Alkuaikojen kisoista...

Overdrive.fi on harrasteautoiluun keskittyvä verkkosivusto, joka tarjoaa sisältöä harrastajien ja rakentajien tarpeisiin. Epäasiallinen ja loukkaava sisältö, joka rikkoo sivuston käyttöehtoja, poistetaan. Näin eivät myöskään poliittinen keskustelu ja aiheet sinne kuulu. Harrastus on yhteinen poliittisesta kannasta riippumatta. Overdriven yleiset käyttöehdot löytyvät täältä, ja on hyvä muistaa, että jokainen keskustelija on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa omien viestiensä sisällöstä.

Ketju osiossa 'FNRA Nostalgia Racing', aloittaja a522ni, 28.12.2008.

  1. Tässä on ne samat speksit, mitkä on luokittelukirjoissa siinä Commadon vakionokassa:

    1965 ................... 273/235 HP '4-Barrel'
    Type ........................ 'Mechanical'
    Lift .......................... .415" Intake ~ .425" Exhaust {NHRA ... .415" ~ .425"}
    Duration ................... 248* Intake ~ 248* Exhaust
    Overlap .................... 26*
    Intake Opens BTC ...... 14*
    Intake Closes ABC ...... 54*
    Exhaust Opens BBC .... 56*
    Exhaust Closes ATC .... 12*
    Lash {Intake} ........... .013"
    Lash {Exhaust}.......... .021"


    ja sitten on tuo toinen, josta kukaan ei tiedä mitään. Voisit joskus kysyä aiheesta Juha B.:ltä, jos satut vielä aiheeseen palaamaan..;)

    Tuossa samassa linkissä on muutama Iskyn nokan speksitkin, mutta ei tuota sun nokkaa. Mikä sen koodi/nimi oli?
     
  2. Formula S

    Formula S 2nd gear

    Noista Bernerin Valluista. Autoja oli neljä: kaksi rata-autoa (Timo Mäkinen, Hans Laine), jäärata-auto (Matti Kopio) ja ralliauto (Raimo Kossila). Kaikki neljä olivat 1966 V-100 2D Sedaneita, eli hytti oli kevyin ja jäykin mahdollinen. Tekniikka sen sijaan oli ylähyllyltä: koko nippu tilattiin 273 Commandolla, A-833 -nelilovisella ja 7 1/4 -lukkoperällä.

    Kyseessä oli ammattimainen maahantuojan kilpatalli, joten autot rakennettiin oitis FIA:n II-ryhmän kilpureiksi. Ohjeet ja tarvittavat kilkkeet tulivat suoraan Highland Parkista.

    Mäkisen, Laineen ja Kopion autoissa oli mm. Racer Brownin nokka, Doug'sin peltisarjat sekä tietysti portatut kannet ja kaikki muutkin II-ryhmässä sallitut viritystoimenpiteet. Tehdas ajoi samana vuonna käynnistetyssä Trans Am -sarjassa hyvällä menestyksellä ja moottorit oli saatu hiottua kohdilleen, samoin muu tekniikka. Kaikki kävi sellaisenaan, sillä Trans Amissakin ajettiin FIA:n ryhmän II säännöillä.

    Vaudin Maailma -lehti kirjoitti 1966, että Mäkisen autosta oli jarrutettu 350 hevosvoimaa, mikä on linjassa Team Starfishin Trans Am - mottien kanssa. Aika paljon enemmän kuin D/Dartissa kuitenkin.

    Kossilan ralliauto ei luultavasti ollut aivan yhtä kiukkuisella kärsällä varustettu, mutta täysi kilpa-auto kuitenkin.

    Niistä ulkomailla ajamattomuuksista sen verran, että kilpailijapari Raimo Kossila/Gunnar Granroth voittivat BBM-28:lla luokkansa Monte-Carlossa 1966.
     
    TopyCa ja kerkko tykkäävät tästä.
  3. Formula S

    Formula S 2nd gear

    Tuli muistinvaraisesti kirjoitettua hieman höpöjä. Monten luokkavoitto otettiin BBM-33:lla, BBM-28 oli Laineen rata-auto. Mäkisen Valiantin tunnus oli AK-185. Kauvatsassa Länsi-Suomessa vaikuttaneen Kopion jääratojen SM-Vallussa oli sikäläinen E-alkuinen tunnus, joka on kyllä jossain ylhäällä sekin.
     
  4. hantta

    hantta Double Gearhead

    Tämä kaverini Valiantin rekkari saattoi olla valkopohjainen nr-xx, hatarat muistikuvat, tekniikka meni kolarin jälkeen Barracudaan.
     
  5. fmila

    fmila Gearhead

    Aika pitkälle samat jutut, tosin tankki vain puolilleen, turhaa painoa enempi ja kun ei koneessa ollut loiskelevyä, jätin öljypinnan liki alarajaa. 273 on mekaanisella nokalla, joten välystä piti olla ja oli aika herkkä sille et pakopuolellla sitä oli riittävästi, imua uskalsi pikkasen vetää tiukemmalle. Uudet tulpat ja kärjet jakajaan ja kärkien säätö mahd.pienelle, et saadaan kosketuskulmaa lisää. Olin jo töissäni oppinut et kärjet säädetään kosketuskulmamittarilla konetta startilla pyörittäen. Samoin jo silloin säädin sytytyksen maksimi ennakon mukaan, en niin kuin useimmat siihen aikaan vielä tyhjäkäynnillä tehtaan ohjearvoihin. Kyllä mulla oli silloinkin "lyhyt" keskipakosäätö käytössä. Duunissa oli Sunin jakajapenkki. Siinä tuli säädettyä useammankin kaverin jakaja toivottuun ennakkokäyrään. Monelle oli haastavaa saada 2-kärkiset säätöihin, penkissä se onnistui helpommin, myös Malloryt. Accelit oli helpompia, sellainen mulla on edelleen Camaronkin koneessa, Accel Race II muistona 80-luvulta:cool:

    t. AM
     
    kerkko ja TopyCa tykkäävät tästä.
  6. TopyCa

    TopyCa Gearhead

    Lisää Valle & 'cuda ja 273 stooria;

    Suomen Ralli-Valle clip;
    - En muista kuka ajaa, oliko Bremer? Ihan asiallinen auto ja ajaa hyvin.

    Jenkeissäkin tunnetaan Suomen Vallet ja 'cudat kiitos Turkulaisen kirjoittajan (Hantta voi tietää kuka on?);
    https://board.moparts.org/ubbthread...serious-and-successful-rally-effort-ever.html

    Hyvää infoa alkuajoilta;
    https://www.earlycuda.org/History.html

    Tuon mukaan '65 Barracudan sai tehtaalta jopa ILMAN äänenvaimentajia! Pelkkä resonaattori oli.
    "the beautiful symphony coming from the unique no-muffler, resonator-only, square, chrome-tipped exhaust system."
     
    Ford67, fmila, -71 MoPar ja 2 muuta käyttäjää tykkäävät tästä.
  7. hantta

    hantta Double Gearhead

    En muista tarkkoja vuosilukuja, mutta joskus vuosituhannen alun Tekniikan Maailma-lehdessä oli usean aukean juttu noista suomen ralliBarracudista, ja mainittiin mmyös Valiantit.
     
    kerkko tykkää tästä.
  8. TopyCa

    TopyCa Gearhead

    Tuosta Keimolasta vielä;

    Kokeilin manuaali vaihtoa ja automaatilla. Olivat 0,02 sek toisistaan, puoleen ja toiseen.

    Siksi siirryin automattiseen, Kaasu ja jarru pohjaan ja sitten jarrulta jalka sivuun.
    Helppoa kuin olisi istunut soffalla ja ajat aina samat. Kaasarin olin saanut toimimaa hyvin.

    Kuinka muut ajoi 'tomaatilla?
     
    kerkko tykkää tästä.
  9. fmila

    fmila Gearhead

    Varsin hyvää videota. Vallu laulaa tosi komeesti. Tostakin kuulee kuinka "helppo" Valiantti oli ajaa. Pellen kanssa kun Sipoo - Mäntsälä "rallipolkuja" öisin koluttiin BBM:llä ei siinä paljon tarvinnut vaihdekeppiin koskea. Soralla lähtö kakkosella ja sit mentiin kolmosella yli puolet "immersbyn ja biblioteekin" pätkistä. Siinä oli muistaakseni 3,90 välitys (mun Dartissa 3.55) ja alla 14" vanteilla jotku 185 kumit. Toi 273nen kiertää niin pitkälle ja sen "kevyt" alavääntö riittää soralla sutimiseen ihan 2000 rpm alkaen. Suht nopea ohjaus, tais olla 3 1/4 kierrosta laidasta laitaan ja 15" ratti teki siitä helpon ajettavan.

    t. AM
     
    kerkko ja Ford67 tykkäävät tästä.
  10. Formula S

    Formula S 2nd gear

    Pitää paikkansa. Kaikki neljä Vallua tilattiin 16:1 nopealla manuaaliohjauksella (3,5 ratin kierrosta) ja Kelsey-Hayesin 11" levyillä nelimäntäisillä puristajilla ja ilman tehostinta.

    Amerikan-ohjeiden mukaan rakennetut koneet lauloivat vaivatta 7000 r/min. Kunhan käänsi männät toisin päin, jolloin siviiliin piston clapiä torjumaan suunniteltu männäntapin pieni offset kääntyi autourheilijan eduksi.

    Vallun FIA-luokkarin pahin miinus on 14 x 5,5" vanteet. Niiden ylle ei paljon 185:sia leveämpiä sommitella.

    Toisaalta, kuten edellinen kirjoittaja sanoi, kyllä 273 jaksaa tuollaisella renkaalla jauhaa alhaalta asti. Itse asiassa vakio-Commandokin on aika "eurooppalainen" moottori, kun vääntöhuippu on vasta neljässä tuhannessa. Käytettävissä oleva kierrosalue on laaja, kun sitä on pienesti piristettynä käytössä alueella 2000-7000 r/min.
     
    kerkko ja fmila tykkäävät tästä.
  11. Hiukan hypoteettinen kysymys: minkä kokoiset niiden renkaiden pitäisi olla (sora)rallissa? Ja olisko sellasia renkaita ollut saatavilla 60-luvulla?
     
  12. 383

    383 Gearhead

  13. TopyCa

    TopyCa Gearhead

    "Kunhan käänsi männät toisin päin, jolloin siviiliin piston clapiä torjumaan suunniteltu männäntapin pieni offset kääntyi autourheilijan eduksi."

    Ei onnistu, venan kolot pitää olla...
    Näkyy kuvissa;
    https://www.motortrend.com/how-to/testing-mopar-273-power-pak-dyno/

    Joissakin koneissa tasapää männillä hyvä idea ja paljon käytetty. Tai jos on 4kpl venan koloja.
     
  14. TopyCa

    TopyCa Gearhead

    "Hiukan hypoteettinen kysymys: minkä kokoiset niiden renkaiden pitäisi olla (sora)rallissa? Ja olisko sellasia renkaita ollut saatavilla 60-luvulla?"
    Taisi olla vain rättirenkaita silloin?

    Sama se yhä on; Korkea profiili mutta kapea kulutuspinta.
    Silloin on pitkä kosketuspinta ja painaa maahan suurella kpm/cm2. Ohjaa myös hyvin.

    '60-70-80 luvulla ajettiin rallissa ja crossissa Dunlop'in A2 sadekelin ratarenkailla jos oli kovaa soraa! Pintaa riitti n 50km matkalle.
    Mahtava pito.
     
    kerkko tykkää tästä.
  15. Formula S

    Formula S 2nd gear

    Commandon pattipäämännät käännetään tietenkin siten, että männät vaihdetaan lohkossa vasemmalta oikealle ja päin vastoin. Näin tulevat venttiilisyvennyksetkin oikealle kohdalle.
    Alkuperäisissä männissä on laessa pieni nuoli, joiden on tarkoitus osoittaa kohti vesipumppua. Oikein hereässä Commandossa ne osoittavat kohti virranjakajaa.
     
    japetalk ja kerkko tykkäävät tästä.
  16. Siis joo. Mun kysymys oli oikeastaan se, että jos Vallun alla 185 on liian kapea, niin mikä se on olisi pitänyt olla? Esim. 205? Aika nopeasti se leveyden raja tulee soralla vastaa. Asfaltti on toinen juttu.

    Ja lumi/jäärenkaat vielä omansa. Silloin aikoinaan ne Hakkapelittat oli kova juttu. Vieläkin Nokian muistaa niistä kertoa:

    Maineikas, vuonna 1911 perustettu Monte Carlo –ralli kehittyi 1960-luvulla herrasmieskisasta ammattilaisten tiukaksi mittelöksi, jossa myös suomalaiset kuljettajat keräsivät menestystä. Hakkapeliitan kotimaasta koitokseen osallistui parhaimmillaan viisitoista autokuntaa. Vuoden 1963 rallissa Pauli Toivonen käytti nastoitettuja Haka-Hakkapeliittoja vuoristo-osuuksilla. Tieto äärimmäisen pitävistä pohjoisen renkaista alkoi levitä.

    Suomalaiskuljettajien menestys Monte Carlossa alkoi samaan aikaan nastarenkaiden läpimurron kanssa. Vuonna 1963 Pauli Toivonen ja Anssi Järvi sijoittuivat toiseksi, Rauno Aaltosen ja Tony Abrosen ollessa kolmansia. Rallimaailmassa opittiin tuntemaan Lentävät suomalaiset – The Flying Finns.

    Lento jatkui vuoristoralleissa. Ensimmäinen Monte Carlon suomalaisvoittaja oli Timo Mäkinen kartanlukijanaan Paul Easter vuonna 1965. Pauli Toivonen ja Ensio Mikander olivat voittajia 1966. Seuraavana vuonna voittoon ajoi Rauno Aaltonen Henry Liddonin kanssa. Seuraavina vuosikymmeninä Lentävien suomalaisten perinteitä jatkoivat moninkertaiset rallin maailmanmestarit Juha Kankkunen ja Tommi Mäkinen.

    Menestys eurooppalaisilla ralliteillä aiheutti Suomessa kovan ralli-innon, ja lukuisia uusia ralleja perustettiin. Jyväskylän Suurajot – sittemmin Suomen MM-ralli – aloitti 1951, ensimmäinen Hankiralli ajettiin 1955. Vuonna 1963 lanseerattiin Turun Moottorikerhon järjestämä Hakkapeliitta-ralli, jossa Hannu Mikkolan menestysura alkoi. Vuonna 1966 käynnistyi arktisissa oloissa ajettava Tunturiralli, nykyinen Arctic Lapland Rally, johon pohjoisen lumi ja jää houkuttelevat kansainvälisiä tähtiä. Ensimmäisenä Tunturirallin voittajana muistetaan Kari O. Sohlberg.

    Hakkapeliitat menestyivät 1970-luvulla myös eurooppalaisessa poliisirallissa. Vuosina 1974 ja 1975 Belgian Liegessä ajettiin nokialaisella vyörenkaalla NR21:llä ja Kometa-nastoilla.
    Hakkapeliitoista tuotettiin 1970-luvulla erityinen rallirengas, Hakkapeliitta Special. Ääritilanteita varten kehitetty rengas auttoi suunnittelijoita eteenpäin myös kuluttajarenkaiden tuotekehityksessä.
     
    Muokattu: 15.9.2024
    japetalk ja hantta tykkäävät tästä.
  17. hantta

    hantta Double Gearhead

    Vaikka v8 ralliauto on seksikkäintä, mitä rallipolulla on tavattu, ei niillä koskaan pärjätty tositoimessa pikataipaleilla, oli renkaat mitkä tahansa, vähän kuin Gold wingin kanssa ajaisi motocrossia, ne ei vain olleet siihen suunniteltu eikä luokiteltu.
     
    kerkko tykkää tästä.
  18. Formula S

    Formula S 2nd gear

    Melkein noin, paitsi että Kossila heilui BBM-33:lla 1966 Itärallissa ihan kärkisijoilla ja nappasi pari pohja-aikaakin. Itäralli oli tuohon aikaan Jyväskylän karsintakilpailu, joten paikalla olivat kaikki ässät. Taisi lopulta olla yleiskilpailun 5., luokkavoitto oli tietenkin ylivoimainen.

    Kossilan salaisuus? Piikkipyörät, joita ei ollut säännöissä erikseen kielletty!

    AKK sai herätyksen ja piikeillä ajaminen kesäralleissa kiellettiin heti Kossilan tempauksen jälkeen.
     
    hantta tykkää tästä.
  19. hantta

    hantta Double Gearhead

    Tuli seurattua rallia 60 luvun loppupuolelta lähtien, mutta oletan, että 60 luvun puolivälissä 2 t Saabit, Sumbeam 900 ja Renault 8 Gordinit pitivät Valiantteja lähinnä pilkkanaan, suureksi osaksi sen takia, ettei tyylipisteitä jaettu, eli tarkoitan, että vaikka Valiantissa olisi ollut 300 tai 400 heppaa, tilanne ei olisi muuksi muuttunut.
     
  20. Formula S

    Formula S 2nd gear

    Pieni korjaus: Kossila ajoi Itärallissa neljänneksi.

    1. Timo Mäkinen/Mini Cooper S
    2. Hannu Mikkola/Volvo 544
    3. Veikko Hietaranta/Volvo Amazon
    4. Raimo Kossila/Plymouth Valiant
    5. Simo Lampinen/Saab 96

    Kuten sanottu, Bernerin Valiant-touhu ei ollut mitään harrastepuuhastelua, jossa olisi hakeuduttu pilkan kohteeksi missään. Talli vain hajotettiin kauden 1966 päätteeksi, kun luokkarista puuttuvasta 4-reikäisestä Carterista syntyi parranpärinää.
     

Kerro tästä muillekin!