AC/DC tiggi köyhälle

Onko kenelläkään kokemusta noista ebayn Free-AC/DC-tigeistä? Näyttäisi olevan sopivasti hinnoiteltu, mutta kun köyhän ei kannata ostaa huonoa (ja hyvään ei ole tietysti varaa!).

Vai-joutuuko-taas-tekemään-itse-kunnollisen?

 

Halpaa on...

Se on tuo helppoa kuule nykyään. Saksasta tulee, ei veroja 51€ toimituskulut DHL toimittaa ovelle, hintaa (huutojen perusteella) ACD200 tyypillä 900-1300€ On kyllä myynnissä samoin U.S.A:n ja UK:n eapaiissa nimillä Nadong Free tms. Vastaava Kempin laite lienee noin 4000€. GYSMIN 180ACD n. 1600€, laadusta ei tiedä siitäkään.

Jollain oli kuvia aukaistusta vempaimesta, ja kehui laadukkaksi vaikka Aasiasta onkin, vaikka niinhän ne myyjät aina...

Noissahan merkkaa laatua noi säädöt ja tehoelektroniikan suunnittelun laatu. On kuulemma tehty IGBT-transistoreilla ja järeä tuuletin ja jäähdytyslevy. Ei tuo ESAB;in/Kempin tehoelektroniikan suunnittelun laatukaan TIG:eissä kyllä välttämättä vakuuta, kun ovat enemmän noita mekaniikkapajoja.

 

Normi komponenttejahan nuo on syöneet. Jos jollain on moinen hajalla ja tahtoo kuntoon niin laittaapi YV.

 

Juu ei se oikeen ole, kun niissä on muistejakin, as in erinäkösiä ohjelmia talletettuna. Esim synergisissä migeissä on yllättävän paljon softaa sisällä (uudemmisssa siis)

ja tigeissä tahtoo olla nykyään sama juttu, kun ei ajeta enään ihan vaan pelkällä 50hz ac:llä.

 

Osaisiko arvon herroista joku neuvoa minkä tasoisesta laitteesta on kyse seuraavissa kuvissa:

http://kotisivu.dnainternet.net/sn33/tig_01.jpg
http://kotisivu.dnainternet.net/sn33/tig_02.jpg
http://kotisivu.dnainternet.net/sn33/tig_03.jpg

Minkä arvoinen tuollainen laite on? Töpseli näytti voimavirtapistoketta pykälää suuremmalta. Ilmeisesti jossain ammattikäytössä ollut. Harkinnassa on, tuleeko hankittua. Mahtaisiko tuollaisella päästä alkuun ihan "kotioloissa" ?

 

Selkeesti huuto.net:stä bongattu laite, itekkään en moista itelle ottais kyl kovin suurella rahalla.

 

Tiggiköyhäilyä

Rakensin sitten invertteristä ja tig-polttimesta DC-tigin. Magneettiventtiili letkua, sähköosia, argonpullo jne. Rosterin räkäily onnistui kyllä jotenkin. En ole kyllä tigillä hitsannnut koskaan, joten alku meni harjoitteluun. Huomasin, kyllä ettei raapaisusytystys ole kivaa, ainakaan jos ei osaa hitsata. Tigillä hitsatessa pitäisi olle kolme kättä.Tarvinnee rakentaa ainakin kaukosäädin. Onko peukalosäätö parempi kuin poljin?

Suurin haitta oli kuitenkin huono näkyvyys. Speksien mukaan rosterin hitsaus vaatii 10-lasin, ja esim. euromaskissa pitäsi olla kokovisiiri. Onkos joku hitsaillut tigillä, että voisi arvailla mitä maskia pitäisi olla? Automaattihimmentimet eivät taida okein pelata tigillä? Otsonin käry on kyllä kauhea, ymmärrän nyt tiggihitsareiden päänsäryt.

 

No, tuolla euromaskin nettisivuilla oli epäselvä mitoitusohje, josta käy ilmi että TIG-rosteri/alu hitsauksiin suositellaan kokovisiiriä.

Tuo silmäsuojan tarve on itse asiassa vähän vaikempi asia. Hitsausvalokaari on laajakaistainen säteilylähde josta lähtee yhtä sun toista mömmöä. Silmän läpäisykäyrä menee UV-A alueelle (jotain 350-450nm aallonpituuden tienoille), UV-B ja UV-C (noin 100-350nm alueella) säteily ei mene silmään mutta voi aiheuttaa palovammoja iholla ja silmässä.

Euromaskin iso visiiri pysäyttää aina kaiken UV-säteilyn, mutta suuritehoinen "normaalivalo" lienee se ongelma. Ei oikein mistään käy ilmi, miksi rosteri ja alu ovat vaikeita, mutta luultavasti kysymys on vain pinnan kirkkaudesta (=heijastaa valoa). Tuo virran vaikutus suojalasin numeroon on tiedossa, mutta kuka sitä lasia vaihtaa koko ajan?

Sitten tuosta sytytyksestä: TIG-issä on ainakin kolmea eri sytytystapaa: lift sytystys, jossa elektrodi painetaan kiinni kappaleeseen, painataan nappia ja nostetaan jolloin masiina työtää semmoista sähköä että syttyy. Sitten on tuo HF-sytytys jossa elektrodi viedään lähelle hitsattavaa kappaletta, painetaan nappia ja kone tekee suurtaajuisen ja -jännitteisen pulssin joka sytyttää valokaaren. Raapaisutigissä käytetään vain tyhjäkäyntijännitettä ja sähköistä oikosulkua sytytykseen. Invertterin tyhjäkäyntijännite lienee pienempi kuin DC-Tig:issä josta johtunee sytystysongelmat. Jos invertterin virtasäätö muuttaa käytännössä myös tyhjäkäyntijännitteen arvoa, voinee pelata kaukosäädöllä.

Kunhan tuossa kerkeen niin mittaan mitä sähköä siltä tulee.

 

AC/DC mainittu.

I'll be Damned.

 

Käyttökokemuksia "köyhäntikistä"

Sain kasailtua tig:in 140A Power invertteristä (=k-raudan karvalakkitelwin) ja esabin ylijäämäpolttimesta. Magneettiventtiili + sähköä (60€) sekä 20l argon pullo + venttiili (350€). Vekotin on tietysti raapaisutig ja raaka versio, ei sovi neitien käyttöön.

Säätöjen hakeminen on työlästä, menee viikko että löytää oikeat kaasun virtaukset, elektrodin ja kaasuholkin paksuudet jne. Hitsaustaktiikkakin on jotain muuta kuin puikolla. Miggiä en ole kokeillut, mutta kyllä kirugisiin täsmähitsauksiin tiggi on oikea laite. Kappaletta saa kuumentaa tarpeen mukaan, ja aina onnistuu! En ole kyllä kokeillut, mutta veikkaan että esim. parsinneulan hitsaus ratakiskoon onnistuu.

Suurin haitta on hitaus, varsinkin jos joutuu täyttämään saumaa. Täytynee alkaa rikkaaksi ja ostaa oikea laite!

P. S. Onkos kellään vielä kokemuksia noista ebayn Free AC/DC -tigeistä?

 

No ei se nyt ihan propagandaa ole. Hitsauskonehuolloissa korjaus tapahtuu pääasiassa vaihtamalla kokonaan viallinen moduuli, ja komponenttitason korjausta ei tehdä ajan tai valmiuksien puutteen vuoksi ja mahdollisesti siksi ettei tunneta elektroniikkaa syvällisemmin. RTV huolloissa taas elektroniikkaa kyllä tunnetaan syvällisemmin ja valmiuksia komponenttitason korjaukseen on, mutta ei ole minkäänlaisia dokumentteja eikä useimmiten tunneta hitsauskoneen toimintaperiaatteita kovinkaan hyvin. Itsekin olen jälkimmäisen koulukunnan konkareita mutta joutunut muutamia migien kortteja tinailemaan aikojen saatossa.
Ohjelma noissa on todennäköisimmin eeprom piirillä joka mahdollisesti usein säilyy ehjänä muun piirikortin vikaantuessa, eli tällöin ei ole tarvetta ohjelmoida uudelleen/hommata uutta ohjelman sisältävää piiriä. Kaikkia mahdollisia (tai ainakin vastaavia) komponentteja on suomestakin saatavilla eli tämä ei ole todellinen syy. Eri asia on mikäli laitteen valmistaja on hionut koodinsa pois niin voi olla hyvin vaikeaa päätellä millaiset arvot omaava komponentti tilalle sopisi - hitsauskoneiden kytkentäkaaviot kun eivät ole kovinkaan yleisesti saatavaa tavaraa.
Jokatapauksessa, jo valokuva piirilevystä kertoo jotain ja voidaan ehkä päätellä onko korjaus kannattavaa (järkevästi toteutettavissa). Ainahan kannattaa kysyä (ei maksa mitään). elektromeka(at)netti.fi

 

Tulipa tuossa hankittua hirmuinen läjä noita vanhoja kempin laitteita, kun halvalla sain! Elikkäs LHF-4 Tig-laite, WU-10 vesijäähdytin ja Tran AC-200 virta-laite. Tottakai kaupaan kuului myös teline ja johdot uudehkolla polttimella.
Kertokaapas viisaat tekeekö tuommosella mitään? Ilmeisesti tuo kokoonpano on lähinnä alumiinille(?) ja pitäis vissiin ostella DC-virtalähde sit että onnistus nuo Rst ja musta hitsaukset? Riittääköhän nuo 16A sulakkeet edes tuolle virtalähteelle vai oisko virtalähte(itten)/koko läjän päivitys uudempaan oikia vaihtoehto?
Koneet pitäis olla ainakin kunnossa ja hinta tosiaan oli semmoinen ettei koskenut kovasti maksaessa, joten vois noihin vielä jotain sijoittaakin. Ite en oo ikuna hitsannu tigillä, vaikka tässä on tullu tehtyä autopeltihommia kohta toistakymmentä vuotta.
Alumiini ja rst turaukset vaan kiinnostaa jonkun verran ja oishan joskus mustassakin kiva nähdä sievää Tig-saumaa..

 

tuli tossa joku aika sitten ostettua töistä kempin lhf3 ja siihen tuli sitten virtalähteeksi kempin joku voimavirta kone.
oon hitsillu tigillä mustaa rautaa ja rst:tä ja hyvin pelaa.
alumiini on se ongelma mikä ei oikeen onnistu.
tikkuna oon käyttäny 1.6 vihreää (alumiinillä) mutta ostin myös 2.4 mutta sitä en ole vielä testannu.
ongelma on se että ku hitsaan tolla 1.6 tikulla jotain vahvempaa alumiinia niin se tikku alkaa sulamaan ja tekee siihen päähän hirveen pallon.
eli ajattelin että kyseinen tikku on liian ohut ja hain sen paksumman mutta en ole vielä testannu.
jotenkin olen kuitenkin onnistunu hitsaamaan ohuempaa alumiinia ja on onnistunu suht hyvin.
eli onko syy tikussa vai jossain muussa??

ku oon hitsannu niin oon kääntäny + ja - toisin päin alumiinille, miks näin pitää tehdä??
käänsin ne ku yks isäntä sanoi että kokeiles kääntää navat ku töissä tekevät niin.
oikein päin ei ole onnistunu hitsata ollenkaan.

kertokaahan ku tiedätte paremmin :wink:

 

Siis onko toi sun virtalähtees invertteri? Alumiini tarttee muuntajan(AC).

 

en ole varma, luulen että se on muuntaja ku on aika vanha.

 

Ei kais se sitä tarkota... musta ja rst sitte tarvii taas tasasuuntajan tai invertterin eli muuntaja ei käy taas sitten niille.

 

siis tarvii kaks konetta vai?? vai onko sellasia vanhoja koneita jotka käy molemmille?

ja jos on niin mistä sen tunnistaa?

 

juu, kyllä niitä yhdistelmäkoneitakin on olemassa. kait niissä lukee että ac/dc
tuolla esim. -> http://www.vakiopaine.fi/demo/index.php?Tuoteluettelo:Telwin_puikkohitsauskoneet

 

no joo, pitääpä tarkistaa huomenna se koneen malli niin tietää että yrintänkö ihan turhaan hitsata sillä alumiinia jos se on vaan dc kone

 

Tulipa sitte itelle hankittua ac/dc kone, tuntuu tolla samallailla menevän kun kempin ja esabin koneillakin, ainut että pulssin säätö on aika "onneton" mutta kyllä autotallihommat menee hienosti.

http://www.turun-hitsauskone.com/re...o=1-015944&sivu=inenglish&group=hitsauskoneet