67 Fury VIP-Street&Race projekti

Kiitoksia kehuista ja spekuloinneista! Laitan myöhemmin tarkempaa raporttia kisan kulusta. Oli miten hyvänsä niin toi oli eka streetcupissa ajettu seiska ja sitä ekaa streetseiskaa ei kukaan enää aja uudestaan. Autoa ei tosiaan ole leimattu eikä se ole rekisterissä, sille ei kuitenkaan ole mitään estettä jos ei vaan toi tehopainosuhde ylitä kw/7kg määrää, mitä se ei tietenkään tee. Meille se on yhdentekevää; on meillä noita ollut suht rivakoita kilvellisiäkin vehkeitä joissa on ollut vilppiä ja vilunkia sen suhteen sopivasti, ja varmasti ysin vehkeille keskivertoa vähemmän.

 

Suomen nopein...

Onnittelut Jykälle&Jussille täältä Caribian lämmöstä(siis Turun Caribian).

Hyvin te vedätte.

 

Onhan tuo VIP:in aika tosi kova ja onea täältä pohjosestakin.Ja kyllähän Jarikin aikoinaan teki kauhean työn että sai dodgen kulkemaan kovaa ja oli tuo Koffelin myllykin silloin suhteessa nykyhetkeen melko hintava.Maksoi ehkä 160-180 tuh markkaà?

 

Onnea mahtavasta seiskan ajasta. Ja suuri kiitos jykälle joka kävi korjaamassa meidän nostajan papukaijapihdeillä 8)

 

eikö kulje lujempaa????? ookste VÄHÄ kädettömiä!!!!! . Onnea kovasta vedosta... On nää moparit vaan niin kivoja....

 

Onnea täältä myös hienosta seiskan ajasta!

 

MAHTAVAA,ONNITTELUT JYKÄ JA JUSSI

 

Kovasti onnitteluja koko tiimille, hieno homma!

VIPpi on just sitä mitä tämä laji tarvitsee. Kadulta koko urheilu on alunperin lähtenyt. Ja juuri tuollaiset erikoiset ratkaisut uppoavat yleisöön. VIPin kehitystä ja taistelua on seurannut hirmu määrä porukkaa, vastaavasta näkyvyydestä ja kuuluisuudesta moni "oikea" racing-taho haaveilee koko ajan.

Nyt on voimalinja iskussa. Mitäs seuraavaksi? Istutatte sen "oikeeseen" kilpuriin, tuhat kiloa painoa pois ja silleen?

 

ONNEKSI OLKOON !! OL AIKOJA D:SSÄ !

 

Hieno tulos!

Kelminen-Helminen näytti vironneen juhlahumusta sunnuntai-iltapäiväksi, Vippi "lipui" Alastaron rullaustietä pitkin, vaikkei kisaan enää osallistunutkaan. Melkoisen kokoinen kilpa-auto!

Oispa komeeta, jos tämä 7,894s katuauto ilmestyisi stadin kruisinkiin tulevana perjantaina. Samalla tietty osoittautuisi, että laite on todellakin Street&Race duaalimalli.

Eikös tätä ole siirrelty aiemminkin puuhalapuilla teitä pitkin?

 

Kiitoksia edelleen onnitteluista. Jäi perinteinen vikan lajittelukierroksen jälkeinen virvoke nauttimatta, ni tarvi paikata tilanne sunnuntaina. Tossa pikku tarina ite kisasta:

Kun tohon projektiin ryhdyttiin ei jotkut seiskan ajat olleet mielessä edes unissa. Alunperin oli vaan tarkotus tehdä kimpassa fullsize kokonen katuvessa ja tehdä se turboilla yhtä nopeaksi kun mitä oli olleet mun aikasempi '66 GT Dart (9.69/227.5) ja Jussin Rallivallu (9.46/231). Pumppubensalla luonnollisesti. Jussin sitten löydettyä sopivan rullaavan korin mä hankin siihen Ritolan Samilta Chevellessä kiinni olleet turbot. Sen jälkeen muiden harrastekiireiden takia lähes uudenveroinen VIPpi sai jäädä vielä vuodeks pariks seisomaan. 2005 lokakuussa se sitten otettiin työn alle ja harrastettiin rakentelua parina päivänä viikossa. Alunperin oli ideana tehdä autosta enempi alkuperäistyyppinen kapeilla renkailla sun muilla, mutta ennen rakentamista sitten kuitenkin päädyttiin lähtemään liikkeelle iso pyöräkotelo/pyörä linjalla.

Siihen nähden, ettei tallissa kuitenkaan asuttu saatiin mun mielestä aika hyvällä vauhdilla aikaseksi, suuri kiitos siitä kuuluu satunnaiselle talkooväelle, Henskiä, Kiekua & Käköä, Seppoa ja paljon muita oli jeesaamassa lisäkäsinä aina tarvittaessa. Toi onkin mun mielestä meidän harrastepiireissä ja noissa street/race ympyröissä toiminut hyvin, jeesataan aina kavereita jos vaan mahdollista niin ei tarvi niin kauheesti rahaa käyttää kun joku yleensä aina kuitenkin osaa sellaista mitä ei itse osaa/ehdi. Tavotteen mukasesti saatiin koppa rullaavana ja kasttuna näytille 2006 acarshouhun, mut sitte osansaantivaikeuksien takia projektin eteneminen hidastukin reilusti. Samaan aikaan vielä ajottu tallimuutto, ja jouduttiin olemaan kuukausia evakossa ennen Hyrylän talliin pääsyä. Jossain vaiheessa sitten todettiin, et ei moottorin sisuskaluja ilmeisesti sinä vuonna keretä saamaan, ja päätettiin lähteä "maamoottorilla" testaamaan koppaa vaparina. Hyvinhän se kulkikin, 10.6/207 löijystä otetulla moottorilla, vaikka sille kaks vaihdetta sekä harva ruuvi oli aivan liian vähän. No, vuoden odottelun jälkene sitten löyty kampiakselikin ja päästiin rakentamaan turbovatia. Siinä missä aikasempi alustatietämys perustui lehtijousiin joissa meikäläisen järjenjuoksulle on just tarpeeks säädettävää, niin myös aikasempi mottikokemus oli vapari kaasarimoteista. Kummankin suhteen oppimiskäyrä oli jyrkkä, ja mun mielestä juttuja joita ei oikeen kirjaoppimisella edes voi sisäistää. Tos on noi paparazzin kuvasivut projektivaiheista: http://kuvablogi.com/blog/745/1/

Sen enempää noista rakenteluvaiheista ja muistakaan jaksa raapustaa, mut kauheesti on ollut mukana tuuria. On satsattu taloudellisesti tiettyihin osiin jotka ovat lunastaneet lupauksensa, ja sit ostettu halvemmalla kamaa joita ei oo pidetty niin oleellisina, toi puoli on mennyt hyötysuhteeltaan aikalailla nappiin, ja Autronicin ruiskun myynyt Rmotorsport on ollut korvaamaton apu moottorin säätöpuolella, Pate on myös niissä asioissa välillä jeesaillut kun ite on niidenkin asioiden suhteen täys undulaatti.

Mut ite kisaan siis. Jussi oli etelän lämmössä lomailemassa, joten valmistautuminen jäi tallinvaihdon seurauksena mun harteille. Ruåttissa vaivanneet kummitukset ei ollu vielä löytyneet ja tiistaista lähtien iltasin alotettiin läpikäyntiä ja tarkistuksia.Viimisä tarkistuksia oli sitten takaripustuksen "venytys", vedin akseliputkesta aksilaa liinoilla eteenpäin kohti lootapalkkia eka kuskin puolelta joka oli yhtä puuta, mut apparin puoli antoi hieman periksi akseliputken hitsausten murruttua. Torstai iltana vielä akselin irrotus ja hätäinen korjaus ja se oli siinä.

Perjantaina aamulla duuniin, päivärutiinit pois alta ja silmät ristissä pakkaamaan kalusto kyytiin ja kohti Alastaroa. Kaikki tuli mukaan, tulihan?
Ajojen piti alkaa neljältä ja paikalle kerkes jonkinverran kolmen jälkeen. Kamat pois kyydistä, paerit kasaan ja leimalle. Muuten ok, mutta kypärä oli jäänyt lantikkaan, ei kun sitä hakemaan. Hakumatkalla tuli komennus line uppiin, mut joutu vielä noutamaan katastustarran ja sieltä sitten suoraan lineuppiin viimiseen pariin Nypergien tuplaturbochevellen pariks.

Line upissa vielä huomasin, et bärkkele, pussi on pakkaamatta ja rengaspaineet alentamatta. Saatiin kuitenkin kanssakuskien avulla sullottua varjo säkkin ja rengaspaineitakin pudotettua 0.8 kiloon. Burnis meni kohtuu ok, perjantaina vaan oli omituinen ilma joka jätti savun seisomaan paikalleen. Chevellessä tasi tulla pari vestippaa jostain nin joutu sitten ajamaan soolona. Nappireaktioden, about 8.5 sekuntia, siivittämänä matkaan. Pito irti heti ja sit vähän kevyemmällä kaasulla kohti maalia. Joku 50 metriä ennen maalia kokeilin vielä painaa kaasun pohjaan, tai ainakin melkeen; vaihtovalo sytty heti joten tais lyyä sutia? Ei kuitenkaan vedellyt mihkään suuntaa, eli toiveissa oli jatkossa päästä vielä ajamaan täysilläkin kunhan rata paranis. Tollasella puolittaisellakin vedolla tosin synty uus rataennätys, 1000 jalkaa 1.6 sekuntia ja varttimaili 2.75; seuraavalla kierroksella sitten back uppi vaan tolle. Loppunopeus vaikutti ihan oikeelta, 258. Valmistautuminen tohon ekaan lähtöön oli niin hektinen, ettei yhtään kerenny jäädä miettimään ja keräämään ajatuksia (onks niitä muka monta), multa jäi mm. täysin noteeraamatta, että oli käytössä väärä kuusi jne jne. Haamuaikoja tuli ekalla rundilla muitakin, mutta olihan toi oma vastaus ihan kohtuullinen Erhomäkien seiskan ajalle.

Keliolosuhteiden takia toka kierros veny sitten pitkälle iltaan. Pikku viivytysten takia oli mottikin kerennyt niin kylmäksi, ettei burnis oikeen onnisunut kun oli "matalalämpörajotin" päällä. Samanlainen on myös siltä varalta jos motti pääsee liian kuumaksi minkä kyl huomaa jos vaikka vesipumppu ei satu olemaan päällä. Nyt rata oli kunnossa, suht pienellä paineella liikkeelle ja auto sinkoo minne sattuu, matkan varrella lisää kokeilua ja aivan hengenvaarallisen tuntusta menoa. Väksin kuitenkin yritin mennä ja ajaks tuli 9.9 sekuntia ja loppua 210. Palatessa sitten Rallimies Kujala ihan asiallisesti vähän jopa paheksui ajosuoritusta, ettei noin tarvis tehdä. Mopoilijan kuvista näki, että etupallo pyrki ylös aina kun kaasua paino, ja auto pyrki oikeelle. Ihan kiva kattoo kuvia missä etufillari on vielä sadan metrin jälkeen ilmassa parikyt senttiä. Mielessä kävi pieni epätoivo, et ei tästä taida tulla hevonvittua, siellä on vieläkin jotain vialla jota ei oo huomattu.

Ei kun pikanen palaveri Crew Chiefin ja mekaanikkojen kanssa, ja sen jälkeen laskettiin henkilökunta illan viettoon. Helmine tasikin olla Paddockissa tappiin asti ja vielä ylikin. Se oli kuitenkin hyödyllinen reissu koska mekaanikot päissänsä sulattelivat asioita ja alko päästä jyvälle mistä vois olla kyse.

Lauantai alko sitten sateisena, melkonen määrä vettä joten alotus venyis varmaan suht myöhään. Vielä kun taidettiin olla viimisten ajaneiden joukossa edellisiltana niin ajovuoro tulis vikana, aikaa jäis puuhailulle auton kanssa. Ei kun marssimaan ympäri varikkoa ja kyselemään sattuisko jollain olemaan coilover jousia luokka 120-130 lbs. Vaikutti siltä, että vikaa etsiessä kun palattiin vanhempaan ja vanhempaan oltiin menty vähän vikasuuntaan. Lopulta sitten Kuriksin Laurilta löyty 110 lbs jouset joilla oli ajanut siihen saakka, hän testasi itse 150 lbs jousia joten saatoin lainata noita 110 lbs:sää. Ajattelin, että preloadilla saan perseen halutulle tasolle, et ei haittaa vaikka ne on vähän löysemmätkin kun varsinaisesti etsimäni. Jouset kiinni ja auto puntareille vesilätäkössä maaten, on toi Keitto kova hemmo ruuvaa. Kulmapainoja muutettiin radikaalisti, ja ei kun odottelemaan seuraavaa rundia. varmaa oli ainakin se, että johki suuntaan se muuttuu, mutta minne?

Line upissa motti lämpimäks, ja käskyn käytyä burnispaljuun. Reipas burnis, nyt onnistu ihan ok sellasella 6500 kierroksella ja oli mulle kohtuu pitkäkin. Aavistuksen verran mietitytti, et kun breikkinapista päästää ni mihinkähän suuntaan se kimpoo, ja olin valmis nostamaan heti. Steitsit päälle, Lappalaisen Joni olikin jo valoissa, keltanen syttyy ja katse ahtomittariin sekä läpät levälleen. Kun ahto oli about 8 psi:tä laskin breikin irti ja auto lähti nätin pehmeesti liikkeelle. Tuskin kerkes puolta metriä menemään kun se rupes työntämään sitten kunnolla, eka hetki stall speed kierroksilla ja sitte rundit nousee ja kakkosta tupaan, mieleen tulee, et varmaan tarttis toi pussikin avaa ekaa kertaa kun voi olla jonkuverran vauhtii maalissa jos tätä menoa jatkuu. Ainoo, et missähän se jarruvarjon kahva taas olikaan? Ei ku katse kattoon; ai tossa, ja käsi sinne valmiiks, katse rataan ja vielä mennään kohti maalia! Pompuista yli ilman vikurointeja ja vähän ennen maalia varjo auki. Pikkasen mietitytti, et millanenhan kuutio sieltä putoo; sääntöjen mukaanhan varjon saa pakata enintään kahta tuntia ennen lähtöä. Tarkottihan se kahta tuntia ennen kisan ensimmäistä lähtöä? Ja kun oli vielä ollu nooi monsuunitikin eikä kukaan muistanut peittää sitä säkkiä. No, hyvin se kuitenkin aukes ja jarruilla sitten loppuvauhti pois.

Jonin perässä vikassa rampissa paluutien puolelle, auto parkkiin, vyöt ja kamat veke ja pussi takakonttiin, tos joutuu aina vähän "rikkomaan lakia" kun ei tollasta turbomosa voi sammuttaa heti vedon jälkeen, eli römpsöttelee siinä sitte tyhjäkänytiä kun kuski kerää kamoja. Mietin, et meni kyllä ihan jees vaikka ite lähtö ei potkassukaan kunnolla. Ja suorempaan kun mikään koskaan ikinä, eka mun tolla autolla jama suora lähtö. Jussi aina on välillä sanonut, Ruotsissa tosin ei, että "ei tarvi ohjata yhtään ja mua on aina vähän ihmetyttänyt, kun kyllä jo EM:ssä veti aika rajusti oikeelle. Oli varmaan jo silloin noi vauriot aluillaan. Ajattelin, et varmaan joku 8.2-8.3 varmaan tuli, ja ilmeisesti sitte niin kävikin kun sekä vaaoilla, että paluutiellä näytettiin peukkuja. Sitte ku sama jatku vielä varikolle kurvatessa, ni mietin, et ei kai se nyt tollasella eleettömällä vedolla voinu seiskaa mennä? Auto parkkiin ja ulos autosta, käden tarjoojia riitti, ni joutu jo kysymään et mitä se sit meni? 7.89/281!

Reaktio oli 2.201 sekuntia, tiedonkeruulta katottuna lähtöahtopaine oli 0.6 barin hujakoilla. Sitä on vähän vaikee kattoo kun lähtörajotin on 4000 kierroksessa eikä se vielä tolla ahdolla päässyt lähtörajottajaa vasten, mut siitä hetkestä kun kaasu nous maalissa 7.9 sekuntia takaspäin oli ton verran ja rundit vähän vajaa 4000. 60 jalkaa 1.268, vaihto 7100 kierroksessa, 330 jalkaa 3.371, puolväli 5.106/228.09, 1000 jalkaa 6.611 ja loppuaiak siis 7.894/281.18. noin 0.4 sekuntia ennen maalia oli rajotinta vasten, rajottaja on "pehmee" 7500:ssa, sahaa siinä 7400-7500 välillä. Tiedonkeruu käyrä oli tosi nätti, lähdön jälkeen vähän pyrki pito irtoomaan, ja radan töyssyn kohdalla se irtos myös hetkeks, mut muuten kierrosten nousu kakkosella oli aivan lineaarinen. Lähdön jälkeen Lauri tuli sitten valittelemaan, että heidän kokeilunsa ei toiminut ja hän toivoisi saavansa jousensa takaisin. No problem! Alussa viittasin siihen, et unohtuko jotain lähtiessä? Unohtu, ne eri arvoset coil over jouset jotka oli kyllä aikomus ottaa mukaan! Olishan ne saanut tallilta sunnnutaiks tai vaikka voinut ite käydä hakemassa, mut päätin kuitenkin, että toi riitti mulle enkä aja sunnuntaina kisaa.

Kohtuudella keittoo, padarissa pilkkuun ja nukkumaan. Taso on laskenut meidän tiimissä parina viimevuotena, toi tiheempi funnyhäkki estää VIP- majoituksen käytön, joten joutuu tyytymään frunkkumajotukseeen. Aamulla sitetn mietin, et oliskohan sitä kuitenkin ajokunnossa ja pitäisköhnä sitä silti mennä vielä ajeleen. No, puhallus alkometriin näytti, et vielä on 0.24 promillee puol tuntii ennen ajojen lakamista, joten pysytään alkuperäisessä suunnitelmassa. Kun ei niitä poiekita jousiakaan utllut haettua, ni ehkä ihan hyväkin niin. Tota taka-aksilajumppaa lukuunottamatta ei auto vaatinut minkäänlaista huoltoa, Ruottissa viimeks tsekattiin venttiilivälykset eikä siihen oo sen jälkeen koskettu. Muutenkin kausi on avauksen venttiilikoneisto-ongelmaa lukuunottamatta sujunut mekaanisesti aikalailla ongelmitta. Kaks settiä tulppia on vaihdettu kun laite käy ihan sikarikkaalla kylmänä, ja laturin hihna, mut siinä ne kutakuinkin on. Välillä vaan ruuveja kiristelee, siis autonkin. Ruottissa laskettiin ahtopaineita, eikä niitä enää nostettu takasin, mut menihän toi noinkin.

Talven aikana olis aikomus tehdä sähköt uusiksi, lisätä taakse apupyörät ja kallistuksenvakaaja sekä tukea askeliputket paremmin. Sit jos vielä jo kolmantena talvena sais vihdoin raahattua ton motorin dynoon ja säädettyä sen, niin siinähän sitä rupeiskin olemaan jo kevättä varten enemmän ohjelmaa kun kuitenkaan taas kerkii tehdä. Ens suvena sitten uudet kujeet, mut niistä ei oo vielä sen enempää tietoa. Mahdollisesti jos enempikin viettäis tuolla ulkomailla kisaamisen merkeissä?




Sunnuntaina sitten kerkes vähän kisoja seuraamaankin ennen himaan lähtöä. Muutenhan noi kisat oli streeteissä hienot, sekä B:ssä, että C/D:ssä 16 auton kaaviot! Tulostaso oli kova ja omia sekä luokkaennätyksiäkin syntyi. B:ssä 8.33:sta syntyi kolmen kuskin voimin, Erhomäki 8.330, Lindvall 8.333 ja Oksa 8.336! Ainakin Lindvallilla myös Back uppi tolle ajalle.
Musta näytti, että Erhomäki viimisessä lähdössään olis ollut saamassa back upin tolle 8.330:lle. Tai itseasiassa siltä, ettei se 8.330 olis riittänyt back upiks tolle ajalle, mut olisko siellä radan töyssyissä sitten tullut mutkia matkan ja päätti siirtyä mutkaradan puolelle. Ilmeieseti ysikymppiseen oli kuitenkin sen verran vauhtia, että Timppa päätti kuitenkin palata drag racingin pariin ja sai auton takas radalle. Ajo jostain syystä hylättiin, vaikka soolosta olikin kyse. Mentiinköhän ihan sääntökirjan mukaan?

Kulmalalla oli Starletin kanssa ongelmia, näytti, ettei pidot oo sille ihan kohdallaan.

Raitamäkien Carinan 2T toimi hienosti, mut jotenkin siinäkin näytti, ettei lähtöpito ehkä ollut paras mahdollinen? Ei kun Raiskin kanssa linkkikarttoja tutkimaan!

Lindqvistin Janilta tasasen varmoja suorituksia, mut ihan kärkikolmikon vauhtiin ei viikonloppuna ylletty.

Nelivetoaudin kuljettaja Oksa alkaa löytää otetta, jos ei tullut auton enntäystä niin ainakin hyvin liki?

Kuki myös ysin puolelle, tuntuis et vois mennä kovempaakin , mut rengas ja kykä puree nin kovaa, et vähän meinaa laites kuolla lähdössä.

Priuskan Datsunissakin pikku teknisisä vaivoja, mut ääni lähees vetää vertoja Lahden Timpan Fiatille pahimmillaan, aika terävä saundi.

JA ei suinkaan vähänisimpänä täytyy mainita Pakaraisen Vesa, joka melkosten perä/kardaani/kori/rispustusvaurioiden jälkeen harsi kortsun kasaan pudotuskierroksille, on siinä hepussa taitoa ja päättäväisyyttä!

Finaaliin soolosemeistä selvis Oksa Audilla ja Lindvall Bemarilla, Lindvall voitti. Osittain varmaankin sekalaisten osallistumisten ansiosta cupin mitalikolmikko on kenties hieman yllättävä; mestari Mika Raitakari, kakkonen Pauli Kuki ja kolmas Kimmo Priuska!



D ja C ajoi jällleen yhdessä, kun ei C saanut vaadittua kolmea "omaa kisaa" aikaseksi. Tänä kesänä. Ens kesänä luulen, että tilanne muuttuu vaikka yks "luopio" jatkaiskin Spetissä! Deehenkin mahtuu toki lisää autoja, Putte kyllä järkkää varikolle tilaa tarvittaessa.

Kerolan Jyrkin Monza kärsi pito-ongelmista ja joutu jättämään pudotuskisan väliin, ei kauheen kaukana, ettei kärsinyt myös muuriongelmista; vetarikauppaan.

Uusitalon kuskaama Nova kulkee vakasti ja tasaisesti ja syykin siihen tais lötyä. Normaalin "firing order" viritysimusarjan sijaan tossa olikin firing order venttiilikopat, ja sellasella osanumerolla jota en oo ennen nähny. Ei ihme, että menee! Ei vaan oikeesti, kiva nähdä erilaista tekniikkaa mukana kisassa ja laite vielä kulkeekin.

Kieku oli saanut Dusteriin uutta kaasaria; ma luulen, että moottorille se teki hyvää ja uutta loppunopeus sekä aikaennätystä pukkas. 203 vauhdilla jo pitäis päästä kovempaa, mutta tän hetkisellä turbiinilla ja noilla isoilla kaasareilla ei päästä ihan alueelle ja ajat jäi 11 puolelle vielä. Mut kun siihen saa oikeen kokosen ahtimen ja turbiinin, ni tapahtuu kummia. Eiks sen kympin vois muutenkin jättää ihan suosiolla väliin?

Hammarbergin Tommin valiantti, jonka tekniikan edistyksellisyydelle vetää korkeintaan vertoja korea ulkokuori, kulki kirkkaasti kympin puolelle. Uskomaton saavutus, ei tosiaan oo kauheesti hifi osia tältä vuosituhannelta käytetty. Tommi ajoi samalla autolla jo silloin kun ite alottelin kisaamista, ja tais vielä tähän kesään asti ajaa samoilla renkaillakin? Kesken kauden hommatut uudetkäytetyt renkaat ja dominaattori siivitti toimivan perustekniikan kanssa uuteen ennätykseen.

Kimmo Heino suoritti kisassa lisenssin, hieno Malibu jonka tekniikka ja yleistaso näytti sen verran potentiaaliselta, että mennee ens vuonna reippaasti kovempaa.

Kolin Karin Gulf Caminosta tuli sitten Suomen nopein streetticamino, kun alitti Ridbergin muinaisen ennätyksen. Painava auto joka kulkee kovaa; Ridbergin autossakin oli kovaa palikkaa ja vielä ilokaasut päälle.

Mattfolkin Kennethillä ei oikeen mennyt tää kausi putkeen, parhaalla radalla ikinä sattunut vakava konerikko ja finaaleissa ei ilmeisesti sitten muuten vaan toiminut voimansiirto yhteen varamoottorin kanssa, toivottavasti ens kaudella pääsee Kenneth pitämään sunnuntaina välipäivää jostain muusta syystä kun tällä kaudella, eli ekan C- kasin johdosta?

Hiturin Saulin tiimi on koko kesän hakenut lisää löylyä kiukaaseen. Moottori sen sijaan on sitä antanut jo alusta asti, vaikka jumppaakin sen kanssa on riittänyt. Kokoajan on menty parempaan ja parempaan suuntaan, nyt jo melkein ysin puolelle. Lähdön kun saa kuntoon niin tosta kympit ropisee, vauhti rupee olee kohdallaan.

Haapalan Jannen Chevy 2 näyttää pikkasen "suomalais-ugrilaiselta" olemuksensa ja asentonsa puolesta, mut kulkee hienosti ja kovaa, 9.7 tais olla oma enkka?

Tavin Juhan kuskaama farmarinova sai uuden tyylikkään pinnan tälle kaudelle, jo oli kyllä aikakin. Ja voimaakin tuntu olevan mukavasti, ajat ja vauhdit koko kesän ihan hyviä, mut jäiks kuiteknin vielä pikkasen joku kaivelemaan kulkupuolella?

Lappalaisen Joni ajo keväällä lisenssin ja kesän kisat niinku olis ajanut koko ikänsä. Autokin kulki kokoisekseen goljatiksi erinomaisesti ja tasaseen ja kovaa. Hienosti toimii.

Peräkasarin tiimi on pikkasen saanut jumpata kesän aikana mootorin kanssa, "mäntiä on pijelly". Auto kulkee kovaa ja varmasti sekin, vastoinkäymiset on tehty voitettaviksi ja tulosta syntyy. Siihen kun vielä lisää jokavuotisen uuden tyylikkään käyttö/harrastepelin rakentamisen rinnalle, ni ei varmaan sielläkään tarvi hirveesti funtsia talven aikana, et mitähän sitä tekis?

Nybegin Jarmo oli tullut ulkoiluttamaan vanhaa, jo kellastunutta chevelleä. Pötikät kun rupes olemaan kohdallaan alko olee kulkukin, onneks kerkes ite ton seiskan vetää ennen. Toivottavasti ens kesänä tavataan enempikin radalla ja lastentaudit jätettyä taakse.

Suojasen Timppa; mitäs tohon sanois; uus C:n suomen ennätys anastettiin moparilta törkeästi 0.002 sekunnin turvin. Kisan voitto päälle; lähtö ei kenties ollut ihan parasta mahdollista, eli eväitä saattais olla vieläkin parempaan? Kantsiskohan ens kesäks laittaa kolme dominaattoria, kun kahdellakin kulku parani?


Mestaruustaistelu oli luokassa todella tiukka ja ratkes vasta finaalikisassa. Ennen kisaa olis vielä neljällä kuskilla ollut mahdollisuus cup-palkinnoille mutta kisan päätyttyä neljäntenä oli parhaana C-autona Hituri. Tavin Juha tuli Pronssille, Lappalaisen Jonin ekana kautenaan kakkoseks ja voitto meni Voikkaalle tumman puhuvalle pikkukakkoselle. Erot kärkinelikossa oli yhden ajokierroksen luokkaa per sijoitus, ja kun kaaviorakenteissa tulee väkisinkin sooloja olis pikkasen huonommilla tai paremmilla lajittelusijoutksilla voinut pisteet mennä kärjessä toisinkin päin. No, nyt ne meni näinpäin ja Peräkasarin Toni on onittelut CD-mestaruudesta ansainnut.

 

7! Hän on kova luu!

 

On se äijä Toi seiska ei mua mitenkään hirveesti ihmetettänyt kun tallikavereita ollaan.Se oli tulossa koko ajan.Ajattelin ,että Jussi heittää ekan, kun sillä on enemmän ajokokemusta.Nyt kuitenkin Pro Jykä nappas sen,siitä onnittelut,tilaan vielä sulle vuodeksi seiskan,ettei varmasti unohdu

 

hieno raportti, tuli kyl fiiliksiksiä täs kotikoneellakin istuessa, vielä kerran onnuttelut!!

 

Onnittelut vipottajalle ja kaikille Vipin kanssa jumpanneille täältä meiltäkin
Kovastihan tota seiskaa odotettiin tai ainakin toivottiin nähtäväks tuolla finalikisoissa joltain siihen ehken kykenevältä ahdetulta Streetti-hirmulta ja sieltähän se tuli 8)

 

7 päivää lehti on tosiasia.

 

Tuo vaivaa vielä vuosienkin päästä ja seiska ei kyllä unohda

 

Kauhia kiirus inehmoil' nykysellää, ku ei vartilkaa viititä pirempää olla. Kyl enne oli toisi, ei turhii kiirusteltu. Otateltii, mietittii. Ny vaa huiskastas menemää eik osata ees kahareksaa laskea, vaa livahdettaa alt senki. O se, hurujata.

 

Sen siitä saa kun osaa!



My hat's off to you

 

kitos! vipottaja raportista mukavaa textiä lukea ymmärtää maakunnan miehetkin,