Täytelankahitsi

vertailin kun vedin omalla koneella 15mm plootuun 8mm pultteja pystyyn

ensin omalla koneella gern 165 ydintäytelankakäytössä, perusaine suli hyvin

sitten kaverin esab 150 kaasu / täydet virrat eikä meinannu tulla hommasta mitään. Kone just huollettu

toisiko tuo ydintäytelanka lisää lämpöä muutosvyöhykkeelle?

 

Niinpä... 70% lämmöstä sulattaa kappaletta ja 30% menee lankaan. Kaasulla päinvastoin. Ydintäytelangalla hitsattava kappale lämpenee yli kaksinkertaisella energialla.
Siksi ydintäytelanka sopiikin huonommin ohuelle pellille, vanhan amerikanauton paksua peltiä sillä hitsailee ongelmitta. Ohuille pelleille napaisuuden voi vaihtaa kaasu-asentoon niin ei sula läpi.

 

Täytelangoilla on varmaan myös eroja. Täällä joskus aiemmin kiroilin ostamaani lankaa, http://www.overdrive.fi/forum/viewtopic ... highlight=

kunnes löysin

TM 123 elikkä TRI-MARK Inc:n, Ohio Yhdysvallat, valmistama ja kehittämä hitsauslanka

jolla saa kohtalaisen sauman peltiin.

 

ja muistakaa sitten ihmeessä, että jotkut täytelangat tarvitsevat suojakaasun (!) Ne langat on kehitetty vain paremman tunkeuman takia (kun hitsataan jotain järjettömän paksuja aineita)

Noilla langoilla kun koittaa hitsata ilman kaasua niin tulos on sama kun koittas normi langalla ilman kaasua.

Ihmettelen silti, että miks porukka käyttää noita, kun hiilidioksiidia saa melkein ilmaseks, ja se käy autohommissa hienosti. Ja sillon voidaan jo puhua hitsaamisesta, ei pelkästään kappaleiden liittämistä toisiinsa

 

Muistakaa mielummin että suurin osa täytelangoista tarvii suojakaasun. Ja täytelangalla voi hitsata lähes minkä paksuista ainetta tahansa. Umpilankaa käytetään yleensä halvan hinnan takia mutta täytelangat (paitsi suojakaasuton täytelanka) ovat aina ominaisuuksiltaan parempia kuin umpilanka.

 

Käykö itsesuojaava täytelanka suoraan tavalliseen miggiin vai pitääkö vaihtaa napaisuuksia?

 

Omassa migissäni on etulevyssä vaihdettavat + ja - kaapelinavat...
Ydintäytelangalla hitsatessa +hitsattavaan kappaleeseen ja -pistooliin. Kaasulle vaihdetaan toisinpäin.
Langoissa on eroja: toiset räiskii enemmän, jotkut tekee kuonaa enemmän (lähtee teräsharjalla) jne...

 

Sori, ei ole kokemusta muusta kuin Gern-merkkisestä täytelankahitsistä eli voi olla vain merkistä kiinni. Vähä huonoja kokemuksia kyseisen merkkisistä muistakin työkaluista....

 

eiköhän sekin ole italiassa tehty?
Ei ehkä se halvin alle 200e kone mikään ammattilaislaite ole mutta kun yks autotehtaallakin töissä ollu kaveri katteli mun hitsausjälkee gern 165:lla niin se osti itte samanlaisen ja on ollu tyytyväinen

ydintäytelangalla hitsaus pitää opetella uusiks

 

Mulla oli joskus lainassa semmonen Gern-täytelankahitsi ja se ainakin teki sauman sijasta pelkästään kuonaa ja kun laitoin virran täysille niin se koko laite alko savuamaan! Mulla on migissä myös se ydintäytelanka vaihtoehto mutta en ole sitä ikinä kokeillu. Noista Gern-merkkisistä työkaluista mulla on kuitenki huonoja kokemuksia: esim. lenkkiavaimet veny ja vääntyili, iso räikkä meni yhdellä kädellä vääntämällä paskaks, ruuvareissa pyöri vaan kahvat kun yritti ruuvata.........ja sitten se hitsi...

 

No no. Kannattaa käyttää jokunen tunti hitsauksen opetteluun jos ei ydintäytelangalla mitään saa kiinni. Tai sitten vaihtaa joko tekijää, konetta, lankaa tai näitä kaikkia.
Noissa langoissa on huomattavia eroja kyllä. Walliuksen lanka on toiminut hyvin (5kg). Tunkeumahan on aina parempi kuin kaasulla mutta jälki sitten kyllä enempi vastaa puikolla hitsattua. Toki lankojen kuonanmuodostuksessakin on eroja. Ohuen pellin hitsauskin onnistuu mutta vaatii ainakin harjoittelua ja kärsivällisyyttä. Ja jonkun asiallisen koneen - kiinanpojan halpisvehkeissä on vaikeuksia kaasuakin käytettäessä = homman onnistuminen on ainakin työläämpää kuin kunnollisemmilla laitteilla.
Sisätiloissa tuolla ei juuri viitsi hitsata jollei ilmanvaihto ole todella hyvä. Mutta kunnolla tehtynä sauman lujuus ei varmastikaan sanottavasti poikkea kaasun kanssa hitsatusta. Yleisin vikahan ydintäytelangan kanssa on ettei uskalleta panna virtaa ja syöttöä tarpeeksi koska palaa puhki - pitää olla jotta tarttuu = haasteellisempi hitsattava ohuilla materiaalivahvuuksilla.
Autohommissa toki hermot säästyy co2 :lla, onnistuu ne ydintäytelangallakin, mutta ei varmasti ilman harjoittelua! (vaikka olisi hitsannut kaasulla kuinka paljon. Puikkohitsauskokemuksesta on apua.)

 

Onnellisen tietämättömänä tässä topicissa esiintuoduista ongelmista käytin muutama vuosi kelallisen täytelankaa (ostin sen vielä Biltemasta) hitsatessani setäni Hiacen pohjan kuntoon. Syy täytelangan käyttöön taisi olla vika kaasuventteileissä jota ei siihen hätään saatu korjattua. Vähän se räiskytteli enemmän kuin tavallinen kaasun kanssa hitsaus mutta sauma tuli ihan riittävän kelvollista. Koneeni on ikivanha Kempin Migomag, en tiedä onko sillä sitten tässä yhteydessä merkistystä.

 

Pitääkin muistaa seuraavan kerran kun vedän ydintäytelangalla peltiä autoon kiinni, että ei se oikeasti pysy kiinni, vaan näen unta tai kärsin ydintäytelangan kaasujen aiheuttamista hallusinaatioista. Ja laitekin on sieltä halvimmasta päästä, langasta ei tietoa.

Kait minä en sitten paremmasta tiedä mutta tuolla on ollut ihan hyvä hitsata. Ehkä parempi kun en kaasullista kokeilekaan etten vaan herää karuun todellisuuteen?

 

pisaran kulku pitää nähdä ja kolvia liikutella sitä mukaa suunnaten tyyliin paikka/perusaine/paikka jne. Välillä ongelma saada tarttumaan kun pientä palaa pitäis saada hepattua esim jotain pikkuosaa korjatessa eikä ole euromaskia ...