Auton maalaus

Eikös purkeissa ne käyttölämmöt ole ns huonelämmön ohjeita, mutta itse sii tarkotin että lämmitän lakka/kovetin purkit reilu 30 asteiseksi ennen sekottamista. Paljon tuon yli ei kannata kun lyhenee käyttöikä niin paljon (alkaa jysähtää ruiskuun) .

Eikös maalivalmistajien tämä viskositeetti maalille oo ilmotettu noin 20 asteisella seoksella?

 

Periaatteessa kyllä, mutta esim meillä on töissä alla olevaa lakkaa ja sitä pitää yliohentaa että
saavutetaan tehtaan suosittelema viskositeetti. Lämpimässä lakat muuttuu juoksevammiksi, mutta samalla kovettuu nopeammin.

https://techinfo.glasurit.com/en_UK/PKW_VOC/Chapter_G/GK/P-C-10_UK.pdf

Itse siis maalaan autoja työkseni.

 

Tässä kun harjotellaan toisen pikkiksen värjäystä ja pohjia hieroessa pääsi lossiin käyvä 70x450mm.240 LIIMApaperi loppumaan mitä ei sitten tunnu löytyvän mistään…
Olenko jääny taas menneisyyteen vai miksi juuri tuo 240 on niin hankala paperi?.Muita karkeuksia kyllä löytyy..

 

Onnistuuko käyttämään 70x420 liuskaa?

 

Eiköhän tuokin kävisi…

 

on erilaisia kovettajia ja ohareita.jos on hitaampi maalari niin hidas ohenne.20 maalivaraston lämpö ja säiliö rekkoja maalataan.jokainen tekee tyylillään.yli ohennus tekee kalvosto ohuemman tai pitää ruiskuttaa useampi kerta.kyllä se potlaiffi kestää + 20 reilusti sen mitä maalaamiseen menee.

 

Tuo mainitsemani yliohennus siksi että pääsee tehtaan ilmoittamaan suositusviskositeettiin. Ilman yliohennusta tietyt valmistajan lakat on paksuja.
Tämä on ihan mittaamalla todettu.

Edit: esimerkiksi lakkaan tulee tehtaan ohjeen mukaan 10 % ohennetta, mutta tehtaan suositusviskositeettiin pääsee kun ohentaa 20%

Tämä ei vaikuta kalvopaksuuteen.

 

Uskaltaisikohan sitä kokeilla maalata vanteita metallinhohtovärillä kun ei ole koskaan maalannut ruiskulla kuin pari huonekalua? Pikku valumat ja appelsiinipinnathan nyt ei niin haittaa kun suurin osa vanteesta on koristehimmeleiden alla, mutta kunhan nyt tulisi sävy suunnilleen tasainen ja lakkapinta sen verran sileä että jarrupölyt pystyy pesemään pois. Ruostettahan noissa ei juuri ole eli sen puoleen voisi riittää kun hioo pinnan tasaiseksi ja jatkaa siitä mutta mitenkähän nykymaalit ja joku 70-80-luvun orggismaali käyvät yhteen ettei kiehahda?

 

Ota huomioon, et metalliväri tarvii sitten lakata. Ja metallivärit ei anna pohjatöille anteeksi sillain kuin joku vaikka teollisuusuretaani antaa.

 

Temadur 90 efektivärejä ei tarvitse lakata. Toki se paremmin kestää.



-J-

 

Eikä valutella. Hehe, hiton huono vitsi.

 

Juuei. Onneksi on takavanne skirtin alle ja pölykapselikin tulee. Ajattelin, ettei jaksa uusiksi

-J-

 

Jos joku etsii projektilleen hyvää rakentajaa Viron puolelta niin minulta saa yhteystiedon.

Ei halvin mutta erittäin hyvä. Kertovat ennen aloitusta oman ehdotuksen ja mistä hinta koostuu niin ei tule suurempia ylläreitä.

Oma projekti: Peltipuhtaaksi, ruosteet ym. pois, uusi maali päälle. Kolmivärityö + lakkaus joten uunituksiakin riitti.

Jälki aivan huippua.

Jukka p. 0408612690
Tai kysymykset suoraan Sergeille Viroon:

favoritmotors17@gmail.com

Auto Vuosaaresta Muugaan ja muutama kilometri Maardun pajalle

 

Toimiiko Raptor myös kylkiin vedettynä? Tarkoitan siis että saattaisko ruoste pysyä piilossa edes vuoden kun tolla maalaa. Tietenkin ruosteet poistetaan maalin alta. Nyt kun hioo pellille ja maalaa paukkupullolla, näyttää viikon päästä kun ei olis ikinä mitään tehty. Potilaana ääntä nopeammin ruostuva -06 passat

 

Tarttis rupee kaariin tekee pohjia, mites se nyt oikeaoppisesti tehdään puhtaalle peltipinnalle?

Näinkö:
1 epoksi/happo maali puhtaalle pellille
2 kittaus
3 hinkka/filleri
4 akryyli pintaväri

Ihan ruisku kamaa käytetään tällä kertaa..

 

Jos hyvä teet niin tinaus ainakin uupuu.... kittiä mahdollisimman vähän jos ollenkaan.

 

Itse tekisin näin.
1 epoksi
2 kittaus
(3 epoksi)
4 hiomaväri
5 pintaväri

Tina pohjalle jos mahdollista niin ei ehkä tarvitse kitata. Tinattu kohta pitää muistaa pestä hyvin vedellä jotta saa suolahapon neutraloitua. Itse käytin viimeksi vesipohjaista rasvanpoistoainetta.

Hapon päälle ei kitata. Happo pitää eristää hiomavärilla ennen kittausta. Varsinkin kaareen laittaisin epoksin kitin alle ja päälle jotta sen saa hyvin eristettyä kiveniskuilta.

 

Monen valmistajan ohjeissa näkyy olevan maininta hiomaväreissä "do not overcoat with polyester products" eli ei suositella kitata päälle. Näinhän kyllä tehdään aika usein, mutta mitään isoja kittauksia en tekis hiomavärin päälle. Ja happopohjamaalien ohjeissa on myös toi sama maininta polyestereistä ja myös yleensä kielletään epoksilla päälle vetäminen. Itelle maalaaminen on tarpeeks vaikeeta muutenkin, niin luen yleensä valmistajan tds:sän. Siellä yleensä on neuvot ja vinkit tuotteen käyttöön

 

Lainaallas tätä ketjua, koska aiheelle on tuskin parempaakaan:

Keraaminen pinnoitus suojaa useita vuosia työkoneen maalipintaa ja laseja – soveltuu erityisesti laitteille, joita ei voi ajaa pesulinjaston läpi

Keraaminen pinnoitus yleistyy henkilö- ja pakettiautoissa. Myös työkoneita pinnoitetaan, vaikka kovin yleistä se ei vielä ole. Moni autonsa pinnoittanut kiinnostuu helppohoitoisuuden vuoksi myös pinnoittamaan työkoneensa, kuten traktorin. Tieto pinnoittamisen eduista liikkuu tuttujen kesken.

Onko jollakin tämmöisestä kokemuksia?

 

On kokemuksia ja pelkästään positiivisia. Viimeisimpiin uusiin autoihin olen ottanut keraamisen pinnoitteen suoraan autoliikkeen kautta. Paikallinen Volkkarikauppias tekee Korrek Pro kamomilla ja pinnoite on kestänyt hyvin. Pesujen yhteydessä olen käyttänyt saman sarjan tuotteita, jotka parantavat kestoa. Käytännössä vesisade pesee auton puhtaaksi.

Harrasteautojen vahaukset olen myös jättänyt taakse ja siirtynyt niidenkin kanssa pinnoiteaikakauteen. Helpompaa kuin vahaaminen ja kesto sekä lopputulos parempi.

Autodudelta pääasiassa hankkinut kamat.

PS. Samoilla pinnoitteella käsitelty myös kylppärin laatat, lasiseinät sekä vessanpönttö.