Kestävä työnnettävä ruohonleikkuri

Niihin perästäkäveltäviin vetäviin ei pidä kenenkään ryhtyä. Oli se runko tehty sitten vaikka mistä. Ne on raskaita pensaiden alusia ja puiden ympäryksiä ajellessa jolloin veto ei voi olla päällä. Enkä ole raskaana pitänyt vetämättömän työntelyä normi pihallakaan. Jos en jaksa niin reeniä horo reeniä tai mänen ukkokotiin muiden pappojen kaveriksi. Ne vetolaitteet on ymmärtääkseni suurin vikapaikka niissä vetävissä. Siksi en halunnut sellaista itelle. Äiteeltä purin kaikki yksilauvoin kun sen vetävä jonsered piti ääntä veto päällä. Lopulta selvisi että hihna pitää äänen mutta varuiksi purin turhaan aivan kaikki veto-osat. Vianselvitys on näköjään ammattilaisten hommaa. Siellä oli muovisia vetorattaita ja muovinen kulmavaihde. Ne sieltä kai hajoaa sitten aikanaan mutta ei niissä ollu sanomista ja jos se äiteen on kestänyt 12 vuotta ja yhden vetohihnan on vaatinut niin turhaan taisin heikoksi haukkua. Kerran se tosin peruutti sen leikkurin ylikin mutta se vaan toimii.

 

Klippo.Eikä selityksiä.

 

Kyllä nuo Strattonin koneet on kummallisia. Mulla on kohta rippikouluikäinen Ginge (tms), Strattonin koneella, siellä on ensiasennusöljyt edelleen sisässä. Talvet se viettää ulkona, välillä ihan taivasalla jos en muista syksyllä työntää kuistin alle. Lutkupumppua kun painelee keväällä toistakytä kertaa, vetää narusta hissukseen ja hakee puristustahdin kohdalle, sitten otetaan asento, rintamasuunta Wisconsiniin päin, käsi lippaan, käsi lipalta narulle, rivakka nykäisy ja käy. Sinä keväänä, kun ei ekalla lähde... No lähtee varmaan viimeisellä vetäsyllä kuitenkin.

 

Aika harvoin se peltirunkoinen happanee, etenkin jos sitä säilyttää EDES räystään alla läpi vuoden.

Muovi ja alumiini runkojen nopea surma on sit epätasapainoinen terä tai aavistuksen väärä kampiakseli, joka huomaamatta väsyttää rungon.

Jos työnnettävän leikkurin tarvitsija lähellä joensuuta, mulla muutama tusina sekalaisesti pikkuvikaisia leikkureita.

 

Hirveen tapauskohtaista.

Joskus reilu kymmenen vuotta sitten oli sellainen "hinnat alkaen" leikkuri kun Vulcan.

Jotkut tarjoustalot ym sitä myi ja sinne kun jätit kostean ruohikon talveksi pohjaan, niin se oli jo seuraavana keväänä mätä.

Sit esim Makita.

Niin kiinalainen kun onkin, ei ole paha ruostumaan.

 

Joskus aikoinaan kait 80-luvulla? Ferrari? voitti vormuloitten mestaruuden ja sitä ylistettiin maaliman hienoimmaksi moottoriksi. TM lehden päätoimittaja kirjoitti pääkirjoituksessa että hänestä se on Strattoni, koska hän on luonteeltaan hyvin laiska mies ja se hänen leikkuri talvehtii siinä lumikasassa jossa keväällä räystäältä tippuva vesi vielä sen kastelee. Silti se toimii ja lähtee muutamalla ens nykäyksellä kevväällä käyntiin. Eikä o ikinä mitään siitä hualtanu. Siksi se oli hänestä maaliman hienoin moottori.

 

Mielestäni monen koneen kokemuksella vanhemmat on parempia kuin nuo kumipumppu kaasarit. Ei mee niin paljon kalvoja ja käynnistyy varmemmin sillä automaattiryypyllä. Ja kun ajaa kunnon viidakkoon niin vanhanmallin kierroksiin suoraa vaikuttava kaasu on kova sana. Uudemmissa ei taida olla kaikissa edes seosruuveja.

 

Aikoinaan kutsetin nurmialueita kun hoitelivat niin yks kone oli väljä ja ei kunnolla jaksanut leikata ja kuumana vaikea käynnistää. Toivat verstaalle jossa otin rajoittimen pois ja laitoin teräslangasta välitangon. Sanoin että elkää kaasu pohjassa vetäkö ettei hajoa. Tädit sano joo joo. 2 viikkoa kesti ja hyvin jakso ja käynnistyi kuulemma. Sitte hajos, kysyin vedittekö kaasu pohjassa? Sama vastaus joo joo.

 

Mulla ei oo ollu mitää ongelmia vetävän kanssa, ees puskien alta ajettaessa kun ottaa sopivasti "energiajuomaa" nii jaksaa vedellä taaksepäinkin

Joo tietenkin toi etuveto voi ameriikan harrastajaa vähän jurppii

 

Kyl noi pelti runkosetkin kestää kuhan muistaa välillä pestä leikkuupöydän ruoho mujusta pois..
Ruostuuhan ne mersutkin

 

Juu, lähinnä iäkkäämmältä ihmiseltä tämä kommentti raskas työnnellä ilman vetoa. Tunteehan sen kyllä itsekin että köykäsempi kun ei hannaa ne välitykset siellä.

Jonsered on ainakin takaveto wink

 

Ai helvata mul on partner etuvedolla enkä tarkota ny vaimoo...

 

Piti oikeen käydä kattoon, minkä merkkinen toi mun vetävä muovikoppanen on. Sanoisin, ettei yhtään vetämätöntä painavampi, mutta veto on plussaa. Kai toikin on jo reilusti yli 20v, peltirunkoset ei kestä noin hyvin. Keräinmalli/biosilppuava. Kumpikin vaihtoehto kelvoton, keräin täys neljässä metrissä, biosilppu sammuttaa koneen tukkeeseen suunnilleen samoilla metreillä.
Kuvassa näkyy ratkaisu.

 

^ No ei toi ihan tuore ole, kun ei noita sivusta vetäviä peltitankkisia ole enää tällä vuosituhannella valmistettu.

Mut toi runkohan näyttää käytännössä samalta kun ei vetävä malli, kun kaikki vetovermeet on sijoitettu rungon yläpuolelle ja sillä toi on tietty kestävä....

 

Kelläs täällä oli niitä B&G osia hyllyssä? Mulla olis yksi raato joka tarttis varmaan uuden kampuran..

 

Ei se keräinmalli turha ole. Syssymmällä taas otan sillä ihan ne viimoset lehet nurmikolta talteen. Nopiampi sillä ku haravalla. Alussa tietysti tee mitään ku metrin työnnön jälkeen täynnä kassi lehtiä.

 

Vanha Klippo Excellent on meillä, Quantum-moottorilla ja tyytyväinen olen, isot pyörät joten liikkuu kevyesti ja korkeudensäätö on kätevä. Sen verran vanha kone kuitenkin ettei ole sitä typerää kuolleen miehen kahvaa, kätevää kun ei tartte olla aina nykimässä konetta uudelleen käymään jos tarttee siirtää kakaroiden leluja tms pois tieltä

 

Siihen sais tietysti niihin missä on koukunkin laitettua jotta pysyy käynnissä.

Toisaalta laitoin ite nippusiteen akkukäyttöseen pensasleikkuriin kun ryömin rinteessä aitapensaan ja vuoristomäntyjen välissä ja liki oli vielä penkere. Toisella kädellä nostelin oksia ni pysty yhellä leikkaamaan. Seuraavalla viikolla het vällein vaimo työnti peukalon väliin ku en muistanu ottaa viritystä pois. Ni että on kai niillä joku funktio niillä turvalaitteilla. Tosin jos ajaa niin kaltevaa rinnettä että luisuu jalka alle ni Pitäs olla 2-tahtikone muuten leipoo kiinni.

 

Juu, kyl ton vauhtikopan alla on ihan se ikiaikainen peruskone.

 

Jussin "laite" näyttää kieltämättä pätevältä. Täälläkin ollu joku 12 vuotta muovirunkoinen. Ikinä en ole moottorin kiinnitystä kiristänyt, eikä kampurakaan täysin suora ole kuin emäntä ajoi isoon kiveen.. Kahvan alatappi on vaihdettu läpipulttiin kun sellanen muovitappi katkesi.

Isoin vika tuossa on korkeussäätö, kun törmäily esteisiin saa sen liikkumaan. Jos tuossa olisi 1-vipusäätö niin sitten olisi täydellinen. Jussin aparaatissa on sekin?

Jotain käyntivikaakin oli, en muista enää edes tarkkaa vikaa, useamman kerran availin, putsailin kaasutinta vaihdoin kalvoa ja säätelin magneeton sytkäväliä. Taisi viimoisimmalla olla isoin vaikutus. Sain vinkin että A4 kertaalleen taitettuna väliin, puolan kirraus magneettoa vasten ja sitten pyöräytetään paperi pois välistä.

Mutta silti 90-luvun B&S toimi mun mielestä vielä paremmin.

Tuolla leikataan sitten PALJON ja raskaasti, tällä hetkellä kahta maatalon pihapiiriä. Peltirunkoista en huoli, Klippo olisi ehkä jees. Kerran sain Partnerin vetävän ja lahjoitin sen eteenpäin, kevyempi on työnnellä tota Jonsua kun vaan muistaa poistella ruohot pohjasta. Ne kun helposti tuplaa koneen painon..