Desktop-dynosta lähtenyttä konepohdintaa

Ei tollasessa tapauksessa, vaikka jääkin esim palotilojen, mäntien muodon jne osalta, niilläkin on oma merkityksensä. Mut ehkei tarvis tästä asiasta meikäläisen paljo paasata; en käytä desk top dynoja, en virtauspenkkejä vaan perstuntumaa, kokemusta ja maalaisjärkeä. Eikä noi nyt ihan aina oo päin persettä toimineet tai menneet.

 

Niimpä jostain ihme syystä tässäkin maassa on menty kovaa vuosikymmeniä ennen virtuaalidynoja vaikka koneet on rakennettu mutulla.

 

Eihän se mutu ole huonoa jos se mutu on jotain muuta kuin mutua. Eli takana on kokemusta, tietoa ja ymmärrystä.

Mutta on meillä paljon persiilleen rakennettuja koneita, varmaan enemmän kuin niitä onnistuneita. Ja suhteessa enemmän ehkä takavuosina kun oli tuurista kiinni minkälaista mutua sattui olemaan siinä oman Esson baarissa tarjolla.

Eli, nuo softat tarjoaa apua noviisille mutta enemmänkin kokeneemmallekin tiettyjen komponenttien vertailussa. Ja etenkin silloin jos ei haetakaan maksimitehoja vaan jotain tiettyä käytöstä ja ajettavuutta halutulle kierrosalueelle. Tuolla kuitenkin vertailee melko nopeasti isommankin määrän eri variaatioita, kansista, nokista jne.

Tai sitten erimerkki omasta koneesta. Haluaako joku arvioida mutulla mikä vaikutus on kahdella eri kaasarilla minun koneessani. Kaasarin kanssa mietin kahta vaihtoehtoa. 850 vai 950cfm. Mikä on ero maksimitehoissa, mikä on vaikutus cruisailukierroksilla.

Kuka rohkenee laittaa mutunsa testiin ja antaa arvionsa tuosta asiasta? Annan kyllä kaiken tarvittavan infon moottorista. Ja testasin koneet molemmilla vaihtoehdoilla katuajossa.

 

Minulla taasen ei ollut lainkaan aiempaa kokemusta moottoreiden rakentamisesta eikä desktop dynojen käytöstä.

Syötin silti EAP:hen kaikki ne arvot joita saatoin suinkin löytää koskien moottorini speksejä. Osa arvoista piti etsiä netistä vastaavien sovellusten osalta, kuten portattujen mikkikansien virtaukset 2.02 venoilla. Siihen löytyi onneksi useita vaihtoehtoja, joista sitten valita jokseenkin keskimmäiset.
Pääsin hyvin lähelle varsinaisen dynotuloksen kanssa.

Sekä moottorinrakennus että desktop-dynotus olivat molemmat äärimmäisen opettava kokemus. Koneprojektissa oli onneksi tallikaverit vähän mentoroimassa ja "ihmisgooglena", jotta pahimmilta sudenkuopilta vältyttiin.

Ei niitä koneita ennen vanhaankan ihan täysin mutulla rakennettu.
Olihan niitä kirjoja ja oppaita joista ainakin ne virittämisen perusteet oli omaksuttavissa.
Hienosäädöt sitten persdynolla ja tietty yrityksen ja erehdyksen kautta joka edustaa mutu-osastoa....

 

Vähän asian sivusta, mutta ainakin jos käytössä on tietsikkaohjattu moottori, olisi hyvä aina kertoa toteutunut sytkäennakko suurimman tehon ja miksei myös väännön kohdalla.

Sama asia toisin sanoin: täysin sama moottori, täysin sama dyno, kaksi eri vetoa, kaksi eri käppyrää. Ja mahdollisesti siis kaksi eri toteutunutta sytkäennakkoa.

Moottoridynoista ei ole kokemusta, mutta takapyörädynoista kyllä ja jos jostain syystä vedon aikana tulee edes pienehkö nakupiikki, saattaa (mm. GM LSx) tietsikka muistaa sen ja vähentää sytkäennakkoa (interpoloimalla sytkätaulujen välissä) myöhemmissä vedoissa. Kunnes tietsikan resetoi tai kikkailee muuten ja kas vain, käppyrät muuttuvat taas. Tismalleen samalla säädöllä ja moottorilla ja dynolla ja bensalla ja imuilman lämpötilalla.

 

Nostetaanpas taas viiden vuoden jälkeen - nyt kun on pata taas levällään pienen männänrengasmurheen johdosta.

Moottori on muilta osin palvellut ihan mukavasti, ja sysännyt Camaroa ihan riittävästi. Nykyinen nokka xe274h laahuri on ajanut asiansa, mutta siitä huolimatta sormet hieman syyhyävät päivittää koneeseen rullanokka ja rullakeinut.

(Koneen nykyresepti ja dynokäppyrät sivulla 7)

Mekaanisissa rullanokissa on aika kiehtovia vaihtoehtoja, kuten artsiracingilta YV:llä saamani vinkki Comp XR268R nokasta.

Mutta miten mekaaniset rullanokat yleisesti katukäytössä?
Venttiilien säätö kuuluu ajoittaisiin huoltorutiineihin, mutta miten nostajien/nokan yleinen kesto? Tarkoitan tällä sitä, ettei joka 5000km välein ole tarpeen katsella imukannen alle.

Vastavuoroisesti olen tarkastellut myös hydraulirollereita, kuten Compin Magnum -sarjaan kuuluvaa CS 280H -keppiä, ja taas astetta tiukempana vaihtoehtona CS 282HR kepukkaa. Jälkimmäisen alipainetuotto tosin ei välttämättä ole paras mahdollinen, joka vaatinee sitten huomiota vakuumitankin muodossa.

Sitten on vielä ziljoona muuta nokkaa, joita olen vertaillut, mutta päätöksen teko on aika hankalaa. Siksipä olisi mukava kuulla vähän ajatuksia, vinkkejä ja mielipiteitä muiltakin?

Muutamia omia hajatelmia aiheesta:
- Mekaaninen vai hydraulinen? Molemmissa puolensa
- Pussihousumoottorin kannet ovat rautakannet, joten se aiheuttaa tiettyjä rajoitteita?
- Comp ei ole itseisarvo - sen saatavuus vaan paras. Muitakin merkkejä tunnustetaan.
- Turbiini on 3000+ ja perävälitys 3.42:1
- Auto edelleen alkuperäishenkinen cruisingpeli, jolla toisinaan käydään neppailemassa Malmilla hauskuuden merkeissä. Punarajan kierrosluvulla operoidaan silti varsin harvakseltaan.
- Miellyttävänä ajatuksena olisi rikkoa 400hp raja, mutta väännöt saisivat myös pysyä vähintään nykyisellään

 

Ei mekaanisessa nokassakaan niitä välyksiä pitäisi joutua kovin usein säätelemään. Jokuhan sielä pettää tai kuluu epänormaalisti jos säätötarvetta ilmenee. Tarkistaahan ne on tottakai tuon takia hyvä silloin tällöin.

Noi compin XE:t ja Magnumit on vielä melko kesyillä profiileilla olevia ns. streetrollereita eikä tarvi kauheita jousipaineita, ja rasita sen myötä muuta venttiilikoneistoa mitenkään kohtuuttomasti.

 

Chevyyn on niin paljon tarjontaa että valintaan menee aikaa himpun verran. Minä päädyin tilaamaan Lunatin akselin. Tulee isolohkoon jossa poraus 4.31, isku 3.766 ja puristus 9.9:1. Manuaalilaatikko TKO ja perä tulee 3.73.

Hydraulic Roller Cam. Excellent mid range torque and HP. Needs 2000 RPM stall converter, headers, 9.5:1 compression ratio and 3.73 gearing. Fair idle.; Advertised Duration (Int/Exh): 290/300; Duration @ .050 (Int/Exh): 232/242; Gross Valve Lift (Int/Exh): .578/.595; LSA/ICL: 112/110; Valve Lash: Hyd, RPM Range: 2000-6000.

Toinen hyvä voisi olla: 160-3103 Clay Smith.
Kolmas vaihtoehto: 11-451-8 Comp.

 

Kannet penkkiin ja teetät nokan Straubilla, ei tartte arvailla! 420$ on sbc custom nokan hinta.
linkkien clay smith nokista vois löytyä sopiva mutta kaikki on mutua jos kannen virtaukset ei ole tiedossa.

https://claysmithcams.com/hr-8296-8...r-3-25-stroke-engine-at-6500-peak-torque-3800

https://claysmithcams.com/hr-8094-8...ax-power-6000-6200-rpm-peak-torque-3600-3800/

 

Jos jotakuta kiinnostaa, mitä laahurin vaihtaminen rullakamoihin vaikuttaa, niin tässäpä yksi esimerkki.

Vaihtaa pätkäytin tähän moottoriini Compin xr274r mekaanisen rullanokan aiemman xe274h hydraulisen laahurin tilalle. Lisäksi yläkertaan vaihdoin saman puodin rullakeinut, jotta kestävät.

Edelleen samat rautakannet, joille ei tehty mitään muuta kuin venakoneiston vaatimat muutokset (ruuvattavat studit, yms). Uudet männät tuli myös, mut puristukset säilyivät jokseenkin samoina 10.5:1 tuntumassa.

Nokkamuutoksella paukkua tuli noin 10% lisää, joskin maksimivääntö jäi about samoihin kuin aiemmin, jopa vähän alle. Dyno oli sama.


xr274r dynotus:


EDIT:
Tässä alla vertailun tueksi laahurikoneella tehdyt kaksi parasta vetoa, joista 387hp ajettiin jäykemmällä toisiojousella ja 406,1 lb-ft köykäisemällä. Ne säädöt mitkä laahurikoneella aikanaan jätettiin "voimaan", olivat isomman väännön asetukset, eli 383hp / 406 lb-ft (n. 550Nm)

xe274h dynotus:

 

Hienoa, että jollain jakaa tälläisiä vertailu käppyröitä.

 

Itsekin etsiskelin aikani tällaista vertailua, mutta eipä osunut mistään silmiini. Editoin tuohon edelliseen postaukseeni vielä vanhalla koneella ajetun käppyrän.

 

Hienoa! Taas ollaan kaikki vähän viisaanpia.

 

Laahurilla vääntää saman 3700 rpm kuin rulla huipussaan 4600 kohdilla. Itse vaihdoin rullanostajavian takia takaisin laahuriin.

 

Ei kannata verrata "laahuri" vs. "rulla" koska ovat eri tavalla toimivat nokat, ja käppyrät sen mukaiset. Jos olisin halunnut, olisin voinut valita alempaa alavääntöä tuottavan rullanokkamallin.

Itse taidan vältellä laahureita toistaiseksi. Tuo XE274h laahuri kun näytti tällaiselta kun purin moottorin. Olisko sillä ajettu vielä edes 10000km edestä...

(Kyllä. Oli sisäänajettu oikealla tavalla. Kyllä. Oli aina hyvät öljyt ja sinkkiä seassa. Kyllä. Venajouset olivat valmistajan mukaiset.)

 

Tuossapa se on se isoin ero nähtynä konkreettisesti, eli Venakoneisto tiukemmilla nostoilla ja asteilla pitää olla paljon paremmin yhteensovitettu laahurilla. Ja vaikka kaikki olisi kunnosssakin, voi tulla herkemmin yllätyksiä, esim nokka-akselin pintakäsittelyn laadun vuoksi

Lisäksi rullan isoin etuhan on se, että periaatteessa Nostoa ja ventiilin aukioloaikaa saa aikaiseksi paljon enemmän pienemmillä asteilla kun avaus- ja sulku rampit voivat olla agressiivisemmat. Tämä näkyy yleensä pienenä hyötynä kaikissa koneissa, mutta koko hyödyn saamiseksi pitää olla myös sellaiset kannet joissa suurempi nosto muuttuu suuremmaksi virtaamaksi ja koneessa tehoksi.

Esim itselleni tutut Trickflow pikkulohko chevyssä:

http://users.erols.com/srweiss/tablehdc.htm#Chevy

Trick Flow 23 Deg Super Street Alum
175/67 (Kanavan nimelliskoko Imu/pako)
1.94/1.50 (Venttiilin halkaisina Imu /Pako)
56 (Palotilan koko cc )
61/53 (Virtaus 0,1 nosto Imu / pako)
127/105 (Virtaus 0,2 nosto Imu / pako)
180/142 (Virtaus 0,3 nosto Imu / pako)
216/160(Virtaus 0,4 nosto Imu / pako)
242/172 (Virtaus 0,5 nosto Imu / pako)
242/180(Virtaus 0,6 nosto Imu / pako)

Näkyy, että Virtaus ei juuri lisäänny enää 0,5 noston jälkeen Imupuolella, jolloin lisänostostosta ei ole enää huipputehomielessä hirveästi hyötyä. Kohtuu tiukalla laahurilla vaikka lunatin 268 mainosasteisella (227 0,5 asteet) Nostot ovat .489 / .504, ollaan jo noissa nostoissa, jonka jälkeen virtaus ei nouse.

Sama asteluku rullalla on jo nostoissa luokkaa .052 / 0.53. Sama nosto saadaan jo asteilla 212 / 0,5

Kaiken teorian ja asiaan liittyvän osaa varmasti joku oikea moottorin rakentaja tällaista nettiplärääjää paremmin, mutta käytännön havainto oli SBC 305:sessa mainituilla trickflown kansilla compcamsin 224 ast Extreme energystä Howardsin 213 asteiseen rullanokkaan oli selvästi suurempi alavääntö ( 235:set lukkoperällä eivät sutineet, nyt sutivat ) ja n 600 rpm tippunut vetoalue ( oli n 6000, nyt n 5400 ) Huipputeho on suunnilleen sama ( ei ole mitattu kuin persdynolla) kun vetoalue oli isompi suurempiasteisella nokalla.

Laahurissa oli selkeä "potku" n 3500:ssa ja rulla vetää tasaisemmin ja kunnolla jo 3000:ssa. Käsikellolla paikalta lähtiessä Rullanokka on n. 0,5 sek nopeampi. Virallsesti aikaa ei ole otettu.

Ainoa "pettymys" rullan kanssa oli tuo oletetttua suurempi vetoalueen putoaminen, mutta kone kyllä pysyy vetoalueella vaihtaessa kun vetoalue alkaa myös aikaisemmin. Tätä vetoalueen putoamista on vähän ihmetelty ja esim juuri otsikon Desktop-Dyno ei antanut viitteitä tällaisesta pudotuksesta