tulipahan vaan mieleen....

tosiaan.... aerodynamiikasta olis kymysys

toimiikohan auto samoin kuin vene/laiva?

isot laivathan kulkee periaatteessa pienellävedolla, ja peräaalto "työntää sitä eteen päin... eli laivahan on pystyperisiä ja laivan syrjäyämä vesi tulee takaisin kun laiva me eteenpäin , joten perän terävä leikkaus kulma pyrkii tekemään "ilmataskua" perän keskelle mihin vesi tulee "voimalla" ja työntää laivaa eteenpäin? (olikohan tarpeeks vaikeesti selitetty)

aatelinvaan ett onkohan autossa samaa ilmiötä? auton teräväperä leikkaus pyrkii tekemään "tyhjiötä" minkä ilmatäytää.... harvoinhan auton perä onkuin lentokoneen siiven takareuna.

ja missä nopeudessa tämä ilmiö tapahtuuu....

 

Hmm ei ole vesi mun purtiloita työnnellyt. Kone purjeet tai airot sen liikkumisen ovat aikaan saaneet. Tai sitten en ole riittävän fiksu..

 

Koittaas vaikka soutaa veneperäistä paattia ja samanmoista, mutta tylpällä perällä. Tuntuu ettei jälkimmäinen mene mihinkään, vaikka kuinka repisi. Eiköhän se sama efekti tule ilmassakin ja pienilläkin nopeuksilla.

Miksi muuten kaikki pisaralla pisimmälle kapistukset olisivat enempi vähempi sikarin tai veneen mallisia?

 

Aina, kun ilmavirta muuttuu laminaarisesta turbulenttiseksi vastus kasvaa. Auton perässä ja muissakin osissa, kuten esim. katon jälkeen virtaus on turbulenttista eikä siitä koskaan mitään hyötyä ole. Pisaran muotoinen auto kulkis pienimmällä löpömäärällä.

 

Fysiikan lakeja jos miettii niin tuossa mke77:n kuvaamassa tapauksessa laivaa työntävän peräaallon tulisi edetä nopeammin kuin laiva jotta työntävä voima syntyisi. Peräaallon voiman huomaa kyllä kun veneen vauhdin pysäyttää nopeasti jolloin peräaalto ehtii veneen ohi, mutta maalaisjärjellä tuntuisi että ei se peräaalto liikkuvaa venettä saavuta saati työnnä.

Aerodynaamiikkaa sovelletaan käsittääkseni autoissa kahteen kohtaan:
1. ilmanvastuksen minimointi, eli pyritään synnyttämään mahdollisimman vähän kitkaa
2. ns. downforcen aikaansaanti esim. spoilereilla, eli pyritään pitämään auto tien pinnassa

 

Aero- ynnä hydrodynamiikka, lempparit 1970-luvulta, kun yriettiin saada esim optimistijollat kulkemaan ns. lujaa.

Esine, joka kulkee aineen (esim. vesi tai ilma) läpi, aiheuttaa pienimmän vastuksen silloin, kun se ei "jätä jälkeä". Esim pyörre veneen perässä toimii kuten käsijarru autossa. Tuosta syystä noita optimistijolliakin pyrittiin purjehtimaan niin, että peräpeilin ja pohjan kulma oli just veden pinnassa. Jos istuit liian takana, perä laahasi ja muut painoi ohituskaistaa ohi.

Edellä mainitut pisaralla pisimmällä-vehkeet on hyvä esimerkki. Se "jättöreuna" eli esineen peräosa on jopa tärkeämpi kuin se keula tai etupää. Siksipä pakettiauto ei juuri kulje lujaa (ainakaan kevyellä kaasulla) kun se ladon mallinen perä aiheeuttaa vakuumin ja jarruttaa.

Tuosta etupäästä vielä: Alan jannut kinasi joskus muinoin, pitääkö kölin ja peräsimen etureuna olla elliptinen vai paraboolinen.

Lopuksi: vähiten vastusta aiheuttaa kappale, joka on kuin lentokoneen siiven kaksi yläpuolta yhdistettynä.

 

Lentokoeet pysyy ilmassa 5 elementin avulla.

1. siiven aiheuttama nostovoima
2. moottorin antama työntövoima
3. sivuttaisvoima
4. lentokoneen massa
ja joista tärkein
5. raha

Nämä elementit tulee pitää tasapainossa. Aina jos yrittää kasvattaa yhtä, muut pyrkivät suhteessa vähenemään. Näin ainakin mulle luennoitiin joskus.

 

Tän huomaa myös kiväärillä, kun vertailee saman painoisten luotien lentorataa, perinteisellä luodilla ja vaikkapa fmjbt (veneperä) luodilla.

Jälkimmäinen lentää pirusti pidemmälle, kun ilmanvastus on pienempi. Huolimatta siitä että luodin kärki on lähes identtinen.

 

Just näin eli niinkun lentokoneen sivuperäsin (lentokoneen takaosassa se pystyssä oleva lapa..)
:wink:
Tämä asia tuli mullakin mieleen joskus nitrokisojen aikaan kun ääneen ihmettelin dragstereiden takasiipiä.. nimittäin minkä takia niiden pitää olla kiinni sellaisessa putkihässäkässä? Ihan niinkun entisajan kaksitasolentokoneiden stongat siipien välissä?!

Eikö takasiivelle voisi tehdä lentokonemainen sivuperäsin jonka latvassa tuo alaspäin painava siipi olisi..? kuvittelis että ilmanvastus olis tällöin optimaalisen pieni kun maali ohitetaan neljänsadan vauhdissa. Tää saattaa olla kyllä harvinaisen tyhmä kysymys koska kylläkai tuotakin asiaa on jo mietitty ennenkin?!

Ehkäpä siinä olis jo liikaa sitä ohjaavaa vaikutusta tai sivutuuliherkkyyttä jota ei ratilla pysty kontrolloimaan tai sitten moottorin tuottamat pakosysäykset sotkee jo riittävästi tuota ilmanvirtausta jolloin tuolla ei ole merkitystä..

 

Ähvä ykkösissähän on tukivarretkin tuon kyseisen siiven mallisia, ja tietysti hiilikuitua (ainakin vuoden 2003 sauberissa mitä pääsin vierestä ihmettelemään). Varmaan halpoja valmistaa.

 

Ei kai se hiilikuidun hinta tässä tapauksessa ole niin kynnyskysymys..?
Meilläpäin kun tehdään kokonaan hiilikuidusta jopa 150 jalkaa pitkiä huviveneitä..
:wink:

 

No ei. Eiköhän sekin ole sääntöjuttuja. En jaksa plärätä läpitte, mutta jos kerran ohc-tyyppiset koneet ja turbotkin on kielletty, niin eiköhän noikin. CroMo only...

 

Joo se on varmaan melko todennäköistä että säännöissä on kielletty tällainen rakenne.. Ainakin olis helppo uskoa näin!

 

Tehdäänkö "sukellusvenetehtaalla" jo niin suuria veneitä? Mun aikana oli 112 jalkainen se isoin!

 

Tuollainen on nyt suurin: http://www.balticyachts.fi/Yachts/152/index.shtml
Olin pari vuotta sitten tuon runkoa rakentamassa ja kun se oli pohja ylöspäin hallissa nii voin sanoo että aikamoinen laitos kyllä.. Nautor on hyvänä kakkosena 131 jalkaisensa kanssa jota olen myös ollu rakentamassa koko viime vuoden ja pitkälle tämänkin vuoden puolelle.

 

vertaa base bleed tykinammukset tai valojuova ammukset...
eli alipaine hidastaa. Pienennä alipainetta pääset nopeammin perille...
Kaksi kilpautoa kiertää rataa... jos he ajavat peräkkäin (peesaavat) niin pystyvät suurempaan nopeuteen yhdessä kuin yksistään.
Ensimmäisen alipaineen täyttää toinen joten auto yksi pääsee helpommalla.
sekavasti selitetty mutta molemmat autot jakavat tavallaan keskenään vastukset (ilmanvastus edessä ja alipaine takana) ja siten pääsevät helpommalla.

 

Ja vesijetti kulkee kovempaa kun pohja on "hiottu"eikä lakattu+vahattu.....täst on väännetty kättä monen veneukon kans....Ajatus oli aluks nii et hiottuun pohjaan jää kiinni enempi ilmaa=vastusta vähempi???Kiillotetussa tarraa pinta jännitys kiinni????
Hiotulla vakiojetin pohjalla voitin SM-kultaa vuonna-92....verrataanko touppinkiiin

 

Ja kulkeeko lavapaku pienemmällä kulutuksella lavan takalaita auki, vai kiinni?


http://en.wikipedia.org/wiki/MythBusters_(season_3)#Tailgate_Up_vs._Tailgate_Down

 

Näin maailmalla

http://www.south1967.com/images/Gasser% ... ster_b.JPG

 

Just tuollaista mä meinasin!
Pitihän se arvata että se on jo vanha idea! Näköjään täällä euroopassa ajetaan vielä antiikkisilla hässäköillä kilpaa..
:-?