Pohjamaalaus

Itse käytän tinan levitykseen itse veistämääni koivulusaa jota säilytän vaseliinissa. Reilusti vaseliinia sitten lusaan kun tinataan, sen pinta ei näet saa palaa.
Hyviä tuotteita on Bera (muistinko nimen oikein?!), siis pohjustusaine, eli ns. tinagrunti ja itse koritina. Noita kunnollisia saa hyvistä maaliiikkeistä. Bilteman soosilla ei sit tee mitään muuta kuin ehkä paikaa syylaria.
Jep, otan kuvan höylästä kun meen taas jatkaan duunia, kuva siis tulossa kohta.

_________________
autoharrastusta...
http://www.makkesgarage.com

<font size=-1>[ Tätä viestiä muokkasi: makke 2003-01-23 15:50 ]</font>

 

Jep, venähti vähän ennen kuin ehdin kuvat nettiin laittaa.
Siis oma höyläni on vanha "klassinen" Belzer. Nuo kykypäivän tinahöylät saattavat olla hivenen erilaisia, eivät varmaankaan ainakaan noin tukevia alumiinikasoja kuin tämä omani.

Kuvat: Belzer koritinahöylä

 

Työjärjestykseen...

Eli olis tarkoitus maalata musti uudeleen ja mikä järjestys pohjien teossa? Hiotaan ja ruiskupakkeli vai happoväri vai molemmat alle? Tarkoitus olisi vetää vain vanhasta maalipinnasta pinta rikki ja muutamat lohkeamat vetää pellille ja kitata.

 

Hio ensin kiilto pois, sit ruvet+ klommot pellille ja tinaus tai kittaus. Jos jostain menee pinta puhki pellille, niin vain niihin paikkoihin huntu pohjamaalia. Jos väkisin haluat käyttää ruiskukittiä, niin sit se tässä välissä. Jos epäilet silikonia, niin ppyyhi silicon entfernerillä. Sit kahdella rätillä, märkä ja kuiva. Pieni alue kerrassaan ja pyyhitään kuivaksi heti perään.
Seuraavaks hiomaväri. Sen päälle nitrokittaus. Hionta, mieluiten vesiliippaus, niin saat hyvän. Ja katso, ettei hiomaväri mene mistään puhki.
Jos tarpeen, niin sealer tai transparantti, mutta ei välttämättä. Pölyt pois ja rikkoutuneet ja huonot peittopaperit veks.
Pölyjen puhallus ja pinnan pyyhintä antistaattisella rätillä. Noin 5 kierrosta auton läpi nyt vähintään. Niin, että käteen ei jää enää pölyn hiventäkään.
Maalaustilan lämmitys oikeaksi, pölyjen poisto ja seinien + lattian kastelu.
Auto sisään ja vielä kerran pölyjen pyyhintä antistaticilla. Jos epäilet mahdollista silikonihäiriötä, niin vielä kerran entfetner käsittely.
Ja ei kun ruiskuttamaan...
Maalin sekaan ei kannata käyttää silistoppia jos ei iahn pakko, sillä se vie pintajännityksen maalista ja valumien mahdollisuus moninkertaistuu. (k-hartsille ne ampullit ja acrylille purkkitavarana)

Silleen...

 

Miten on muuten tuollaisen vesisliipatun maalipinnan ylläpidon kanssa. Joutuuko vahaamaan paljon useammin, kuin ns.normaalia ruiskupintaa, jotta kiilto säilyy?

 

Koriviila on oikea nimitys, myös panssariviila lienee tunnettu.
Mehiläisvaha on hyvä "kyllästysaine".
Lastan materiaalin pitäisi olla kovaa puuta, koivu lienee paras, mutta myös omenapuu on sopivaa (vaikkei niin kovaa olekkaan)

<font size=-1>[ Tätä viestiä muokkasi: Eyetech 2003-01-25 20:47 ]</font>

 

öö...siis mikä?

 

nitro kitti on tarkoitettu viimeisien erittäin pienien vaurioiden/virheiden korjaukseen esim huokoset hioma jäljet yms on sekä 1 että 2??komp tuotteena korjatkaa jos olen väärässä

 

Oli tosta tinaamisesta ...

Joopa joo olen koko pienen ikäni tinaillut ja hyvin tullut toimeen noilla kaupasta saatavilla paistilastoilla, puusta tietty.
Sanovat jotta omenapuu lasta se vasta jotain oliskin, on kuulemma kovaa ja ei hiilly.

Niiden kyllästämisen olen aina tehnyt vanhoja kynttilän pätkiä sulattamalla se normaali parafiini, tai mitä noi tavalliset kynttilät nyt ovatkaan, käy vallan mainiosti.

Niitä hionta välineitä on mailma täynnä mutta siihen käy normaali paperikone itte käytän tota pyörivää pikku konetta, ensin karkea ja sitten hieno papru.

Sen tinan levittämiseen tarvii vähän uhrata aikaa ja vaivaa elikkäs pohjat tarvis olla puhtaat, tärpätti, ja pohjuste alle kosanilla olen kuumennellu ennen koko hommaa en muuten ikinä levittäs tinaa rälläkän jäljen päälle, minä hion ne tolla tahna-neekerillä, eli se on suurinpiirtein samaa luokka jäljeltään kuin 100:sen numerolla oleva lamellilaikka.

Tinaamalla suuremmat oikasut ja täytöt sitten pakkeli ....

 

Ei eroa millään lailla rusiskutetun pinnan hoidon kanssa.

 

Jep, juuri noin. Se on erityisen kovaa kittiä, pikku purkeissa yleensä tai sit tuubissa. Yleensä 1k tavaraa. Ei sitä paljoa kulu yhdessä autossa. Sillä tosiaankin lampulla tsiikaillaan pintaa ja aina kun löytyy jälki, niin pikku määrä nitroa siihen. Muuten tuo aine vetäytyy aikas tavalla, eli tehdään jonkinlainen "kökö".
Tyypillisimpiä nitrokitti paikkoja ovat kivenhakkaamat.

 

Sain tuossa vinkkiä että riittää kun hioo kiillon pois vanhasta maalipinnasta. Ja jos jotain kivenhakkaamia tms joissa näkyy pelti niin hiodaan pellille, sitten kitti ja sitten harso sinkkihappomaalia.
JA eiku väri päälle.

 

Tämä menee osittain jo ohi pohjamaali aiheen, mutta kirjoitan silti pari sanaa.

Siis PPG:ltä löytyy vain 38 000 eri värisävyä, Sikkensiltä löytyy niitä 3 000 000. Ongelma on ollut juuri värisävyt, jotka on PPG:llä ihan eri kuin Sikkensillä. Siis PPG ei kerta kaikkiaan pysty tarjoamaan mitä tarvitaan.

Ja kitin alle pohjamaalista. Sinne ei sit vedetä mitä tahansa pohjamaalia, vaan erikoisesti sellaista joka on tarkoitettu kitin alle; siis speciaali kamaa. Ja silloinkin vain sinne syöpymään ja lopun hionta pois.

ja epoksi pohjamaalit...
Ne voi juuri ja juuri kelvata pellillä, mutta ei sit enää ainakaan jos jossain kohden on rosteria. Rosterissa se ei ainakaan pysy, vaan lähtee pelkällä painepesulla pois.

 

Mitä se sinkkihappomaali tekee siinä kitin päällä? Ei yhtään mitään! Pohjamaali on tarkoitettu vain pellille, ei maalille tai kitille.

 

Nonih taas saatiin hyvä keskustelu käyntiin. Aina saa hyviä uusia neuvoja. Pohjia aion Taunukseen tehdä itse mutta lopullinen väri annetaan automaalarin hommiksi. :lol:

 

Mikäs muuten siinä epoksimaalissa sitten on ettei se ole paras valinta siihen peltipuhtaalle pinnalle?
Monet harrastajat sitä käyttää, sehän ei tietysti todista mitään, mutta esim. teollisuudessa se vedetään metallirakenteiden päälle, luulisi ainakin olevan hyvä korroosion kestokyky??
Eikä ainakaan vielä ole kiehutellukkaan muiden maalien kanssa.

Miksi ei ole hyvä?

 

Sitä epoksia ei nyt juuri käytetä ammattipiireissä. Tavallisella "mustalla" pellillä se kyllä taitaa pysyä, en ota kantaa koska en ole sitä koskaan käyttänyt ja siksi ei ole kokemuspohjaa sen hyvyydestä/huonoudesta.
Olen siis käyttänyt akrylille tarkoitettuja pohjamaaleja ainoastaan.
Mutta rosterin ja haponkestävän päällä epoksi ei tosiaan pysy. Se on nähty moneen kertaan. Lähtee painepesussa pois. Tämä nähty mm. autokoritehtaassa jossa olin aikoinaan hommissa.

 

Onkohan tästä tulossa pakkomielle? Onkos täällä sitten "epoksimiehiä", jotka ovat vetäneet epoksin pellin päälle, ja siihen alkaneet kittailemaan, ja ovatko kitit ja maalit pysyneet?

Omien kokemuksien mukaan tavallisella pellillä epoksi pysyy kuin tauti!

 

Niin on monta tapaa, kuin on maalariakin. Turha näistä on riidellä. Vinkkiähän keskusteluista voi ottaa.

Itse olen käyttänyt happovärihuntua epoksin alla, vaikka tiedän epoksissakin olevan ruosteenestopigmenttiä. Tiedän autoja, jotka on maalattu epoksilla pellille ja hyvältä näyttää. Itse käytin epoksia viime talvena hiontavärinä, projektin rahoitus oli tyhjentänyt kassan täysin ja 3l Sikkensin hiontaväriä olisimaksanut 1600 mk, alennettunakin 1000 mk. Kaverilta sain 5l epoksia 20e:llä- ei tarvinnut miettiä. Niukasti ohennettuna epoksia voi muurata kylkeen surutta. Viikossa maali kuivui kivikovaksi, jolloin hioin sen...

Muuan maaliedustaja "antoi hyväksyntänsä" tomintamallilleni. Varmuuden vuoksi maalasin epoksin kahdessa vaiheessa välihionnoin maalin kuivumisen varmistaakseni.

Samainen ukko sanoi kitin olevan parempi ruosteenpysäyttäjä ruostekraatereissa kuin happis, tietenkin sillä edellytyksellä, että pellissä ei ole reikää.

 

On täällä muitakin epoksimiehiä. kyllä sitä epoksipohjamaalia käytetään myös ammattipiireissä. ja pysyy pellissä kuin tauti, ja myös kitin alla. omia kokemuksia ei tosin oo ku kolmen-neljän viimevuoden ajalta, mut kyllä ainaki kaikki hommat mitä on tehty on pysyny kunnossa.

m.k.