1961 Dodge Dart Pioneer "Pinohiiri"

Tilasin lisäksi terät 1,8 - 2,0

 

No sitten se alkaa sektori löytyy. Kokeile sitten vaikka ensin sitä 1,6 ja sitten 1.8. Niin alkaa saamaan jotain vertailuja.

 

Fajs samalla jaolla oleva läppärunko ja joku kiva ECU. Ei tartte kuin yhdet suuttimet.

 

Voin sanoa aika varmasti, että tässä vaiheessa ei enää anna luonto myöden laittaa ruiskua

 

Mistäs arvasit

 

Porasetti tulikin tänään ja nopsaan kairasin vähän tyhjäkäynti-, pää- ja ilmasuutinta.
Heti oli myönteisempi vaikutus toimintaan.
Tästä eteenpäin sanoisin säädön osalta, että mitään isompaa ei ole tehtävissä ennen kuin pääsee kadulle testaamaan. Ja ei huvita tallin ovia pitää kauheesti auki, kun nuo pakkasetkin tuossa iski.


Sori paskasta ja väärinperin kuvatusta filmistä

Nyt odotellaan kaikenlaista pakettia kotiinpäin, niin etenee taas sieltä sun täältä suunnalta.
Sytkän myöhästyksen osalta en ole vielä osannut päättää, mutta se MSD vähän kyllä houkuttelis helppoudella ja säädettävyydellään..
Kaikki muu autossa onkin tehty sellaisilla metsänpeikkovirityksillä, että se MSD on ehkä vähän yliampuvaa

 

Hienoa!! Kyllä sen saat toimimaan. Se tuli mieleen, että ei ehkä aluksi kannata niitä ilmasuuttimia kamalasti kairailla, kun se vaikuttaa seosta laihentavasti. Siis näin:

 

Eiks tässä ollut jäännösongelmana se, ettei kestä pärskimättä äkillistä kaasupedaalin painallusta? Mahtaako vaiva edes olla kitkettävissä pää ja välialueen suuttimilla? Laihallehan se menee siksi, ettei kaasutin ehdi reagoida virtauksen muutokseen. Tasakaasulla kuitenkin taisi mennä ihan ok?

 

Vähän taas tallissakin häärätty kaikenlaista. Korin tiivisteet tuli ja niitä on nyt sitten asenneltukin.
Uuden lattiamaton kanssa kävi niin, että se tehdään tilauksesta ja juuri ilmoittivat että materiaalia juuri minun mattooni ei ole varastossa. Se on nyt back orderissa, joten saa nähdä montako viikkoa pitää odottaa.
Halusin nimenomaan Caramel-ruskean, enkä mitään perusmustaa jota varastosta saisikin.


Puskuri ei enää ole aivan yhtä murheellisen näköinen kun sitä vähän tinasin, kittasin ja vetäsin vannehopeaa hämyksi. Jotain muuta täytyy kuitenkin pintaan saada lopulliseksi versioksi.


Takaluukun tiivari sopi paikoilleen hienosti ja oli ihan alkuperäisen kaltainen.


Ovien kanssa olikin enemmän taistelua. Jo kolmannella liimauskerralla taisin saada ne siinä pysymään. No aika näyttää... Nämäkin oli juuri oikeaa muotoa, joskin melko geneeristä sillä alkuperäisen kaltaiset päätökset puuttuivat kokonaan ja jos olisin heittänyt A-pilaria päin tulevan vanhan tiivaarin joskus roskikseen niin homma olis vähän kussut. Ei näihin taida saada enää mistään täysin OE-tyyppistä ratkaisua.


Roofrail-tiiviste oli juuri kuten vanhakin, tietysti hieman ehjempi. Tosin näistäkin puuttui oikeanlainen päätös A-pilarin päässä.


Kuskin puolella ei tarvinnut muuta kuin tiivisteet paikoilleen ja kaikki mätsää.


Repsikan puolella tulikin vähän ikkunoiden säätöhommia. Jostain syystä takalasi ei tuostaa enempää nouse. Ilmeisesti tulee väärässä asennossa jotenkin ylös ja törmää uuteen tiivisteeseen ennen kuin on siirtynyt tarpeeksi eteen. Tässä saattaakin tovi vierähtää..


Ja tämän päivityksen grande finalena... Rakentelin tuollaisen jakajatestipenkin kaikenlaisesta romusta jota on nurkkiin sattunut jäämään. Nyt pääsen tekemään omat ennakkokäyrät ja -rajoittimet jakajille. Jotenkin tuntuu että sitä on mukavampi testailla tuossa kuin moottorissa paikoillaan. Myönnetään, tämä on vähän TEIN ITSE JA SÄÄSTIN - linjaa mutta hauskin projekti vuosiin mitä on tullut hääräiltyä. Vaatii vielä kiekkamittarin ja uuden kierrossäätimen, muuten pelittää jo täysin.

Että semmosta...

 

Ja ai niin, se silikoniletku tuli sinne konttorin puolelle.
Tästä todisteena tämä perunalla otettu valokuva:

 

Taas kaikin puolin huikeeta settiä, mutta kerro tästä enemmän. Mitä kaikkia tavaraa olet tohon asentanut jne.

Voiko tuolla mitata jakajasta myös alipainekäyriä vai pelkkiä mekaanisia?

Nimimerkillä olen joskus nähnyt kuvan virranjakajan testauspöydästä, mutta en muuta..

 

Minulla on bensakayttöinen testeri

 

Kaikenlaista. Olen jopa kädellä koskettanut virranjakajan testilaitetta, mutten koskaan tehnyt omaa. Autossa kuitenkin joutuu penkin jälkeen kokeilemaan, onko penkissä tehty säätö sopiva.

Onko dampperin pultin ympärillä niin paljon tilaa, että pääset kiertämään konetta räikällä? Tai edes lenkkiavaimella? Se helpottaa kummasti irroita, säädä, kiinnitä -kiertokulkua.

 

Startin rele on vähän helpommassa paikassa kuin dampperin pultti.

 

Jakaja on mukavampi irroittaa ja kiinnittää tunnetussa asennossa. Saa palauttaessaan paikalleen laakista ajoituksen kohdalleen, kun vääntää moottorin ennen jakajan irroitusta semmoiseen positioon, missä tietää, mille pytylle pyörijä osoittaa ja että triggeripyörän hammas on anturin kanssa kohdakkain. Ja se onnistuu tosi kätevästi siitä dampperin pultista. Startilla ei osu lähellekään kuin lottotuurilla.

Oli varsin merkityksellinen seikka silloin kun käytin slanttia testimuulina "Elka-Jetronic" analogisen ruiskun kehittämiseen. Siinä oli niitä toisistaan riippuvia seikkoja kaks tai kuus.

Jakajan säätöön mulla ei tullut monta irroituskertaa. Mittasin ennakot ja kokeilin, mikä olisi hyvä joutokäyntiaste. Sit hitsaus ja viilaus ja kerralla kuntoon. 14 astetta. 18 perus ja 32 täysillä. Jousien kanssa taisin ottaa kaksi erää. Ihan löysimmät eivät olleet hyvä, koska kampe käy semmosta 1000 1/min vauhtia ja jos joutokäynnillä puntit vaeltaa, niin kyllä vaeltaa se joutokäyntikin.

Alipaine-ennakon saa osin säädetyksi autossakin. Uudemmista EGR järjestelmien aikaisista jakajista voipi joutua lyhentämään liikealuetta kellon mekanismiin puuttumalla. Pakokaasu palaa niin huonosti, että sille on ihan omat osakuorman säätönsä - todella paljon alipaine-ennakon asteita. Ja jos sen kompensoi kiristämällä kellon ruuvia, ne ennakot siirtyvät "myöhäiselle". EGR aikaisen jakajan kellon tunnistaa siitä, että sen tanko vetää anturin alla olevaa levyä lähempää jakajan akselia, kun vanhemmissa tanko on lähempänä ulkokehää. Jakajan mekanismissa on fixusti molemmille reikä siinä anturin levyssä, joten vähimmällä pääsee, kun vaihtaa elektroniseen jakajaan kärkijakajasta peräisin olevan alipainekellon.

 

On tuttua tuo alipainekellon kanssa pelaaminen.
Niissä on tosiaan usein tolkuttomat 11 jakajan astetta.
Usein sitä on tarve rajoittaa langalla.
Minulla on riittänyt startilla paikalleen katsominen käynnistystä varten.
Manuaalinen menettely on kyllä tarkempi.
Sama miten tekee, kunhan tekee.
Kunhan itse viihtyy, jos ei, niin muut viihtyy.

 

No, kapistus pyörii vanhan sähköflektin moottorin avulla. Kierroksia se ottaa n.3300 kärkijakalla ainakin. Se vastaa 6600 rpm kampuralla.
Virtalähteenä vanha moottoripyörän akku.
Moottorilta voima porakoneen istukalle, johon saa kätsysti kiinni jakajan akselin.
Istukkaan olen hitsannut pyöreän peltilevyn, johon merkitty nollaviiva.
Sitten tuohon runkoon piirtelin asteet 0-40 ennen ja jälkeen YKK. Eli voisi mittailla myös vastapäivään pyöriviä jakajia.
Tällä hetkellä kierroksia säädellään valokytkimellä jossa mittaristovalohimmennin, mutta se osoittautui kyllä liian keposeksi ja lämpiää liikaa. Pitää kattella joku kunnollinen potikka siihen.
Voi mitata alipainekellonkin toimintaa, jos vaan kytkee jonkin alipainetta tuottavan pumpun.

Tein tämän ihan siksi että se oli mukavata, enkä tykkää hiukkaakaan ylimääräisestä bensan ja pakokaasun katkusta tallissa sisällä.

Autossahan se tietysti täytyy varmistaa minkämoinen tuli, mutta ainakin teoriassa sama lopputulos siinä penkissä tulee.
Tuota konetta on kyllä veemäinen pyörittää nyt kampurasta, kun siellä on se moniurahihnapyöräkin, mutta ahtimen päästä onkin jo ihan mukava!

Jakaja, joka tuossa kuvassa oli paikallaan on tuon auton mukana tullut kärkijakaja. Siitä mittasin mekaaniseksi ennakoksi 28 astetta 4000 rpm. Ja kun on tehtaalta ilmoitettu perusennakoksi 0 astetta, niin silloin se varmaan on ollut siihen ihan passeli. Ja ennakkokäyrä näytti lähtevän kasvamaan jo 700 rpm.
Nyt autossa paikoillaan olevan jakajan ennakoista en tiedä mitään muuta kuin sen että se tuli laitettu johonkin 10 asteeseen koneen pyöriessä n. 1000 rpm. Siihen kun lisäisi nyt sen 28 astetta niin taitasi tulla hakkelusta aika pian
Ja tosiaan, tuossakin todennäköisesti joutokäynti asettuu 700-1000 välille niin joutuu senkin puolesta jousittamaankin ehkä uudestaan.
Tuo alipaine-ennakkohomma on itselle ollut aina vähän mustaa magiaa, mutta kyllä siihenkin täytyy koittaa vielä paneutua. Kovin moni sen jättää kokonaan pois, mutta ei se välttämättä ole kyllä ihan paras idea.

Mutta kertoilen sitten kun joskus saan selviteltyä minkälaisella perusennakolla tuo kikotin tykkää käydä, saan tuon testipenkkini valmiiksi ja jakajan siihen kiinni.

 

Oliko sulla tarkoitus tehdä siihen se ahtopaineen mukaan tuleva sytkän myöhästys ja miten aioit tehdä sen?

 

Alipaine-ennakko "keventää" osakaasulla.
Eli menee maantieajossa vähemmällä kaasulla, kuin ilman alipaine-ennakkoa.
Ongelmana on usein että vetää liikaa ennakkoa 15 kammen asteella kannattaa kokeilla aluksi.
Imumoottorin tapauksessa.
Tuollaiseen ahdettuun en osaa sanoa kuinka käyttäytyy.

 

Alipainetta esiintyy vain osakuormalla ja tuohan on ahtimen ulkopuolelta likipitäen vakio. Se, mihin sitä ruuvia (letkun reiässä) tarvitsee, on pikkuisen hillitä alipaine-ennakkoa, jos yrittää kilistellä ylämäissä ja pikku kiihdytyksissä.

Nyt vaan tekemään uniikki kello, joka vetää ennakoita ja paineella kääntää myöhäselle.