95vs98 gaso

Jahas alkaa viikko taas päivän tyhmimmällä kysymyksellä... eli tekniikkana vm oisko ollut 74 tai 72 360cid johon olen tankkaillut 98:sia mutta täällä foorumilla pyöriessä olen huomannut porukoiden tankkailevan 95:sta surutta...

kysymys kuuuluukin onko mitään eroa käytönnässä 95\98:lla? tarviiko 95 käyttää jotain lisäaineita?

varmasti pelittää tuolla 95:lla mutta eikö sillä hitaasti tuhoa konettansa? (näin annettu ymmärtää)

Kitos!

 

Riippuu ihan purituksista, männänpäistä ja kansista. Tasapää männillä, hyvillä rautakansilla ja siinä 9:1 puristuksilla 95 käy ihan hyvin. Tuohon päälle alukannet niin riittää noin 9.5:1 puristuksille. Toki moni muukin asia vaikuttaa ja sytytyskäppyrä ja ennakko pitää laittaa kohdalleen.

 

hmm tarvii sitten varmaan mittailla puristukset...

 

Bensoissa ei ole nykyään lyijyä, joten venttiilinsuojalisäaine on paikallaan näihin vanhempiin koneisiin, tankkasipa sitten 95/98.

 

laitetaan korvantaakse tämä info. 8)

 

Laskennallinen puristussuhde ja painemittarin tulos on kaksi ihan eri asiaa...

 

Mites saasteaikakauden about 77-80 laitteistot? Nehän oli suunniteltu käyttämään lyijytöntä, ja venoja oli käsitelty jotenkin? Tarviiks niissä sitte käyttää tuota lisäainetta?

E: '70 Novassa toi lisäaine+98 kombo ollu alusta alkaen.

 

jaa, tää nuuka laittaa aina vaan ysivitosta tankkiin !

Mun romut :

99 Cadillac STS 10.0:1, metro sanoo 95 RON
64 Galxie 428FE 10.5:1 , premium fuel ??? max rpm 2500... tukkoista...
94 Z/28 LT-1, 11.0:1, toimii ihan hienosti ! max 6600 RPM

Eli hulluko olen ????

 

Taisi olla 74 kun jenkkeihin tuli lyijytön bensa. Samalla puristussuhteet putosi ja ilmoitetut teholukemat tippui. Katteihin taidettiin siirtyä 75 jos oikein muistan.

 

Vai oisko kuitenkin ollut 1972.

 

ite olen huomannu -52 letukassa (orkkis tekniikka) että 98:lla ajettaessa kuluttaa noin 3l/sadalla vähemmän kuin 95:lla ajaen.
toki lyijyn lisäaine mukaan.

 

samaa huomattu coronetessä.. täällä.. vie 98 vähemmän ja toimii mukavammin

 

Suosittelen kans 98:a. Siitä se caddykin tykkää (puristukset 10.5:1) Käy kyllä 95:lla mut ei läheskään yhtä nätisti. Lisäaineet on luonnollisesti tankissa.

 

tuli tuossa eilen katottua että lohko olikin 75vm.. en kyllä laittaisi edes muuta tankkiin kuin 98:sia mutta omaksi virheeksi voi sanoa että lisäaineet on ollut "vähissä"

 

Mun mielestä ei kannata heittää kirvestä järveen, jos kerran kone toimii edelleen moitteetta, niin ei kai siinä silloin mitään vikaa ole? Ja 75 koneen kaiketi pitäisi kestää lyijytöntäkin. Tosin on vaikee sanoa, millaisia osia tuon ikäisessä koneessa tänä päivänä on paikallaan.

Tommosena kotipihankuusenaluskorjaamon äärimmäisen yksinkertaistettuna ja kaikki mahdolliset erikoistapaukset houmioonottamattomana peukalosääntönä vois heittää, että korkeella oktaaniluvulla voi konetta rakentaessa käyttää korkeempia mekaanisia puristuksia ja jonnin verran lisää voipi myös sytkän ennakkoa säätää käytön aikana matalaan oktaaniin nähden. Liian matala oktaani voipi kostautua detonaationa, ehkäpä jälkikäyntinäkin.

Lyijy tai sen korvike voitelee pakoventtiiliä, vaikka lyijyn alkuperäinen tarkoitus vissiin olikin enempi oktaanin nostaminen. Eli rautalankana, vaikka kone jytäisi muuten hienosti 95E:llä, se ei välttämättä kestä ajamista edes 99 oktaanilla ilman lyijynkorviketta.

Mitä sitten tulee tohon, että voiko jonkun ikäisessä koneessa, kuten tuossa 75 mallisessa käyttää lyijytöntä bentsiiniä, niin vastaus ei välttämättä ole ihan yksiselitteinen. Ton ikäisen pitäisi sietää lyijytöntä tehdaskuosissa, mutta kun se ei välttämättä ole tehtaan jäljiltä. Esimerkiksi kannet ei välttämättä olekaan saman ikäiset ja vaikka oliskin, esim. venttiilitöissä voipi koneistuksessa kadota se osuus, jolla kansi kesti lyiyttömän. Toisaalta, vanhaankin kanteen on voitu rakentelun asentaa palikat, olikos ne nyt seetit vai millä nimellä ne kulki, joilla lyijytön menee kuin kossu kurkusta.

Yhteenvetona, moottorissa voi käyttää niin matalaa oktaania kuin se detonoimatta, eli kilistämättä kestää ja lyijynkorviketta voi käyttää varmuuden vuoksi, jos epäilee, että lyijytön pentsiini aiheuttaa onkelmia. Jos ajaa vähän ja haluaa maksimoida kaiken mahdollisen varmuuden voipi tankata Shellin 99+ ja lisätä siihen lyijynkorvikkeen. Maksaahan se jotain, mutta maksaako liikaa, sen voipi päätellä itse.

Noista linkeistä voi selvitä lisää:

http://www.autowiki.fi/index.php/Bensiini

http://www.autowiki.fi/index.php/Nakutus

http://www.autowiki.fi/index.php/Puristussuhde

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tetraetyylilyijy

http://lipasto.vtt.fi/liisa/pbs.htm

http://www.roadmachine.fi/lyijy.html

 

se on totta tuo ettei tiedä varmaksi sitä mitä kone pitää sisällään ja kyllä 75 lohkon pitäisi olla ihan lyijyttömälle kuten mainitsitkin mutta mistäs sitä tietää miten päin persettä kaikki on tuossakin koneessa tehty...

tarttisi ite purkaa koko kone ja kasata niin tietäis mitä se on syöny ttodellisuudessa tai vastaavasti viedä se jonkun luokse kuka katsoo sen läpi mutta sainpahan perusteellisen vastauksen siihen mitä kysyin että kiitos siitä.

 

Tuohon voisi vielä lisätä että sitä detonaatiota ei välttämättä kuule. Juttelin aikanaan yhden GM:n performance osaston kaverin kanssa Vortecin kansien ennakon kestävyydestä ja kyseinen heebo suositteli ottamaan koeajon jälkeen tulpan irti ja katsomaan löytyykö siitä suurennuslasilla katsoen pieniä metallihitusia jotka siis indikoisivat detonaatiota.

Ennekuin kuin kokeilet sitä 95:ttä niin laita tosiaan se ennakko kohdilleen:

10-12 astetta perus ennakkoa
8-10 astetta vakuumia joka on kytketty kaasuläppien alle.
20-24 astetta mekaanista

Aloita tuosta varovaisesta päästä ja anna lisää jos ei kilistä 95:llä, viriviri kone kestaa yli 40 astetta isoilla kiekoilla läppä auki (ei vakuumia) Normaali perus viritetty kasi toimii 95:llä hyvin noilla ilmoittamani asteikon yläarvoilla

 

Buick ei meinaa sammua jos erehtyy ysivitosta tankkaamaan. Aivan törkeesti tulee jälkikäyntiä. Tais olla 10.25 tuossa naulapäässä puristukset...