykö ne vaan varastonsa noista museomoottorin laakereista loppuun.
Entäs toi Cleviten P-sarjan pehmeä? vakiomoottoreihin tarkoitettu kupari-lyijy pinnoitettu laakeri vastaan Sealed Powerin alumiini-pii laakeri? Onko kovempi alu-laakeri sitten kampiakselin laakeripinnan kestosta pois? Öljykalvon päällähän sen kampiakselin pitäis oikeissa olosuhteissa kellua, mutta kuitenkin. Vaihtoehdot näyttäis olevan aika vähissä...
Pitääkö jatkossa kaikki kaulat hioa letukan mittoihin?

 

Sen lisäks on myös 3/4 groove laakereita. Mun mielest vähän turhaa keskustelua sinänsä täs yhteydesä,niit on käytetty iät ja ajat ja on mm. direct connectionin suosittelema vaihtoehto virimotteihin. Ehä siinä ärioloiss tulee ongelmia mut näis maamoottoreissa toimii ihan ok, niinku on toiminut jo 40 vuotta. Enempi teoriahöpinää kun käytännön vaikutusta, paljon oleellisempaa on oiekat välykset, suoruudet jne. Ite käytän sitä mitä sattuu tulee, en edes muista millasia lakruja nois vahvemmissa eri moteissa on ollut, välillä 700-1000 vapariheppaa mitä on tehty, niit on kymmenkunta mopen isolohkoo. Ei oo ollut laakeriongelmia.

 

Laitetaas nokka kysymys, mikä hän kannattaisi vaihtaa vai antaa ton nykyisen olla? 268 kuulostaa miedolta
Noilla hönki 430 heppaa ja vääntöjä 550
Kuvassa koneen palikat paitsi että keinut on nyt vakiot
Imukanneksi vaihtuu Mopar P4532174 1 tasonen
Pakosarjat Mopar Performance 3" kollektorilla

Koppana b ja perävälityksestä ei tietoa vielä, mutta tulee 3.23 tai 3.55

 

Laittaisin enempi asteita nokkaan jos imusarja vaihtuu ykstasoseks.

 

mitkäs on nuo reiät imukanavis performeris? joku egr jutska?

 

Juu. Yleensä toisest päästä tukittu, eli ei vaadi toimenpiteitä jos on.