'64 & '65 Nostalgia-Vallut & '79 Delta 88 "PilsnerCäb".

Kyllä se varmaan itsestään ilmoittelee, yleensä kai löysä ketju alkaa helisemään jakopään koppaa vasten.

 

Laita vaan heti se isolohko siihen kaiken varuilta ja tuo se 170 ”ankkuri” mun tallille! Eisillämitäänkuitenkaantee.

 

Ettei peräti kestäisi hampaanverran väärää asentoa ilman vaurioita? Näin muistelen jollekin käyneen -64 170 ci:n kanssa.

 

Juuuu, joskus kuultua: "ai näitäkö on saanut diisselinäkin?" Olihan se vähän väljä jakoketju

 

Mullahan onnistui ketjun pieksäntä koteloon ihan uudellakin ketjulla. Resepti on seuraava. 225 trukkimallin akselilla ja kivettyneellä dampperilla. Rullajakopää ja laturi lyhyellä hihnalla kuskin puolelle vielä tappamaan enemmän dampperin vaikutusta - hihnahan kiertää sen ulomman kumiripustetun massan päältä. Kun dampperi (se hihnapyörälimppu kampiaxelin päässä) on kumien osalta kivettynyt, uudehkokin ketju menee värisemään ja hakkaa koteloon. Myös sen kuskinpuolen laturin kiinnityspultti katkesi pari kertaa. Kättä taskuun ja billettidampperi ja problem solved!

Nää vaivat siis siellä 4000 toisella puolen.

 

Tälle tulikin jatkoa nopeammin, koska tulikin mahis mennä nyt tälle vkl tuonne Zenoon. Hain torstaina keravalta kaasarin lainaan tuosta mun vuotta tuoreemmasta Valiantista, koska oisin ostanu uuden korjaussarjan swt:sta, mutta ku siinäkin oli vääränmallinen kiihotuspumppu ni jätin tiskille.

Eilen toi jälkikasvuni siis irroitti venakopan, levitteli uuteen tiivisteeseen silikonit kopan puoleiselle pinnalle, jonka jälkeen asensin ja esikiristin paikalleen, ja tenava hoiti loppukirrauksen.



Lisäksi asensi ton lainakaasarin mun suosiollisella avustuksella paikalleen. Sen jälkeen alkoi käynnistys yritykset. No eihän se perkele edes luvannu. Ei ku virranjakaja ylös, ja pajan puolelle ruustukkiin katkojankärkien vaihtoon ja kärkivälin säätöön.



Jakaja paikoilleen, ja nyt rupes jo kuulumaan pientä "pötspöts" yritystä, mutta siihen sekin sitte jäi. Mutta ku veti säädön mahdollisimman aikaiselle, ni tuntui "pötspöts" lisääntyvän. Toki koska säätö oli jo tapissa, ni jakaja taas ylös ja napsun verran aiemmalle. No sittehän se meni vissiin vahingossa parikin napsua aikaisemmalle, ku ampui pari kertaa kaasariin silleen että meinas kalsarit vetää ruosteeseen. No jakaja taas ylös, ja sitte säätöä toiseen suuntaan, eli myöhäisemmälle.

Nyt huomas heti startissa että sehän edes yrittää jo lähteä käyntiin. Ei muuta ku uutta yritystä, saatanallisen kaasun pumppaamisen kanssa, ja ei saatana, sehän heräs ikiunestaan!

Ei kovin jouheasti, mutta silti.



Videon lopussa rupes kone jo ottaa jenkaakin, lieköhän pakokauhuputkessa montakin hiirenpesää? Ja vähän vieläkin poksui tuossa lopussa, mutta pitää katella sitä paremmalla ajalla. Syttyhän on siis ihan sivujalalla säädetty, ei ollu ajoituslamppua tai muitakaan vermeitä hommaan. Turha tarkkuus on teknistä tietämättömyyttä, vaimitensemeni?

 

Niin ja olihan siellä pakokauhuputkessakin "jotain pientä" roskaa ilmeisesti ollut.

 

Päivän hankintana leima PilsnerCäbiin.

Seuraavana hankintana lienee bop-jakoinen th350... Tapahtumat eivät liity toisiinsa. Mutta jos jollain pk-seudulla sattuis olemaan kyseinen toosa, joka ois ehjä JA halpa, ni ohuesti kiinnostais...

 

No mutta. Tulikin mahis tulla tänään tänne zenoon, joten ekana sytkän kimppuun, ja perkele.

 

Erinomaisen siisti käynti. Milloinkas tää 170 olikaan saatavilla? Ei ku siis pidä se siellä. Jos se varsin on hyväkuntoinen, niin sillähän ajelee harrasteajoa niin paljon ja pitkään, että jää jotakin seuraavallekin kuskille.

 

Kyllä mä ilmoittelen jos toi 170 jossain vaiheessa vaihtaa paikkaa, ehkä saatan pitääkin sen. Näkee sitte ku pääsee ajelemaan että mitä mielipuolta sitä loppupeleissä on.

Käy kyllä aivan helvetin nätisti, ja vaikka ajoituslamppu on edelleen avaamattomana laatikossaan, ni sytty tais osua melko prikulleen. Säätö on nyt aika tarkkaan keskikohdassa, ja aikaisemmalle käännettäessä alkaa melkein heti käynti menemään raskaaksi, ja myöhemmälle ni alkaa tupsuttelemaan putkessa.

 

Ajossa kuuntelee ettei ala kilistämään (”nakuttamaan”) esim maannousuissa (”jyrkkä mäki”) niin ei riko mitään. Bensakin taas muuttunut pari kertaa sen jälkeen kun tuo on mennyt navetan ylisille. Happilisukkeet bensassa laihentavat seosta. Ja osta sitä lyijynkorviketta autoon toinenkin pullo. Se aine on ilmeisen kadoksissa huoltiksilta, mut ei kannata paskoa hyvää konetta suoja-aineetta. Pakoventtiilit uppoaa kanteen.

 

Juu, tänään laitettu kympin kanisteri lisää bensaa ja yliannostus lyijynkorviketta, koska edellisessä kanisterillisessa ei sitä ollut.

Käyty myös testilenkillä, motti vetää virheettömästi ja ilman mitään sivuääniä, eli taitaa se sytty olla suht. kohdillaan.






Toki eka testilenkkihän nyt ei menny ihan ilman vastoinkäymisiä. Päättyi sihinään ja glykolin hajuun, ja pelkäsin syylärin antautuneen. Onneks oli vaan ylävesiletkun klemmari jääny kirraamatta syylärin puolelta.



Sen kirraamisen jäljiltä pysyikin nesteet jo siellä missä kuuluukin.

 

Tuli sunnuntaina ennen lähtöä käytyä fiilistelemässä yhden testilenkin verran vielä. Tarkoitus oli laitella sitä ennen etupyöränlaakereille vähän salvaa. Irroitin kalupöpselit, ja olinpa sitten unohtanu tyystin että sedän jäljiltä rasvakupit oli jossain jemma-nimisessä paikassa, joten tungin sitte sormenpäällä sinne väleihin rasvaa sen mitä sattui saamaan. Soitin tänään swt:lle, uudet rasvakupit 10,50€ kipale, joten sellaiset tilaukseen ja torstaina hakemaan.

Sen sijaan uutena havaintona tuli että niistä napojen kuningasmuttereista puuttui saksisokat tyystin,turvallista matkaa. Onneks eivät lähteneet etufillarit omille teilleen lauantain testilenkeillä. Virittelin sitte jekkulangasta niille jonkinnäköiset lukitukset väliaikaisesti, ni eivät ainakaan ihan sukkana irtoa. Käytävä mätänetistä kokoelma saksisokkia...

Niin ja eilen aamulla ensitöinä kinusin pomolta ens viikon kesälomaa, jonka myös sain, joten perjantaina taas lähtö joutsenoon. Tavoitteena saada autoon toimivat käyttöjarrutkin.

 

Se valkoinen oma ex v-200, jonka kuvan laitoin muutama päivä sitten naamakirjan suomiautoihin, oli käydä köpelösti; 6 ukkoa vallussa, kun iltalomilta paineltiin menemään Turusta kohti Upinniemeä pinevessä syksyssä, kun jossain Salon ja Lohjan välillä ohjaus meni holtittomaksi. Äkkijarrutus ja mantteli päällä auton alle ihmettelemään, kun apusimpukka roikkuu kiinni raidetangossa, mutta tsäkällä mutteri vaseliinipaakun kanssa edelleen palkin päällä, eli taisi sekin olla ilman sokkaa.Ainoa työkalu sohlo jakari, jolla apusimpukka takaisin paikoilleen ja varovasti kohti rannikkojääkäripataljoonaa, jossa sitten seuraavana päivänä lainasin ajoneuvohallilta kunnon työkalun ja sokan. Ja tietysti pyörän rasvakupin virkaa hoiti pahvinen kertakäyttömuki, oi aikoja oi tapoja.

 

Jaahas.

Laitellaas nyt jotain päivitystä. Toissapäivänä tuli aloiteltua jarruja, toiveena päästä sylinterien ja letkujen vaihdolla.

Homma aloitettiin kauimmaisesta päädystä, eli pelkääjänpuolelta takaa. Kaikki liitokset aukes ku siinä yhdessä ruotsinkielisessä ohjelmassa ja ilmaukset meni siinä ohessa samaa rataa.



Taakse tarttee uudet rummut (ja kengät), tuossa oli julmettu ura, liekö joku kivi pyöriny välissä.

Takapyörien jälkeen siirtyminen pelkääjänpuolelle eteen, ja siihenhän se strömsö sit loppuikin...





Koska vitutus tuppaa nousemaan aika nopeasti tappiin näissä remppojen vastoinkäymisissä, ni olin jo lähes valmis polttamaan koko laitteen. Totesin taas tässä vaiheessa että josko saunaan...

Eilen keräsin motivaatiota tuonne kolmen kieppeille että pääsi kattomaan mitenhän ton putken kanssa toimis. Sehän kiemurtelee tuolta eturungon ja tulipellin kautta kuskinpuolelle jakotukkiin.



Kuvasta katsottuna "ylöspäin" lähtee yksi putki takajarruille, ja "alaspäin" näkyy toinen etujarruputkista. Ei hätää, se toinen on suoraan sen yläpuolella, menee siihen samaan jakotukkiin. Vähemmän yllättäen mikään noista liitoksista ei aukea avaimella. Taas meni herne venttiiliin.

No, hetken rauhoituttua totesin että eiköhän laiteta sauna lämpimäks...

Oon tähän mennessä onnistunu välttämään noiden jarruputkien vääntämisen ite, mutta kai sekin pitää kokeilla. Huomenna sivuleikkureilla putkea poikki, ja kattoo saisko nykerrettyä uutta tilalle...

Olin mä salaa varautunut kyllä tähänkin jumppaan, vaikkei huvittaiskaan... Ja tänään hain ton kupariputken lisäks kuparinikkeliputkea ku sitä toisaalla suositeltiin.



Tänään oli myös vapaapäivä tän turaamisesta. Kai sitä kesälomaviikolla yhden lomapäivänkin saa viettää? No, huomenna katotaan mitä tästä tulee vai tuleeko mitään...

 

Niijoo, unohtu edellisestä päivityksestä että pääsylkkä tuli kanssa vaihdettua.

Tehostamattoman pääsylkky kävi tehostettuun, ku nakkas käyttöstongan kuikkaan, ja otti männän vanhasta sylkästä.





Mietin että tartteekohan tuollaista yksipiiristä pääsylkkää ilmata erikseen penkissä, mutta ku avasin paketin ni ei tarttenu pähkäillä sen enempiä ku siellä oli kuvassa näkyvä, melkoisen selkokielinen ohjeistus.



Jatkuu taas huomenissa, ehkä.

 

Kuparinikkeliä jarruputkiin. Ja muistaa sit laittaa ne nipat sinne ja oikein päin, ennen putken kartioiden tekoa. Mikäs vit.. se tossa pöydällä on.

 

Tuossa hyvä leikkuri jarru yms. Putkille, niin ei tarvi sivareilla...
https://www.puuilo.fi/tyokalut/kasityokalut/peltisakset-peltileikkurit-ja-leikkaustyokalut

 

Mulle tuli linkistä melko monenlaista leikkuria, mutta yksikään niistä ei ois soveltunut tähän tapaukseen...