'64 & '65 Nostalgia-Vallut & '79 Delta 88 "PilsnerCäb".

Kyllä mä takamoottoriseksi laskisin ennemmin.

Ei oo noi kolmiloviset ja niiden mallit mun vahvinta alaa, eikä tietoa kumpi, sithän toi selvinnee ku on käyny hakemassa...

 

66 mallisten 3 vaihteiset kuvan taulukossa. Tuli tuota edellistä lukiessa mieleen, että oon mä useamman erilaisen tavannut - eikä mulla ollut väkisinvaihdettavaa kuin vv 81-84.

Jopa real slantille ja pitkäiskuiselle sisarelleen on ollut omat versionsa.



A230 on tuoreempien mallien täysin synkronoitu - kuvassa ykköselle vaihtonopeus "Zero mph" noille vanhemmille.

 

Taas tuli kuusvitoseen kalikkaa, kiitokset kaupoista @mapal.



Jos joltain vielä vivustot löytyis, ni alkais vaihteistopaketti olla kasassa. Tai jos hifistellä haluais, ni se kardaanitunnelin päälle tuleva "pahka" jonka läpi shifteri tulee, ois kans pop.

Tosin jos sillä on hintaa likikään sama, ku kaikella muulla tähän neliloviseen liittyvillä rojuilla, ni taidan leipoa sen alumiinifoliosta ja pakkelista, ja kiinnittää popniiteillä...

 

Metallisesta 10L maalipurkista, se pahka!

 

Tai vanhan ajan sinkkiämpäristä, niin on tukevampi.

 

-75 Valianttiin tuon pahkan tein -92..



Ei se paha ole näprätä, kun joutuu joka tapauksessa tekemään laatikon mallisen että ylemmät tangot saa sen poikkipalkin kotelon yli.

 

Nythän mä vasta tajusin että tää oli pitkähäntäinen loota..
Mulla oli aikanaan tuo lyhyempi versio, jossa ei ole kuin yksi paikka shifterille!



Huomioi @FuryIII '71 tuo sitten vivustoja hommatessa..

 

Ja pitkähäntäisellä sihteeri aiheuttaa joko rystyiskun ykkösellä tuhkakuppiin tai parillisilla pykälillä tulee sohvan reuna vastaan?

 

Jaaniijoo, melkein unohdin.

Kävin uudenvuodenaattona hakemassa kyseisen "kolmilovisen" lootan. Mukana tuli ns. kaikki, eli sifteri (mr.gasket), vivustot, teräksinen kytkinkoppa ja jopa kytkin. Punnerrettiin myyjän kanssa loota ooppelin takapenkille, eikä tullu sen isommin tutkailtua lootaa siinä vaiheessa, oli vähän kiirus aikataulukin.

Kotiin päästyä räpsäisin sitte nopeasti kuvan lootasta, tarkoituksena laittaa kuva siitä toisaalle. Siinä sitte kuvaa tarkemmin katellessa, rupesin miettimään että lyhyttä ja laipallista häntää lukuunottamatta, näytti kovin samalta ku tuo aiemmin ostamani nelilovinen.

Lopputulema oli, että varmaan elämäni parhaiten käytetty viiskyt €...

 

Sait lisää vikaantuvia kohteita kuin kuvittelit..

 

Joo, harmin paikka.

 

Joopa.

Viime viikko meni ukin Valiantia ropatessa. Vaikka olikin seinät ja katto pään päällä tuolla entisen navetan ylisillä, ni lämpötila oli/on kuitenkin 1:1 ulkoilman kanssa. Siitä johtuen, aamiaisen jälkeen piti yleensä kaivaa motivaatiota esille muutamalla tölkillisellä nestemäistä leipää, koska keli oli koko viikon ku kuollut morsian, eli kylmä ja harmaa.

Saavuin paikalle pe alkuillasta, josta johtuen ainut suunnitelma oli että pihasauna lämpiämään ja oluet kylmään.

Seuraavana päivänä alkoi temuaminen, ku auto oli kuskin puolelta melkein kiinni kaikissa romuissa, ja edessä ja takanakaan ei ollu ku noin metri tilaa kummassakin. Siis sen jälkeen ku siivosin kevyimmät romut pois edestä.







Auton "peruuttaminen" piti hoitaa taljan avustuksella, ku ei riittäny pohkeissa potku eikä crocseissa pito. Eteenpäin liikkui ihan työntämällä sentäs. Ja siinä välissä aina pyörittelemään rattia että sai auton haluttuun suuntaan. Tässä jumpassa meni kaikkinensa vissiin joku kolmisen tuntia, ja tarkoituksena oli juurikin liikuttelemista helpottamaan, asentaa alle renkaat joissa ilma pysyy myös alapuolella.





Tämän jälkeen olikin torso kipeä, mutta sauna lämmin ja olut kylmää.

 

Seuraavana päivänä lätkän kattomisen jälkeen aloittelin vähän purkuhommilla, suunnitelmana vesilutkuttimen vaihto.











Aika tarkkaan pari tuntia meni. Osa ajasta tietty töikaluja haahuillen, ku nekin onnistuu hukkaamaan käsien ulottuville. Sekä myös vanhoja tiivisteen jämiä irti raapiessa, jumalauta että ne istui melko jämäkästi muutaman vuosikymmenen jäljiltä.

Jätin hommat siihen, joutui käydä seuraavana päivänä lappeenrannan mätänetistä hakemassa tarpeita että pääsi laitteleen uutta palikkaa kiinni.

Torso oli taas kipeä, mutta sauna lämmin ja olut edelleen kylmää.

 

Seuraava päivä menikin enimmäkseen jaahastellessa, ku aamulla piti käydä lappeenrannasta vähän tarvikkeita. Tuli haettua klemmareita, öljyä, öljysuti, lämppärinletkua puuilotalosta metritavarana yms.jne. Ja tietty paikallista entistä harrastajatuttuakin piti moikata, ku kerran näinkin kauas oli tultu.

Kyseisenäkin päivänä meinas olla motivaatio-ongelmia lähteä pajoittamaan, koska oli taas vaihteeksi ihan vitun kylmä. Mutta sain raahattua itteni vintin ylisille jatkamaan projektia. Sain irroiteltua vanhat lämppärinletkut ja pilkottua uudet suunnilleen oikeeseen mittaan.

Homma jatkui vesipumpun vanhan tiivisteen jämien rapsuttelulla, jota siis tuli jo ed. päivänä aloiteltua.




Sen jälkeen uutta vesipumppua tiivisteineen, uudet vesiletkut yms. paikoilleen.





"Valmis"-kuvassa on venakoppa ja termarinkoppa parilla pultilla hollillaan (tarttevat uuden tiivisteen vielä), sekä vanha laturinhihna ku uus olikin näköjään 225:n, eli tähän liian pitkä. Sekä tarttee uudet klemmarit myös ylävesiletkuun, ku ei niitäkään tajunnu ottaa riittävästi, yms. No, enivei.

Ja jottei unohtuisi, ni torso oli taas kerran kipeä, mutta sentään taas sauna lämmin ja olut kylmää.

 

Nythän nuo kelit ovat muuttuneet huomattavasti paremmiksi - toki taas on pari päivää poikkeusta ja Lappi on oma lukunsa. On hyvä aika hinata Valtteri pihalle puun alle ja ottaa erä aitoa oikeata suomalaisugrilaista metsäremonttia "kuin silloin ennen".

Oi niitä aikoja.

 

Tuli tuossa kuvia katsellessa mieleen että kun moottorin etupää on jo purettuna, voisi olla hyvä idea vilkaista jakoketju myös "while you´re in there", mutta laitoit sen näemmä jo nippuun...

 

Mä oon nykyään niin mukavuudenhaluinen kermaperse, ettei enää kiinnosta noi suomalais-ugrilaiset metsä/piharempat ku korkeintaan jos on aivan pakko. Viime kesänä viikon sisään tien päällä sattuneet kaks rengasrikkoa PilsnerCäbillä, herätti jo ajatuksen että "vittu mitä paskaa", vaikkei kyse ollu renkaanvaihtoa kummemmasta asiasta.

 

Tuolla samalla vintillä on ukin joskus aikoinaan remppaama 225:nen mikä, ehkä mahdollisesti joskus, saattaa päätyä tuohon keulille, ni en nyt tässä vaiheessa laita kauheasti panoksia tuohon pikkuveljeen. Kyllä sen varmaan huomaa jos se antautuu.

 

Nyt ollaan viime perjantaissa. Tais olla eka päivä ku lämpötila kiipes peräti kaksnumeroisiin lukemiin. Juuri ja juuri, mutta silti. Totesin että nyt vois purkaa kaasarin ja asentaa sinne korjaussarjan, ku näpit ei oo ihan niin jäässä. Eikä tarvi olla niin paljoa ongenkoukkuna konehuoneessa.

Eli kaasari muttereiksi, ja siihenhän se sitten jäikin.



Eli korjaussarjan kiihotuspumpussa toi tappi vääränmallinen ja liian lyhytkin vielä. Loppui kasaaminen ennen ku ehti edes alkaa. Ja motivaatio. On tuolla "repullinen" kaasareita, mutta niiden kuntohan on täysi kyssäri, todennäköisesti nekin vaatis repareerausta. On tuo hetken käynyt 2013 sedän toimesta, silloin ongelma oli kuulemma tulviva kaasari...

Sain myös mielenkiintoista historiatietoa Valiantista naapurilta, joka tuli käymään. Se oli ukin kanssa hakenut ton auton lappeenrannan kupeesta, ja vuosi oli kuulemma '70 tai '71 (ei muistanut oliko ennen vai jälkeen hänen inttireissuaan), eli toihan on ollu lähes uudenkarhea. Ja toi samalla vintillä oleva '52 Standard Vanguard on kuulemma haettu '78 luumäeltä.

Ainiin, meinas unohtua... Nyt torso ei ollu kovin kipeä, mutta sauna lämmin ja olut kylmää.

 

Lauantaina meinas taas motivaatio olla kortilla, vähän kaasarinkin takia, mutta sai sen taas muutamalla oluella kaivettua esiin.

Eli sain piiskattua itteni vintille suorittamaan toimenpiteitä Valiantille. Ölpät+suodatin ja sytkäosat tuli vaihdeltua, eli jos olen nyt päissäni oikein ynnäillyt, ni se ois tuota kaasaria vaille starttaus kunnossa?

Koska kuvat on kivoja...



Vanhat pois...



Oikeella uus suodatin, vähän tilavampi ku vanha.



Uus jakajan kansi, pyörijä ja kynttilät paikallaan.



Ja uudet piuhat.



Uus etuvastus, joutu asentaa vähän vinoon ku piuhat ei hirveesti joustanu, ja sattuneesta syystä en ihan kauheesti viittiny kiskoa...

Ja uus puola tuli myös ruuvailtua kiinni.

Sen verran "huijasin", että bensapumppu ja katkojankärjet on vielä vanhaa... Koska kärjet otattaa koko jakajan fidduun, ja bensalutkutinta ei vielä sattuneesta syystä huvittanu vaihtaa, koska suoritin juuri ennen tuonne Zenoon lähtöä toimenpiteen yhteen '61 Senecaan, joka piti saada lahden CMS näytille. Toki jos tuo ei noilla herää henkiin ni sit vaihdetaan nekin, mutta kokeillaan ny eka ku on saatu kaasari nippuun...

Torsokaan ei ollut lähes yhtään kipeä, mutta...nojoo, ehkä se on tullut selväksi.

Ja toisaalla neuvottiin että bensat kannattanee vaihtaa. Sunnuntaina paikkoja siivoillessa, avasin uteliaisuudesta tankin korkin, ja sieltä tuli sen verran väkevä bensankatku hajuelimeen, että taidan kokeilla silti niillä vanhoilla. Ehkä vähän tuoretta sekaan.

Se että milloin se tapahtuu, on sitten toinen juttu. Näillä näkymin seuraava reissu menee vähintään ens kuun puolelle, mutta en tiedä miten pitkälle. Toi ~230km välimatka vähän hidastaa projektia.

Tässä nyt kaikki tältä erää, jatkuu taas joskus...