440 rakentelu.

hienoo

 

ku en tarvis tekniikkaa..en ainakaan konetta. nyt on tullu pirusti vaihtoehtoja yyveenä..jokku suomesa joku vielä jenkeisä..eiköhän näistä joku löydy. 8000e alkaa olla maksimi ja projekti pitää olla.

 

Pattiarallaa 10 vuotta wanhassa Engine Masters –lehdessä testattiin puristussuhteen vaikutusta 440:ssä isolohkossa.

No, kaikki varmaan arvaavat miten kävi, varsinkin kun testi tehtiin korkeaoktaanisella kisabensalla. Silti tulokset olivat mielenkiintoisia.

Moottori oli siis perinteinen monimonikymppinen open chamber –sylinterinkansilla. Stage V –kannet valittiin testiin tarkoituksella, koska niissä ei ole ns. quenchia aiheuttavaa tasaista osuutta (mäntää vasten), vaan palotila on käytännössä koko männänlaen kokoinen.

Nokka oli varsin tymäkkä 230/238 –asteinen .050 nostolla ja 110 LSA:lla. Imusarjana oli Holleyn Speed Dominator 850 cfm nelikurkkuisella kaasuttimella. Peltisarjat tietysti ja apulaitteitahan moottorissa ei tietenkään ollut.

Mitäs tollanen 440:n sit puski dynossa 8.0:1 puristussuhteella?

Ihan mukavasti eli 440 heppaa 5300 kiekalla.

Kun sitten puristussuhdetta nostettiin 9.0:1 tasolle (käyttäen ohuempia tiivisteitä), teho tietysti nousi. Vaan paljonko?

Ihan mukavasti, eli moottori puski 460 heppaa 5400 kiekalla. Tehoa tuli siis lisää tasan 20 heppaa.

No sit puristukset nostettiin tasan kymppiin eli 10.0:1. Ja taas tuli lisää tehoa.

487 heppaa 5400 kierroksella. Nyt teho kasvoi 27 heppaa edellisestä mittauksesta.

Ja lopuksi testattiin 11.0:1 purustussuhteella. Rautakansinen 440 ei ehkä enää toimisi tavisbensalla, mutta kisabensalla nakutuskestävyyttä tietysti riitti.

Kuis paljo sitä tehoa sit tuli?

Oikein mukavasti, eli tasan 500 heppaa 5400 kiekalla.

Juttu ei kerro millaisella sytkäennakolla kukin testi tehtiin. Ehkä yllättävintä on kuitenkin se, että teho ei tuon enempää laskenut kun puristussuhde tipautettiin yhdestätoista kahdeksaan. 60 heppaa pois 500-kaakkisesta moottorista ei ole kuin 12 prossaa.

 

Tossahan käsitellään vaa yhtä muuttujaa moottorissa. Sit kun niitä paikkoja/asioita moottorissa alkaa olla useampia mistä se 60hv tai edes vähän pienempikin tehonlisäys nipistetään, sillä alkaakin olla enemmän merkitystä.

 

Totta, mutta juuri puristussuhteen merkitystä tuossa testattiinkin.

Varmaankin jokaiselle puristussuhteelle olisi voinut valita oman nokan. Ja sytkäennakon tietty. Mutta olisiko se sitten kertonut puristussuhteen vaikutuksesta paremmin...

Kukaan tuskin ehdoin tahdoin rakentaa 8.0:1 -puristeista moottoria nykypäivänä.

 

Toi artikkelin nokka on kyllä 11 rutulle todella mieto, ja, ja.... Mutta joo, toki tajusin pointin joka liittyi vaan pelkkään puristussuhteeseen.

Kerran tein "romiskoneen" jostain saaste 440:stä jossa mäntä jäi varmaan 5mm dekin alle. 452 hatut, ruttu jossai 7-8 välissä. Torker imis, "joku" virinokka, pellisarjat ja 750dp. Jakso se b-kopassa kakkosen sutia slikseillä kepeesti, ja 2,76 perän kans tuntu et lähtee henki ku alko nopeutta olee sen verra ku isolla tiellä käski. Harmi etten ehtiny kelloa tai jarrua vastaan sillä ajaa.

 

Kumminka päin tuohon weiandin imarin niskaan tulee tuo kaasaritten kiinnitys ja yhistys kappale? Eteen vai taaksepäin kallelleen? Aattelin rueta pirralla kohdistaan kappaleet toisiinsa.

 

Korkeempi takaa

 

Lahtikon Furyssa oli vastaava vati ku toi 440magin motti, kansii kyl oli höylätty 1.5 millii et paksummilla paffeilla oltiin jo yli 8 puristuksen, torker 2, 1 3/4 peltsarit, 750 vacuumiholley jne, kansii pikasen kaivettu mut muuten vanha romisalakerta uusilla lakruilla ja männänrenkailla. 3.23 ruuvi ja painoo tarpeeks. Meni 13.8/164 vartilla. Sit heitettiin sama vati löijyyn ja se meni 245 M&H:lla 12.45/179 1600 kiloisena.

 

kiitto C-bargelle! nyt on pirraa vingutettu ja kanavat kohtaa hienosti.pitää vielä mallata miten passaa kansiin. Jos nyt kuitenki kasaan ainaki aluksi nuilla sorsan kansilla,niin kannattaako kanava kokoa suurentaa vai kohistanko vaan imariin ja lyön nippuun?

 

Ei taida oikeen olla niin paljoa työstövaraa että kannattais alkaa sen enempää isomman toivossa hieromaan. Kohdistus vaan ja katsoo ettei pykälää jää ainakaan "väärään" suuntaan.

 

Näin määki aattelin..ostaa sitte joskus isommat pipot.

 

tuli tuosa puhetta nuista sourcen alukopista ja huohottimista.Nii oliko täälä minkälaisia järjestelmiä toteutettu? nuisa mun kopisa ei oo reikiä eikä loiskelevyjä.

 

Mulla on tollaset indyn alsakopat, jossa huohotushommat on jätetty käyttäjän päätäntään. Loiske-roiskelevy alapintaan ja siitä an-nipoilla putket kerääjäsäiliöön; tämmösen ajattelin toteuttaa.

Mikäli ei toimi, niin jonkinlainen venttiilipatentti on värkättävä orkkistyyliin .

 

Perustavaa laatua oleva kysymys.Nyt kun Kiina rynnii kovasti jenkkiauto
koneosienkin valmistajana,onko laatu ollut riittävä.Kestävätkö osat,miten
esim.Stroukki kitit,onko kaikki osat made in China(sourcellakin)?
Itse en saa ihottumaa 'väärän maalaisista' osista, mutta tuo kestävyys
hämmästyttää,kummastuttaa "pientä" kulkijaa...

ps.Tiedä sit noista 'made in Usa' osistakaan aina,joku laiton Mexicolainen
maahanmuuttaja sorvaa Texasissa,kiinalaisella koneella,overseas tuotua
metallia ja laittaa USA stickerit päälle, :wink: .

 

Jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin tuskin edes kiinalaiset pystyy yhtä paskaan laatuun kuin jenkit kun tekevät halvalla. Itelle ei oo sattunut ongelmia noiden kanssa. Niissäkin kuitenkin on laatueroja riippuen siitä mitä valmistuttaja valmistajalta vaatii ja niille maskaa. Lähinnä erot on koneistusten tarkkuudessa.

 

Kiinasta saa alihankittua just niin hyvää tai huonoa tavaraa kuin mistä maksaa. Vanha totuus, jonka mukaan markalla saa markan tavaran, pätee tässäkin.

 

Olis näillä näkymin toistaiseksi vaille käyttöä jäämässä "hipo"-rempatut rautakannet, mm. Isot rosterivenat laitettu.....vähän vielä avoinna jätänkö varalle mutta saattas nuista luopuakkin jos joku sattuu tarvitsemaan. Toisaalta myös sopiva alakerta kiinnostas kans mihin nuo sais hatuttaa....yyveellä tavoittaa jos aiheelliseksi tuntee = )

 

Itellä tarvis yksistä rautakansista veistää semmonen 1,5mm tasosta veks. Onks joku teettäny jossai onnistuneesti ja järkihinnalla esim. pirkanmaan alueella? Tai suositella ylipäätään koneistamoa?

Ja kyllä, osaan itsekin ottaa selvää ja olen sitä jo tehnytkin, mutta vastaukset ovat olleet sen verran hämäriä...

 

Häihälä sarankulmassa