Venttiiligeometria ja sen pituus

Kyseessä sbc 350, Sportsman 2 rautakannet, mekaaninen nokka ja Compin rullanostajat (1.52). Tänään pääsin jo tuumausasteelle, ja katsellin tubesta hyvän videonkin työntötankojen mitoituksesta.
Itse mitoitusta en vielä päässyt tekemään, mutta kiinnitin huomiota toisessa kannessa kahteen venttiiliin joiden varret olivat noin 1mm muita korkeammalla. Onko tuolla merkitystä, eli täytyykö tehdä jotain vai olenko tyytyväinen ja laitan saunan lämpiämään? Voiko venttiileitä ylipäätään hioa lyhyemmäksi em mittaa, ilmeisesti manleyn rosteriventtiilit kyseessä?
Kun mitoitan noita tönäreitä, niin välttämättä ei valmissarjoja löydy, vaan täytyy tyytyä kompromissiin. Kumpikos olisi sitten parempi, hiukan vaadittua lyhyempi vai sitten se pidempi?
Olikos se niin, että guide platea käytettäessä täytyy olla chrome moly tönärit?

 

Itseäni ainakin kiinnostaisi tuossavaiheessa miksi kaksi naulaa on pidemmällä kuin muut,onko heitto venttiilin pituudessa vai koneistuksessa vai missä.

 

Näköjään tekijä kairannut tuon millin verran syvemmälle aikoinaan, eikä ole sen jälkeen olleet vielä ajossa.

 

Koneistus ja kulumaheittoja syntyy.
Venttiilien päitä toisinaan hiotaan, mutta enimmäkseen johtuen kulumasta.
Itse olen kiinnitänyt huomiota venttiilijousen puristuskorkeuteen ja geometriaan.
Eli jos et omista jousivaakaa, niin luotat valmistajan 10% marginaaliin, mittaamaalla puristuskorkeuden.
Ei ole tavatonta että shimmejä löytyy uusista kansista.
Mutta geometria korjataan tönärien pituudella.
Geometrian toteamiseen löytyy omat metodinsa.
1mm. heitto ei välttämättä ole mikään ongelma, jos keinu suurinpiirtein painaa venttiilinpäätä keskeltä läpi liikeradan.
Ei noita tönäreitäkään ole saatavilla kymmenosamillin välein.

Guide platen kanssa paksu seinäisempi karkaistu tikku suositeltavaa.

 

Se onko lyhyempi vai pidempi parempi, ei kyllä pysty tässä sanomaan.

Geometrian kannalta parempi on se, kun venttiilin päähän jäävä kuvio on mahdollisimman kapea, toisinsanoen rulla liikkuu aluksi venttilin päässä ulospäin ja puolessa välissä nostoa takaisin päin.
Toinen huomioitava asia on että rullan kuvio tulee mahdollisimman keskelle venttiili päätä, ja aina nämä kaksi asiaa eivät aivan täydellisesti kohtaa, vaan on tehtävä kompromissi.

Noin karkeasti yleistettynä liian lyhyellä tangolla tulee huono geometria, ja liian pitkällä keinu koskettaa venttiilin päätä aivan ulkoreunalla.
Paras mitta löytyy vain kokeilemalla ja katsomalla kuvion leveyttä ja paikkaa.

 

Kannet on aikoinaan Lindman racing tehnyt, ja "kevyt porttaus" lukee kuitissa muiden töiden lisäksi. Nämä tehty vuonna 2005 ennen kuin koronasta tiedettiin mitään.
Kivinummi laittoi aikoinaan k-linerit, kun on rosteriventtiilit, eikä nämä ole olleet vielä kiinni kunnostuksen jälkeen, kun muut projektit tulivat tärkeämmäksi.
Joo, jousien asennuskorkeudet ovat 0,3mm sisään vaaditusta, ja noiden kahden venttiilin kohdalla simmejä tuli tietysti enemmän.
En ole vielä tankoja mitoitellut kun saan vasta viikolla säädettävän tönärin siihen hommaan, eikä olla hevosen selässä. Täytyy etsiä laatikoista, ja verrata ihan mieleenkinnosta, että onko mekaanisella- ja hydraulisella nostajalla kuinka paljon pituuseroa?
Mitäs tuumaat "artsiracing" tuosta venttiilin lyhentämisestä, jotta kaikki olisivat samassa tasossa, onko turhaa?
Tubessa oli hyvä tekniikkavideo tuosta mitoituksesta, jolla varmasti pääsee alkuun, ja siinäkin korostettiin kosketuskuvion pienuutta koko liikematkalla.
Onko hyviä vinkkejä tönärisarjojen ostopaikasta täällä kotimaassa, vai täytyykö tilailla kauempaa? Us-partsin valikoima oli melko vaatimaton, ja pitääkö olla ne chrome moly malliset?

 

Voihan niitä venoja lyhentää, varsinkin jos on hyvin varaa ettei aiheuta esim keinun ja retainerin kontaktia. Mutta pieni mittaero ei haittaa mitään.

Partsista löytyy myös halpoja lämpökäsiteltyjä tönäreitä jotka käy quideplaten kanssa, ja jos tarviit hieman vakioo pitemmät, niin sieltä löytyy myös Compin 7825-16 tangot jotka noin .070" pidemmät kuin vakiot.

 

Sen verran tallilla poikettu katselemassa, että näköjään ei ole paljoa pelivaraa keinun ja retainerin välissä, joten lyhennys täytynee unohtaa.
305:sta otettua hydraulinostinta kun vertasin mekaaniseen, niin päältä mitat olivat samat, mutta mekaanisessa tönäri menee noin 3mm syvemmälle, joten pidemmät työntötangot on varmaan hankittava.
Hyviä ohjeita tullut, niin näillä eteenpäin ja kokeillaan jos nuo mainitut hieman pidenmmät tangot riittäisivät saamaan kosketuskuvion kohdalleen.

 

Jos guide on kovaa tavaraa niin esim compin halpis heat tread tönärit uppoaa niihin ku veitsi voihin vaikka kuinka on guide plate compatible. En säästäisi tässä kohtaa

 

Se on kyllä totta että neljänkympin tönärisarja ei ole niin laadukas kuin 150 -200e maksavat, vaikka on nuo halvatkin monessa tapauksessa toiminu.

Jos noita halpiksia käyttää, niin kannattaa kiinnittää huomiota myös sen quide platen työn laatuun ja minkälaista terävää rösöreunaa vasten se tanko joutuu hankaamaan.
Hyvä kun paja1 otit asian esiin.

 

Kannattaa varmaan ostaa se tikun mittaustyökalu ensin ja mitata sillä oikea tikun pituus, niin ei tarvitse arvailla ja ostaa montaa sarjaa...

https://www.compcams.com/products/engine-tools/measuring-tools/pushrod-length-checkers.html

 

Juu säädettävä tönäri tuli tänään postissa, ja pääsee teoriatasolta käytännön mittauksiin. Guide platet ovat Compin 4808 tasaiset mallit, mutta Compin studeille 4505-16 en löytänyt sitten mistään kiristysmomentteja, kierre kanteen on 7/16-14.

 

Rautakanteen voit vetää 50 - 55 lbft, alumiiniin 45 lbft.