ahdetun välijäähdyttimistä.

huono välijäähdytin ei todellakaan ole hyvä vertailu kohta sille, onko välijäähdytimestä hyötyä vai ei

 

Imulämpötiloista ja ajetuista ajoista sillä kuitenkin oli kerättyä tietoa, ja toi oli vesijäähdytin. Teuvon ahtopaineet oli aika reippaat kasikoneeseen, peruspuristuket huiteli alta seiskan. Mutta en mä näistä mitään tiedä; kiva, että muut tietää, ettei noin oo voinut käydä. Mä vaan teen, katotaan sitten mihin se johtaa.

 

No ei se aika sillä välijäähdyttimellä tietenkään parane, mutta sen coolerin kanssa mr. Teuvo olis voinut nostaa paineita ylemmäs, kerran se vehje pysyi ilman sitäkin nipussa. Tällöin maalaisjärjellä ajatellen enemmän tehoa -> kovempi aika?

Ja kyllä se ilma lämpenee justiinsa samalla mikrosekunnilla kun se puristuu kasaan. Ei se ole sinällään ajasta kiinni.

 

Moi

Anteeksi, pakko vetää sanoja takaisin.

Kävi Teuvon pajalla, ja kysyin mitä ainetta välijäähdytin oli.
Alumiinia, mutta kenno todella huono/pieni.

Teuvo ajeli suurimman osan aikaa about 1.2-1.4 bar paineilla, ja puristussuhde oli ekassa versiossa about 7 ja paremmassa +7.

mitä eroa on nelosen / V8 ahtamisella, molemmat on 4-tahtisia => fysiikan lait on samat, käytetyt kierrokset ehkä erilaiset.

rg pekka v

Onnea Mopeman:ille & kumppaneille kesän koitoksiin, en halua missään nimessä olla poikkiteloin teidän projektin tiellä, päin vastoin ylpeä, että jotkut jaksaa.
Jään mielenkiinnolla odottelemaan tuloksia.
Haaveilen näkeväni loppukesästä +250km/h loppunopeuksia

 

Kuten sanottu, niin minä en noista tiedä ja toistan vaan sitä mitä mulle on sanottu. Meidän tekemisiin noilla ei ole vaikutusta, sillä meille oppi tulee idästä. Mä tiedän teorioista jotain, mutta jos käytäntö osoittaa toista kun teoria, niin kumpaa vaihdetaan.

 

Aiheeseen liittyen, lueskelin juuri pitkän artikkelisarjan Australialaisesta Autospeed lehdestä intercoolereista. Seillä selitettiin (ja mittauksilla todistettiin), että ilma/ilma välijäähdytinkin on periaatteessa "kylmäpatteri".
Eli kapasiteetti ei riitä jäädyttämään paineistettua ilmaa, mutta lyhyeen kiihdytykseen (kuten katukäytössä tai stripillä), jäähdyttimen massa imee lämmön itseensä. Cooleri jäähtyy sitten kun ajetaan ilman ahtoja sekä ilmavirrasta, että moottorin imuilman vaikutuksesta.

Jutun voi käydä lukemassa osoitteessa: http://autospeed.drive.com.au/cms/A_0527/article.html (vaatii muistaakseni lukuajan lunastusta, mutta se ei ole pahan hintainen)

Tuossa lehdessä on paljon hyviä juttuja, ja kerran lukuaikaa hankkimalla pääsee lukemaan kaikki arkistoidut lehdet, muistaakseni n. 400 kpl.

 

En tiiä miks tääl "tapellaan" tosta asiasta! Montako ahdettua autoa tästä maailmasta löytyy ilman välijäähdytintä!!?? Onko 99.2% turboautoista ihan vaa huviksee se cooleri siellä keulilla.? Ja luultavasti silä 0.8% prosentilla ei enää jääny rahaa ostaa sitä... Onha se ny aika selvää että ilman cooleria on aika huono niitä voimia siitä myllystä repiä?! Voinha minäki tietyst väärässä olla. Mä mikää jumala ole..mä olen lentäjä!!

 

Jos hemmo sanoo ajaneensa saman ajan sekä coolerilla, että ilman, ja esittää asialle vielä numeroja ja perusteluitakin, niin en mä ymmärrä mitä tappelemista siinä on. Tää herra oli sitä mieltä, ettei hänen autossaan siitä ollut varttimailin ajassa etua, ja sillä oli lukemat näkemystään todistamassa. Se miks toin ton esiin, oli tarkotus herättää ajatuksia. Niitä tais herätäkin, aika tyypilliseen tapaan vieläpä. Ainakaan mun maailma ei oo koskaan ollut mustavalkoinen, vaan varsin kirjava. Yhden totuuden ihmiset kuuluu mun mielestä ennemminkin johonkin uskonlahkoon kun asioita kokeilemaan ja luomaan.

 

Ei kait siinä mitään tappelemista ole. Mutta kertaan itseäni. Coolerilla olisi voinut käyttää suurempaa ahtopainetta jos kone kerran kestää ajaa ilman sitä.

 

Tää ko. heppu on kyllä sen verran noviisi, että se ei varmaan oo noita asioita osannut lainkaan ajatella. Sääli sinänsä, ettei sillä ole ollut osaavia mekatsuja, ties kuinka kovaa se olis ajanut jos olis ollut oikeet heput neuvomassa.

 

Nii-i, nythan se ei menny kuin 9.14 pikkulohkolla
kylla se olis tosissaan talta palstalta tarvinnu apuja.

 

Saattaahan se tuon tehosissa moottoreissa muukin ku ahtolämpö rajottaa maksimiahdot.

Aika jännä tuo että lämmöt nousee vasta puolessa välissä rataa, järjen ja aikasemman kokemuksen mukaan pitäs kyllä nousta aikalailla heti, oiskohan anturi ollu hidas tai sitte ahtoputkisto hidastanu sitä lämmönnousua sopivasti.

 

Tämä totta: "se ilma lämpenee justiinsa samalla mikrosekunnilla kun se puristuu kasaan".

Syitä miksei esimerkin tapauksessa vartin aika parantunut oli useita. Ensinnäkin imuilman anturi oli mallia hidas, se ei näytä todellisia lukemia muutostilanteissa. Coolerista on aina myös haittaa, siinä on enemmän tai vähemmän (järkevällä mitoituksella olemattoman vähän) painehäviötä ja se lisää auton massaa. Ko. puhkut lienivät jo valmiiksi tapissa, joten niistä ei enempää ilmaa tule, oli cooleri tai ei. Ymmärtääkseni seos - ja sytkäsäätöjä tai ahtopainetta ei vaihdettu ic/ei ic kokeilujen välillä, jolloin tehoero ei ole sikälikään kummoinen.

Siltikään, vaikka teho olisikin noussut, joko samalla ilmamäärällä hyötysuhdetta parantamalla (vaatii säätöjen muutoksen), tai suuremmalla ilmamäärällä (jos tuottoa oli vielä reservissä/painetta lisättiin), ei se välttämättä näy ajassa, loppunopeudessa kylläkin. Koska kyseessä ei ollut mikään täysiverinen drag-kilpuri, ei suurempi voima lähdössä välttämättä paranna aikaa.

Huono esimerkki ic eduista, muuttujia on monta ja ne kaikki pitää huomioida jos aikoo havaita eron ic/ei ic. Mitä suurempaa painetta käytetään, sen enemmän hyötyjä ic:llä on mahdollista saavuttaa.

Yhden testin olen tehnyt, cooleri keulille, hivenen ennakkoa lisää ja 0.1bar painetta lisää ja loppunopeus parani 11km/h. Tästä voi oikeutetusti spekuloida oliko ennakko optimissaan molemmissa tapauksissa ja varmastikaan ei. Mutta tuohon suuntaan säätöjä voi muuttaa mikäli imuilman lämpötila saadaan alemmaksi. Lämpötila laski, vaikka paine hieman nousi, n. 30deg ja sillä perusteella muutin säätöjä ja selvästikin teho nousi. Lämpöanturi oli mallia nopea ja vaikka ei sekään koskaan ole reaaliaikainen, huomattavasti nopeampi kuitenkin kuin edellisessä esimerkissä.

 

Asiaa. Ääni liika hitaalle imuilman anturille. Kenenkään rakennus/säätötaitoja epäilemättä.

Ainut syy coolerin käyttämättä jättämiseen minkä keksin on se että moottorin mekaaninen kestävyys tulee vastaan jo ilman cooleria.

 

Tässä tulee ainakin mekaaninen kestävyys aika pian vastaan

http://kuvablogi.com/nayta/1/61759/

 

on aspeni saanu pikkusen piristettä oletkos kellottanu tuota keskuspölyn imuria vielä?