12% lisä tehoa tulppia vaihtamalla

Mitä suurempi sylinteripaine, sitä enmmän energiaa se vaatii et kipinä jaksaa kulkee. siinä rupee sitte kaikki olee merkittävämmässä roolissa, materiaalit ja muut syttyvehkeet ja myös toi kärkiväli. Meillä kun on aika kesyt syttävehkeet ni käytetään kanssa pientä kärkiväliä, sellasta 0.7 millii tai sinnepäin. Menee se välillä jollain lailla silläkin ilman pallodiniumeja ja useempii kärkii. sit ku me saadaan vakiinnettuu se, ni pannana taikatulpat ja pyyhkästään 12% nopeempaa. Ihan hyvä kyllä pitää mielessä, ne on kutienki halvemmat ku isommat ahtimet.

 

.

trimmailin tossa muutama viikko sitten yhtä kulkinetta ja kärkiväliksi taisi asettua 1,4 mm

se on semmonen sama juttu kuin eriaisilla puulaaduilla..pitkä kipinä on vähän niinku kuusipuu, sillä siinä on pitkä liekki ja lyhyt kipinä on semmonen nopea kuuma niinkuin koivu ja tältä väliltä on mänty. sitten on vielä ihan erikseen noi hongat ja petäjät

 

Koskahan ne keksii kisavehkeissä heittää noi tulpat hevon kuuseen ja käyttää tilalla pelkkää elektrodia, joka nakkaa kipinän suoraan kannesta mäntään? Sopivat koronapiikit molemmille puolille ja tarpeeks jännitettä, niin varmaan sytyttää.

Jaa, että kipinä menis kannesta kanteen tai polttais laakerit? No, se ongelma lienee helposti hoidettu, kun eristetään se kansi lohkosta ja laitetaan kampuraan ja männäntappiin laahain, joka johtaa sähköä... Sekä eristetään kansi lohkosta ei-johtavilla pulteilla ja tangoilla. Tulis ainakin 50% lisää tehoa
:lol:

 

tai ledit niillähän se valokin nykyisesti tuotetaan

 

.

^tipuin ihan täysin kärryiltä eiks korona oo joku peli, jossa tökitään kepillä sellaisia rinkuloita...jza ainakin tuntee koronabaarin... ja se on jo itsessään aikamoinen paineenkeston mittayksikkö... jossa tulee persdynöön tai vähintään välilihaan kunnon kipuna... asiasta v-alukseen..mun mielestä autoihin pitäisi kehittää muuttuva puristussuhde ts. lohkoa voitaisiin taivuttaa kampiakselin laakeripukkeihin nähden, jolloin puristussuhdetta voitaisiin muuttaa kuormituksen mukaan 8)

 

Re: .

Juu, tuttu paikka

Lähinnä sitä funtsin, että kun sähkö tykkää purkautua (korona/valokaari) terävästä kärjestä (kuten esim. johtimen säröstä) eteenpäin, niin tuommoinen piikki kannessa toimisi eräänlaisena sytytystulppana. Ja sehän purkautuu tietysti sinne, mistä helpoiten löytyy tarpeeksi iso jännite-ero. Eli jos siinä kohdassa on mäntä hollilla, niin sinne vaan kipunaa niin keleesti ja jo syttyy. Vaikka kerrostalo, kun tarpeeksi laitetaan virtaa :lol:

 

.

ihan totta joo, mutta kun mäntämoottori ei tykkää räjähdyksistä vaan sopivalla nopeudella etenevästä palorintamasta.. täts te point 8)

 

Re: .

Pöh. Räjähdyksen kestämättömyys on vaan liian heikkoa tekniikkaa Eiks tässä ihmetelty tulppien paremmuutta, niin semmoinen "laaki ja vainaa" -tulppa tuottaisi pirusti voimaa vähän aikaa :lol:

 

.

nii joo heikot sworuu elon tiellä ja sillee...

 

Re: .

Varmaanki nooin jos mennään pelkästään sen tulpan kipinän tuottaman lämpölaajenemisen perusteella, mut se seos sytyttyään ei kyl välitä hevonveetä siitä et oliks kipinä "hyvä" vai "huono", se et syttykö vai ei on se oleellinen asia. Ja se kyl syttyy vähän pienemmälläkin jos on muuten asiat kohallaan, pääasia et se kipinä joka kerta tulee.

 

Re: .

saabillahan tuollainen kone oli kehitteillä jo vähintään 10 vuotta sitten TM sitä joskus esittelikin. ei koskaan sitten kumminkaan päässyt kunnolla tuotantoon ei siitä ainakaan ole mitään enää kulunut.

 

^olikohan Saapilla sellainen idea systeemissä että olis pystyny ajamaan laihemmalla seoksella? Olis kuitenkin ollut aika kallis se toisen elektrodin vaihto huollossa?

 

Re: .

SAAB oli kai ainoa, joka sai idean koetuotantoon asti, eli autoja tehtiin pieni sarja tehtaan koeajajien käyttöön. Taisi GM kuopata idean tai sitten se kuoli samaan kuin muutkin yritykset. Ongelma kai noissa kaikissa yrityksissää on ollut hinta ja toimintavarmuus.

Edut tuossa muuttuvassa puristussuhteessa ovat ihan merkittävät ja laajassa tiedossa. Aiheesta on tietääkseni kymmeniä hyllymetrejä patenttejakin olemassa, mutta kukaan vaan ei ole saanut toimivaa sarjatuotantoa aikaiseksi.

 

Re: .

Saab tutki moottorilla keinoja pienetää polttoaineenkulutusta ja päästöjä samalla. Esimerkiksi HCCI-palamista (Homogenous Charge Compression Ignition), tavallaan hallittua nakuttamista (tätä muuten Smokey Yunick tutki jo 60-luvulla). Muuttuvapuristussuhdemoottoreita tehtiin muistaakseni vähän toistakymmentä kappaletta, saattoi olla vähän enemmänkin, mutta vain kaksi asennettiin autoihin. Itse pääsin koeajamaan automaattivaihteista autoa Tukholman ruuhkaliikenteessä vajaa 10 vuotta sitten. Toinen oli sitten manuaalivaihteinen auto.

http://www.twenteracingscene.com/thread ... ion-Engine

Kyllä tää tekniikka vielä sarjatuotantoonkin saadaan, odotetaan vain kun ympäristölainsäädännölliset paineet kasvaa ja saadaan vähän moottorinohjausta kehitettyä.

 

Re: .

Olis se tutkimus saanu ennemminkin loppua kun noitten hurrien kulutukset oli isolohkotasoa ja tehot mopojen paikkeilla .

 

http://www.youtube.com/watch?v=oxR-3Un6WkU

 

Paljonkos tuohon maksaa uusi kansipahvi?

 

Eipä taida olla kansipahveja myytävänä kun kansi ja sylinteriryhmä on yhtä puuta, videollakin mainittiin termi "monohead".

 

tätä juurikin muistelin.

mielenkiintoista tekniikkaa kaiken kaikkiaan. toivotaan että joskus tuollainenkin rantautuu jossain muorossa tuotantoon.
litrateho oli aika huikea vielä kun muistetaan että kyse on 10 v vanhasta jutusta.
tuo tekniikka dieselmoottorissa vois olla aika mielenkiintoinen.diiselit kun muutenkin on kehittyneet viimevuosina hurjasti.

 

Re: .

Sulla on pieniruokainen isolohko ja tehokas mopo

Tuolalinen 10 vuotta vanha 93 menee maantiellä hiukan päälle 6 litralla sadalla ja siitä jos viela saa 30% pois, niin ollaan jo reippaasti alle 5 l/100 kulutuksessa.

Eikä nämä teho ja vääntölukematkaan 10 vuotta vanhalle tekniikalle mitään kovin huonoja ole, kun huomioidaan moottorin koko.
Engine displacement: 1.598 litres
Maximum power: 168 kW
Maximum torque: 305 Nm