Litra teho turbomoottorissa

Mitäs ne isot 900cid NOS koneet työntää jotain 1700hv ilman kaasuja

 

Yleensä isomoottori tuottaa vähemmän/litra.

 

Onhan kallella dinli diablo 50cc 2t mönkijä turbolla. Paino 90kg ja kuski +110kg kamat päällä 1/8 11.59/ 98km/h ajettu vesivehmaalla, litrateho sangen kohtuullinen

 

Sehän selviää laskemalla, pääsääntöisesti pienempi tilavuuksien tuottaa enemmän litratehoa.
8 litran moottori jos tuottaa 400hv niin 50hv/l

 

Lähdössä keuli ja suti samalla.siihen kuluu jo aika monta hv. Litrateho siellä 400hp luokassa karkeasti lyhyellä matikalla

 

Näköjään on ja jokkismiehet on unohdettu kokonaan. Aikanaan ajoin rataa jokkismiehen rakentamalla 1800cc 8v moottorilla jossa litrateho oli 111. ilmankos sillä pärjäsi.

 

Googlailin litratehoja B-ryhmän autoista ilman ahtopainetta, mutta laihoin tuloksin. Audin A2:ssa puristukset olleet tosiaan luokkaa 6.3:1 ... 6.5:1 riippuen onko A1 vai A2:

https://rallygroupbshrine.org/the-group-b-cars/rally-cars/audi-quattro-a1a2/

Rellun Maxi Turbo 5:ssa 7.0:1...:

https://rallygroupbshrine.org/the-group-b-cars/rally-cars/renault-5-turbo/

Aika lussuja ilman ahtoa, todennäköisesti. Mut sit mentiin kun ahdot nousi...

 

BMW F1 turbossa oli alussa 6,8 puristukset, niin muistan lukeneeni, mutta sitten nostivat 7,5:een
http://www.gurneyflap.com/bmwturbof1engine.html

Mitenkäs tuo 6,8 suhtautuu sitten päälle 4 bar ahtopaineella? Vissiin jo aika kauhia?

EDIT: Sellaista tuossa muistelisin, omasta koneesta kun aikoinaan puristuspaineita ja ohivuotoja mittailin, niin semmoset noin 5 bar oli puristuspaineet! Mutta sehän vain kertoi sen, kone hirmu iskussa ja kunnossa.Nokka-akselit vaan kauheita ja overlap iso, kyllä se siitä sitten tasaantui isoilla kierroksilla, oletettavasti. Kaikilla on hitausmomenttinsa, kaasuillakin, näin fundeerasin!

 

BMW haki F1 lohkot romiksesta
Ne olivat kayneet lapi monta kuuma-kylma vaihetta ja kestivat paremmin kuin uudet tuoreet valut 1500kv aika-ajo tehoja.

"BMW used to search junkyards in Europe for 'seasoned' inline-4 cylinder blocks to use with their turbo. A seasoned block is one that has been run for awhile in a car, and ensures that a majority of the stresses in the metal are relieved after going through so many thermal cycles."

Jos joku on kaivanut vaikka wanhaa Volvo B18-20 valurautakantta muistaa kuinka kova se on!

 

Ja jos oikein kovaa haetaan niin se oli tietty Tunturi Sportin kovakromattu pytty. Varsinkin jos se oli jo viilattu pilalle...

 

Maamoottorikaudella olin huoltoukkona rallihommissa, teamissa mk1 2000 rs Esco, kone dynotettiin 190 hp, rakentaja kertoili, että 200 on ollut parhaimmat, niissä toki pitää laskea, että sen kanssa pääsee maaliin, kun sitä pyöritetään tuntikausia punarajalla.

 

Muuten olen sitä mieltä, ettei turbomoottorin teho ilman ahdinta kerro yhtään mitään, yhtähyvin voisi verrata, paljonko bensa- auto antaa tehoa dieselpolttoaineella tai jotain vastaavaa.

 

115hv litra

 

Allekirjoitan hantan näkemyksen, sillä oma kilpakone aikoinaan alkoi "toimia" siinä 6800 rpm kieppeillä!. Pikkasen oli semmosen "äreä",siis tuhat kierrosta ylemmäksi, niin kone alkoi "toimia".

Hirmuinen ketjureaktio, kierroksia lisää, ahtopainetta lisää ja teho satoja heppoja lisää ja tuhannen kierroksen takia!

Hirmuisen äkkipikainen oli motti kyllä, juu!

 

No ei nyt kauheen isoja ilokaasumottei oo tullu dynotettuu, mut vahvin mitä on ollu oli luokkaa 750 cu in, ja tuotti vaparina 1350. Muut isohkot ollu sitä heikompia. Ilokaasumoteissahan ruttu on ihan samaa luokkaa kuin vapareissakin, et se ei juuri vaikuta litratehoihin. Palotilat ja nokat vaikuttaa. Kaikki noi isot moottorit on kansirajoitteisia. Ne ovat pitkäiskuisia ja pieniporauksisia, siihen ei vaan saa sellasia venttiileitä ja kanavia jotka riittäis huipputehoihin. siit kertoo sekin et kova sana niissä on nykyään hemityyppinen kansi, niist tuppaa saamaan paremmin virtausta ja noi on vähän niinku lääke siihen mist on puute. Ihan niinku Hemi oli sitä 60-luvulla, vastaus kansivrtauksen puutteeseen. Lisäks nois alkaa männännopeudet olee kriittisiä jne.

 

Turbot ovat oma lukunsa....

Aikoinaan rallissa ihmettelin miksi Volvo Turbo kuskit painavat jotain nappia kojelaudassa kun siirtavat autoa starttilinjalle.
Tais olla Susanne Kottylinsky Hankirallissa joka sanoi syyn; K-jetronic ei reagoi kun on raju nokka!
Napista tuli bensaa...

Sama nappi oli muuten Mersun 190-16V koneissa ilman turboa. Rajut nokat - ei alipainetta alakierroksilla - K-jetronic "nukkui".

 

Noista BMW lohkoista niin tiedä, juttua on monenlaista! Mutta semm0sen mää tiedän kokemusperäisesti, hirmu vahva on lohko alakerrasta, nääs "OLD SCOOL "meininkiä!! Kansipulttien kanssa lienee useilla ongelmia, lohkosta kansipultttien kierteet halkee!

 

Ne lohkot elää ajan ja käytön kanssa, joten ei toi huhu ihan mahdoton ole. Siinä on Bemari voinut hakea sellaisia lohkoja, joista on jännitykset helpottanut ja sitten koneistaa ne mittoihin.

Tai sitten se on urbaanihuhu.

 

Kaikki, jotka ovat lukeneet aikojen alussa v8 lehdistä Pekka Leinon viritysjuttuja, muistanevat, että virikone tehdään aina vanhasta, käytetystä lohkosta, ei uudesta juuri noiden jännitysten takia. No, jännityksiähän viritykset silloin tuppasivat olemaan

 

Kun tein Overhaul rempan omiin Volvohin ja Jenkkeihin ostin 0,5mm ylikoko renkaat ja viilasin sopiviksi (ja vain puoleen annetusta valyksesta...).
Tuli "kuin pullo" - hyvat tehot halvalla. Pytyn paasta vain kynnys pois ja vain kevyt hoonaus "pallohoonilla".
Kova pinta kesti seuraavat 100t km.

Asiakkaille oli turha edes yrittaa myyda tata; "Kaikki vaan uutta!" oli pyynto/kasky.
No, mikas siina. Asiakas on aina oikeassa. Ja oli rahallisesti kannattavampi