overlap ja päästöt

GM 3.4l Ironhead v6/60degree vuosimallia -93. Koneen puristukset nostettu +11.5, kansi viilattu kanavat tuunattu (ammattimiehen toimesta), rullakeinu, solidi nostimet, imusarja rakennettu, vipat 1.6. Alkuperäinen moottoriohjaus korvattu Haltec E6GMX:llä. Englen rajuhko jatkotyöstetty nokka, jossa siis tekijän mukaan overläppiä 42 astetta. Haltecissa ei ilmeisesti ole mahdollisuutta sequlle.

Kone käy kohtuullisen hyvin tyhjäkäynnillä, kierroksilla vähintäänkin asiallisesti. Auton alusta, jarrut paranneltu jne. Vaan näitä asioita katsastusmies ei kuitenkaan suuremmin arvostanut, vain päästömittaustuloksella oli merkitystä ja sitä hylsy. Tyhjäkäynnillä O2% oli 8.6, kun sallittu arvo lienee viisi, ja hc 2200 kun pitäisi päästä 600.

Onko edes teoriassa mahdollista tuolla nokalla päästä laillisiin raja-arvoihin? Paljonko katti auttaa asiassa jos sellaisen laittaa ja entäpä jos koneen muuttaa vielä e85 käyväksi? Vai pitäisikö luovuttaa suosiolla ja hommata normaali nokka tai sitten verkon painoksi koko hoito. Näihin kysymyksiin jos löytyisi foorumilta asiallisia kommentteja jatkotoimenpitetiä varten.

 

Ton: https://www.sciencedirect.com/topics/earth-and-planetary-sciences/catalytic-converter
mukaan katti tiputtaa HC:ta 85-90%, eli sen mukaan pitäis mennä HC rajoihin. Samallahan se O2 tippuu myös, kun katti polttaa sillä O2:lla sitä HC:tä. Seossuhde kohdalleen, niin O2 pitäisi mennä rajoihin myös. Katti saisi olla tietty maksimaalisen tiheä, eikä joku harva racekatti, ainakin katsastushetkellä.

 

Jos tuo mainittu 42 asteen overlappi on ilmoitettu perusasteista, niin ei se niin paljoa ole että se yksin selittäisi noin korkeat päästöt.

 

Vähän samaa aprikoin kuin Artsi. Mulla oli virrajanjakajan kansi ( siis sellainen johtojärjestysken "korjaava" paska) sellanen, että yksi sylinteri missasi säännöllisen epäsäännöllisesti. Tällä oli HC 2200 ja happikin korkea. Kannen vaihtamalla siten että ei missaa HC 330 ja happi muistaakseni 1,2%

 

Voisiko siellä olla ilmavuoto?

 

Kyselin että saan lähinnä käsityksen, että onko ylipäätään mahdollista päästä lainsäätämiin päästörajoihin, ilmeisesti siis on näiden viestien perusteella. Kiitokset mielenkiinnosta jo tässä kohtaa. Ilmavuoto lienee todennäköisin, virranjakaja, tulpat, piuhat jne. ovat uusia kuten myös MSD:n boxi. Suuttimet on muuten korvattu 35lbs suuttimilla, alkuperäiset muistaakseni 18lbs, peltipakosarjat on myös laitettu alkuperäisten tilalle. En ole moottoriasioissa oikeastaan kovin syvällisesti perillä, joten kun ilmavuotoa lähtee selvittelemään onko viisainta edetä seuraavasti.

1. Ulkoinen ilmavuoto, CRC / starttispraytä moottorin käydessä imusarjan ympäristöön ja jos käynti muuttuu on vuoto tiivisteissä? Muuten jatketaan etsimistä.

2. ja tsekataan puristukset, eli tarkistetaan vuotaako venttiilit. Onko se niin että pyöritetään konetta ja mitataan puristukset tulpan rei’istä järjestyksessä. On muuten vähintäänkin kettumainen operaatio jo pelkästään tulppien vaihto, kone poikittain ja tilaa ei ole, ainakaan minun nyrkkeihin. Mikäli vuotoa esiintyy niin

3. Öljykoppa auki ja venttiilien säätö. Ellei auta

4. Niin kannentiiviste, venttiilit tai mäntä sökö. Kaikki ovat uusittu konetta kasattaessa. Vaan eipä tullut tuolloin ajateltua puristusmittauksia.

 

Muuttunut suutinkoko varmaan korjattu eculle.
Pysyikö suutintyyppi samana?
Esim. ev14 suutindata poikkeaa ev1 ja ev6 suuttimista, jolloin pelkkä suutinkoon korjaus yksinään ei riitä.

 

juu suuttimet samaa tyyppiä ja ecussa huomioitu.

 

Yhen kerran oon joutunut säätämään ventt.välykset isoksi katsastukseen kun hc oli 4000.
Laitoin välykset milliin eli overlappia pienemmäksi niin hc tippui muutamaan sataseen.

Kävi ku diisseli mutta mitä väliä ku leima tuli, ei nokkaa kannata heti ekana ryhtyä vaihtamaan.

 

Mitä muut arvot mittauksessa näyttivät? Etanolin lisääminen tai kokonaan etanolimuutos voisi pudottaa HC arvoa, pääsääntöisesti tulokset ovat olleet alle 100 katittomisssa mutta nokka varmasti vie toiseen suuntaan.
Viimeksi oma katiton leimalla
co 1,095
hc 69
o2 4,35 (putki vuotaa)

Millä alueella ennakot tyhjäkäynnillä?

 

Yritin etsiä päästöpapereita vaan eipä enää löytynyt. Sen muistan että seoksia säädettiin kuten myös sytytysennakkoa joka suuntaan vaan ei ollut suurempaa vaikutusta päästöihin. Lopulta lukittiin siihen missä moottori kävi parhaiten eikä laajakaista seosmittarin mukaan käynyt liian laihalla. (Joku viesti löytyi etttä kierroksilla lambdan arvo olisi ollut 0, uskoisin että se fiksattiin.) Harrasteajoneuvo tuo on, joten mielenkiinto loppui pari vuotta sitten, kunnes taas olisi virtaa talvella ihmetellä asiaa uudestaan. Pakosarja / putki ei vuoda, muusta en mene takuuseen.

 

Tuossakun on tuo toinen topikki nokka-akseleista, niin kaivauduinpa illalla yhteen exceliin, missä oli erään (OGC) nokkahiojan tarjolla olevat nokat. Sama 224 astetta 0,050" kahdella eri nostolla 0,47 ja 0,44 esimerkkeinä. Näissä 0,020" asteet on 270 ja 256. Ja varmaan 0,015 vielä enemmän ja silloin ollaankin alueella, missä venttiili alkaa aueta huomioiden välykset. On joku vaikutus tyhjäkäyntiin ja päästöihin. Valitsin noista tuon matalamman ja hyvä tuntuu olevan käynnin suhteen. Päästöistä tässä tapauksessa ei ole väliä.

 

Yläosa on siis itse suunniteltu ja läppärunko on 3D tulostettu SLS tekniikalla. Läppärungossa läpät jokaiselle sylinterille erikseen. Kanavisto on 30-40% suurempi kuin mitä alkuperäiset kanavat olivat. Imusarja kansineen portattu ammattimiehen toimesta. Oveläppiä Engen nokassa siis rajusti ja nokkia muotoiltu edelleen siten että venojen aukioloaikaa saatu pidennettyä. Alarekisterissä kone käy hieman epätasaisesti, mutta kierroksilla hyvin ellei erinomaisesti. Ongelmana on siis ne päästörajat. Pakoputki on 2.5” rööriä ja ilman katalysaattoria.


Tänään sain viimein mitattua päästöt, tässä tulokset.

1000 rpm, Hc 5500, Co 3,61. Lamda 1.029 ja Co2 6.20

2000 rpm, Hc 1770, Co 3,33. Lamda 0.974 ja Co2 10.3

3000 rpm, Hc 0651, Co 1.61. Lamda 0.980 ja Co2 12.7


Halteckin säätöjä veivattiin moneen suuntaan vaan alarekisterissä ei tuon paremmaksi päästy. Ruiskutuksen ajoitustakin rukattiin vaan ollut suurempaa merkitystä päästöihin.

• Mitäs jos, laitan 200:n metallikennokatin änkkärin tilalle, sellainenhan on alun perin Fierossa ollutkin. Mille tasolle voisi kuvitella pääsevän kisakatilla päästöjen suhteen?
• jos laittaa kaksi kattia peräkkäin, onko mitään hyötyä paisi että vastus vain kasvaa, mikä ei ilmeisesti ole tavoiteltava asia virikoneessa?
• Yhden katin perään mahtuisi 250mm läpivirtauspönttö, vaan onko sillä enää mitään vaikutusta äänimaailmaan, takapönttöä autossa ei enää ole.

Onko muuten mahdollista että alakierroksilla pakovastuksen kasvaminen vähentää päästöjä?


Ajankohtaiseen pulmaan liittyvistä vastauksista, vinkeistä ja mielipiteistä suurkiitokset jo näin etukäteen.

 

Kisakatista em osaa sanoa, mutta mysteericatti jossa fomoco loko opelin let moottorissa ennen katin lämpeämistä hc noin 3500 mutta kunnolla lämmenneenä tippui alle 100. Moottori oli jo täysin lämmenny ekaan mittaukseenkin.

 

Minkälaisilla ennakoilla noita päästöjä on otettu?

Pakovastuksen kasvatus voi vähentää päästöjä, mutta samalla voi täytös huonontua niin ettei kone jaksa enää käydä kunnolla. Ei selviä kuin kokeilemalla.