540 BBC ahtaa pintakaasulla

Onpas persoonallista, varsinkin toi että tehot laskee 4500rpm jälkeen?
Kuitenkin kun nyt seoksesta ja ennakosta ei ole mitään ajatusta niin varoisin ettei riko mitään, ja en ennen ajaisi ainakaan ahdoilla kun noi ennakot/seokset on tarkistettu.

Toi BTM-boksi on ihan tuttu kapistus, nupilla valitaan montako astetta per pauna ahtoo tiputetaan ennakkoa. Ei siinä kyllä USB:ia muistaakseni ole, enkä kyllä tiedä mitä sieltä katteltaiskaan?

Jos nyt sillain aatteelee että tuon kokoinen kone, jossa vois olla vaikka luokkaa 6-700hp vaparina niin sille reilu 1bar ahtoa niin pitäis olla ihan voimallisen oloinen kone. Joku ihan perusvika siinä nyt on päällä, voi hyvin löytyä sieltä kaasaristakin kyllä, ja siihen tietty pääsee kiinni kun mittaa seosta laajakaistalla. Listatut suuttimet on kuitenkin omaan silmään laihan oloiset, mutta näihinhän vaikuttaa niin moni asia, buusterit yms.
Vaikka tuolla Steve Morris pajalla on monia videoita noista blow thru sovelluksista, ja tuollaisilla paineilla on noista 540cid kokoluokan koneista ihan kivoja lukemia

 

Seos on ihan hyvä tyhjäkäynnillä ja täyskaasulla, mutta muuten sitten onkin aivan liian rikkaalla.

Jokusen kerran tuolla on ilmeisesti käyty vartillakin nykyisellä kombinaatiolla.

Mutta jotain vikaa siellä selvästi on joten aloitetaan varmaan puristuspainemittauksella. Nyt kun tarkasti kuuntelee niin startatessa kun ei ole vielä lähtenyt käyntiin kuulee että ei ole joka pyörähdyksellä samalla lailla puristuksia. Autoon sisälle sitä ei kuule mutta ulkona kyllä selvästi.

 

Mulla suurinpiirtein samanlainen tekniikka, mutta ruiskulla. Siihen kun hommasin ilmansuodatinta niin mitään super isoa ei mahtunut. Sen koko on kuitenkin kolme kertaa isompi mitä Morrisin videolla. Pituutta n. 12-14 tuumaa ja sille valmistaja ilmoitti että riittään 700hv. Totesin et eiköhän toi katu tuneen riitä.
Mullakan ei ole ahtopaineen mittausta läppien yläpuolella joten en voi kommentoida miten käyttäytyy kaasua helpatessa.
Käytössä on kaksi 50mm bov

 

Ettei siinä vaan ole letkut menny vähän vääriin paikkoihin. Vaikea sanoa tietysti ilman valokuvaa.

Minä vetäisin ali/ylipainemittarille letkun imusarjasta kaasarin alta. Mutta kaasarin yläpuolelta hatusta letku bensan paineen säätimelle. Näin Procharger ohjeistaa myös.

Jos vaikka ahdin puskee 6 psi ylipainetta kaasariin, sama paine menee kohokammioihin. Silloin regulle joka reagoi paineeseen, pitää myös mennä letkulla sama paine. Eli tässä tapauksessa bensan paine pitää säätää regulla 6 psi + 6 psi = 12 psi ylipaineessa. Siis ilman ahtoa bensanpaine 6 psi ja ahdettuna 12 psi.

Putsareitten kanssa saa olla tarkkana. Mulla oli edellisessä vaan 350 pikkulohko ja rapiat 500 hv sitten kun ei enää ahdistanut. 170 mm vihreä kartiosuodatin ahdisti niin että 5000 r yläpuolella paine tipahti. Hommasin yli 300 mm K/N lieriösuotimen niin alkoi potkimaan kone niin että sen tunsi takapuolessakin.

 

Mulla on Trans Amissa juuri samoten tuo, eli imusarjasta luonnollisesti paine ahtopainemittarille, mutta kaasarin painehatusta lähtee boost reference linja. Mun tapauksessa kun toteutus on mekaanisella bensapumpulla old school tyyliin niin tuo linja meneekin sinne mekaaniselle bensapumpulle mikä modifioitu ahtokäyttöön. Eli ahtopaineen noustessa välillä remmiahdin-kaasari, ahtopaine menee myös 6-mäntäsen mekaaanisen billetti bensapumpun jousen kaveriksi ja näin ollen nostaa ahtopaineen tahtiin bensanpainetta.

 

Alkoi itelläkin kiinnostamaan tuo Bov koko ja samoin putsari. Kävin mittaamassa ( osat vielä laatikossa ) ja tuntuu kyllä että Procharger on pistänyt pakettiin pienimmät jotka heidän mielestään riittää. Bov reikä on 34 mm ja yksi kpl ja putsari on sama 170 mm kartio punainen joka oli P-1SC mallissa myös. Tämä on pykälää isompi D-1SC. Ihmettelen jos tuo putsari riittää kun ei riittänyt 90 ci pienemmässäkään koneessa. Ellei sitten se Green filter sitten ole niin paljon huonompi. Minusta bov on parempi olla reilusti iso kun ajattelee remmin ja ahtimen osien hyvinvointia.

 

Topiccia lukiessa tuli tuosta ilmanputsarista heti mieleen yksi video jossa Banks katsoo idioottien tekemää dynovideota, sekä hänen kommenttinsa alikokoisesta filtteristä naurun remakan jälkeen..."Ohh sh*t cmon guys, what the h´ll is that small air filter ?"


Videon kone on suola-aavikko kilpurin turbo compound D-Max , dynotuksessa tehdään suunilleen kaikki virheet, mutta pää pointti tulee silti selväksi mitä liian pieni ilmanpuhdistin aiheuttaa...ilman virtaus sen läpi ei riitä, moottori ei saa tarpeeksi happea, koska ilmantiheys putoaa rajusti heti alamittaisen putsarin jälkeen -> seurauksena teho putoaa.
Videolla pölhöt tietysti yrittävät lisätä tehoa lisäämällä polttoainetta ja ahtopainetta, vaika huone on jo täynnä ennestään savua pienemmälläkin polttoainemäärällä...sitten epäillään ahtopainevuotoa, vaikka todellinen syy on että moottori ei saa ilmaa pienen ilmanputsarin vuoksi ja huone on lisäksi täynnä pakokaasua ja palamatonta polttoainetta (nokea)...puhumattakaan ettei välijäähdytys toimi ollenkaan dynossa, jonka vuoksi ilmantiheys imusarjassa laskee (happi vähenee) entisestään veto vedolta...katsokaa pientä keltaista ilmanputsaria joka muuttuu pikimustaksi session aikana, varmaan ihan tukossa.

 

Hieman tutkintaa taas ketjun aloituksen BBC:sta.

Wanhoista kuiteista löysin mäntien tuotenumeron (JE 181990) ja tuolla perusteella lohko on normikorkeuksinen eli ei mikään Tall Deck. Kuittien mukaan Merlin III. Kannet Dart Pro 1 345 cc ja kun moottori on rakennettu uuteen lohkoon voisi kuvitella, että kansia ei ole plaanattu. Olettaen että männät on dekkitasossa ja tiivisteen paksuus 0.050 tulisi puristussuhteeksi luokkaa 8.3:1.

Moottorista mitattiin puristuspaineet ykkös- ja seiskapytyistä (oletan että numerointi sama kuin LS eli kuskinpuoli etummainen ja takimmainen pytty). Puristuspaineet näissä 7.5...8 baaria. Infrapunamittarilla katsomalla pakosarjoista lämpötilaerot eri pyttyjen välillä luokkaa 40 celsiusta.

 

Ohivuotomittarin kanssa lähestyisin kohdetta mikäli pikkusenkaan epäilystä koneen mekaanisesta kunnosta.
Mitähän se sanoisi jos sitä jarruttais vaparina, puutuuko yhä samoille kierroksille?

 

ohivuotomittari on ainut oikea..puristuspainemittarilla ole juurikaan mitään muuta virkaa kuin lentorata.

 

Toki ja onhan kumpiakin korjaamolla joten ei se ole mikään ongelma. Myös infrapunamittarien näyttämät lämmöt ei ole kovin luotettavia ja seokset on saattaneet olla pielessä mittaushetkellä.

Tuossa pohdin että lohkon ollessa normaalikorkeudella eikä "Tall Deck" niin sorvaamalla sopiva korotuspalikka jakajan alle niin voisi päästä jakajahaasteesta kuin koira veräjästä...

 

Vois ehkä kokeilla ensi viikolla kun palaan lomilta ja kokeilu onnistuu aika helpostikin. Vaikka se ahdin ryöstääkin sen mitä ryöstää niin näkisi ainakin mitä se puskee vaparina matalapuristeisena. Ja onko seokset ookoo vaparina.

 

Joskus kyselit ideoita puolien asennukseen isolohkoon. Tämmöinen kuva tuli eilen vastaan:

 

Paljon kuumempaa paikkaa ei puolille voi keksiä. Elinikä lyhenee.

 

Eipä ne puolat montaa senttiä kauempana sarjoista ole tehdasasennuksissakaan ja monesti vielä semmonen kiva lämmön keräys koppa siinä päällä! Silti kestää jonkun satatuhatta kilsaa, tuskin ahdetulla 540 koneella ihan heti tulee semmosia ajomääriä. Vaikka sinänsä tuo lämpöteoria totta onkin.

 

Esim vag konsernin coil on plug malliset puolat eivät tykkää lämmöstä, tämä testattu ihan omin pikku kätösin. Turbon pakopesä toi lämpöä puolille niin ei kestänyt riftinki käytössä kun pari vetoa ja oli pakko jäähdytellä kun alkoi kipinät katoilemaan. Turbon päälle tullut alumiininen suojapelti poisti koko ongelman.

 

Tämäkin selvisi eli Tall Deck -moottoriin tarkoitettu Dual Sync -jakaja on varustettu jo valmiiksi säädettävällä kauluksella. Eli jakajan saa helposti oikealle korkeudelle.

Tarkistin nykyisen setupin perusennakon ja se näytti olevan n. 30 astetta. Kierroksilla ei siitä juuri muuttunut, eli lienee ns. kiinteän ennakon jakajasysteemi. Paitsi tietenkin ahdoilla tapahtuva sytkäennakon pienennys.

Tulpat oli tarkoitus vaihtaa tänään mutta tilaamani tulpat olivat kartiomalliset kun taas moottorissa oli prikkamalliset. Tsekkasin sit mitä tulppia Dart suosittelee ja ne jotka olivat alunperin moottorissa on tarkoitettu 12:1 puristeiseen vapari-isolohkoon. Just sellaisia joita Dart suositteli ahdettuun ei tietenkään meinannut löytyä Seinäjoelta kunnes Rengastien Autotarvikkeelta löytyi 10 kappaletta hyllystä. Varmaan jotain Vatasen vanhaa varastoa... (aatteleppa sitä) .

Lämpöarvo näissä ahtokäyttöön tarkoitetuissa oli 9 kun vapariversion tulppa oli lämpöarvoltaan 7. No, kun tähänkin asti starttaaminen on ollut aikamoista sahaamista niin vähän pelkäsin miten käy uusilla tulpilla. Vaan kuinkas kävikään; motti starttaa nyt kuin nykyaikainen ruiskumoottori konsanaan.

Tsekkailin sit miten ahtoputken ja/tai kaasarin hatun saisi valmiiksi pois paikaltaan huomista dynoa varten mutta ei oikein mitenkään, ainakaan niin että auton voisi ajaa dynoon. Joten pitää irroittaa sit vasta dynossa. Ja varmaan kokeillaan myös ahdot päällä. Kummatkin vedot ilman ilmanputsaria ja ahdasta 90 millistä imuputkea.

Ai niin, kolmospytyn tulpanjohdossa oli jotain vaurion tapaista, mutta kun uutta ei ole tilalle niin mennään tällä setupilla ja onhan se sitten vertailukelpoinen vanhaan pakettiin verrattuna.

Tulpanjohdoista tulikin mieleen, että nyt kun moottoriin tulee venakoppien päälle LS:n puolat niin mistäs mä saisin hommattua sopivat tulpanjohdot? Ajattelin aikaisemmin käyttää vanhoja, varsin pitkiä tulpanjohtoja aihioina, mutta en nyt taidakaan uskaltaa kun ainakin yhdessä on vaurioita. Enkä ole varma mistä saisi sopivia puolan päähän tulevia plugeja tai mitä ne onkaan. Ja joku puristustyökalukin siihen kait olisi tarvittu.

Haasteita tulpanjohdoille lisää se, että seitsemässä pytyssä pitää olla pienehköllä kulmalla taittuva tulpanhattu ja yksi pitää olla sitten 90 asteen kulmalla. En tiedä johtuuko tämä peltisarjoista, mutta asentaja sanoi että kokolailla samanlaiset ne uudetkin pitää olla. Summitin kuvastosta en oikein meinannut löytää ja hakusanalla "BBC LS style plug wires" ei meinaa löytyä mitään.

Teekekö joku Suomessa tällaisia custom tulpanjohtosettejä?

 

Tarvikkeita saa ihan Suomestakin:

https://laukkanenmotorsport.fi/tuotemerkintuotteet.php?_id=149&_sivu=4&_persivu=60

 

Perjantaina dynossa tehtiin noin 1.3 dynovetoa.

Eka ahdettuna ja uusilla tulpilla jolloin saatiin sama teho kuin aiemminkin. Ehkä 7-pyttyisenä kun kolmosen tulpanjohto on mikä on. Mutta kun uudet johdot tulee kuitenkin uuteen setuppiin niin mitäpä tuota enää murehtimaan.

Vaparina veto keskeytyi tai keskeytettiin melkein heti jossain 3500 kiekan kohdalla. Seos tosi rikkaalla (muistaakseni, video ei tallentunut), moottori prötäsi eikä vetänyt kunnolla. Oli aivan turha jatkaa ja teholukematkin aivan metsässä.