Alukannet ja 454

Ennakot, tyhjäkäynnin- ja kruisailun seokset saatu kohdalleen mutta toision/täyskaasun seos menee vielä laihalle yläkierroksilla. Suuttimet pää 74+pv, takana isonnettu 88->90->94->95. Suuttimia löytyy lukemaan 100 saakka mutta tuli ajatus että pitäisikö taakkse lisätä myös pv.

Bensan paine nolla-ahdolla 7 psi ja paine nousee samaa tahtia ahdon kanssa. 7 psi näytti olevan ahtopainetta mutta kaikkia kierroksia ei vielä uskaltanut ottaa. Ei mitään hajua kuinka paljon painetta valmistaja on ajatellut, hihnapyörät tehty moottorin speksien perusteella. Selvinnee kunhan saan bensapuolen kohdilleen.

Ennakkoa vähennetty lukemasta 37-38 ajatuksella yksi aste/ psi. Maantiellä ei tahdo ehtiä lukea mittareita kiihdyttäessä edes 4- vaihteella, vitosella ei oikein uskalla. No, jännitystä pitää elämässä olla.

 

Paljastui aivan oleellinen asia tuossa rikastusongelmassa. Tässä tapauksessa kaasarin päällä oleva hattu on niin matala kuin olla voi ja tästä johtuen jouduin jo aiemmin lyhentämään kohokammioiden ilmaputkia. Suuttimia isonsin takana lukemaan 97 saakka mutta vaikutusta ei ollut. Selvisi että pystyssä olevat ilmaputket kohokammioille eivät saa ilmaa. Kohokammioon pitää saada ahtimen tuottama ylipaine tai käy niin kuin tässä kävi että koho ei anna neulaventtiilistä riittävästi pensaa. Lyhensin ilmaputkia niin paljon kuin mahdollista ja putkien nokkaan 90 asteen mutkalla lyhyet putket niin että suuaukko osoittaa ilman tulosuuntaan. Tällä muutoksella tauti pois, kävin kiihdyttämässä ja nyt 97 suuttimilla seos 9-10 eli sikarikkaalla. Nyt saa alkaa pienentämään suuttimia takaisin päin niin eiköhän ala potkimaan isolohko. Tehoja tuo tuottaa minun mielestä n. 750 hv kun alkaa toimimaan oikein.

 

Hienoa että säätöongelman juurisyy selvisi, eli oli tässä tapauksessa mekaaninen. Ei ihan heti olisi tullut mieleen.

 

Minusta valmistajalta virhe kun tuosta ongelmasta ja sen fiksaamisesta ei puhuta asennusmanuaalissa mitään, vaikka taatusti näitä tapauksia on lahden takana paljon. Hattuja kaasarin päälle on erilaisia ja se korkeampi ja pyöreämpi voi toimiakin mutta minun lättänä malli ei toimi jos kaasarille ei tee mitään.

Toinen asia jota aikoinaan kysyin Prochargerilta Sporttiauton avustamana oli ahtimen voimansiirron öljytilan huohotus. Heidän mukaan sitä ei tarvita koska tilavuus on pieni. Minusta outo selitys, laitehan kuumuu tulikuumaksi ajossa ja öljyntäyttö sekä tulppa asennetaan yleensä kylmänä. No, joka tapauksessa mulla on huohotin ollut nyt kahdessa ja toimii hyvin eikä pukkaa öljyjä ulos tiivisteen välistä.

 

Juu, kyllä se on yksi tärkeä seikka oli sitten mikä vaan carb hat käytössä että se virtaus osuu niihin tuuletusputkiin. Monesti näkee korkeemmissakin hatuissa melko pitkät ne jatkoputket, että se virtaus varmasti niihin osuu.

Kun sitä hiukan miettii niin onhan se tärkeä asia että kohokammiossa on sama paine kuin buusterilla/kurkuissa, että se bensa voi siihen ohi menevään ilmaan helposti tarttua, ja siihenhän näillä erilaisilla tuuletusputkien modeilla pyritään.

 

Öljy/nestevuodot on aina inhottavia ja koiranpaskatiiviste-aikakaudelta on menty eteenpäin hieman mutta ei tarpeeksi. LS on ensimmäinen jossa mm. kampiakselin tiivisteet on sellaista materiaalia että kyllä pysyy paikat kuivana.

 

Olisko 12. kesä takana blow thru.. 850 Demon annular boostereilla tällä erää. pikkuletukka antaa +1000 hv 1.3bar ja sit meinaa soppa loppua. Taas pitäs penkkin mennä kun kairannu kaasaria.. pintakaasu/ maantie ajot pystyin vielä lauantaina käydä ajamassa ennen ku tuli lunta. Eihän tässä taas ole ku pual vuotta et pääsee testaamaan radalle.

 

Joo puhallin antaa varsinkin vääntöä alas ja keskikierroksille niin että pikkulohkoon tulee ison isolohkon voimat.

Joitakin vuosia sitten ajoin muutaman kilometrin -94 Viperillä jossa siis 8 litraa, 400 hp ja 630 Nm. Kun painoin kaasua niin yllätyin ettei sitä väännön tuntua ollutkaan, ja se johtui siitä että olin tottunut Procharger pikkulohko Vetteen joka vastasi kaasupolkimeen ihan eri pirteästi vaikka oli vain 5,7 litraa.

 

Ja takaisin kasaan, kun eihän jouluna muutakaan tekemistä ole.

 

Teitkö muuta kuin kaulan kiilotuksen?

 

Kiillotus ja uuden tiivisteen lyhennys, koska paketista otettuna päät vastakkain, tiivisteen huuli ei vastannut akseliin. Liian pitkät tiivisteen puolikkaat tai liian ohut akseli. Tuota asiaa ei näe jos vaan pistää puolikkaan runkopukkiin ja heittää pukin paikalleen. Täytyy haistattaa ensin pelkkää tiivistettä akselin kaulalle että näkee tilanteen.

 

Damper hommia.

 

Linjahoonauksesta öljyvuoto. Ei ole aiemmin tullut mieleen mutta nyt tuli.

Kun runkolaakerien linjahoonaus tehdään, lohko aina on ylösalaisin ja hoonauksen jälkeen kampiakseli siirtyy hieman alkuperäisestä ylemmäs ja takatiivisteen alapuoli ei puristu akselia vasten entiseen malliin kun taas yläpuoli entistä enemmän.

Kotioloissa mitä pystyi äkkiseltään tekemään niin alapuolen tiivisteestä pieni pätkä pois ja tiivisteen ja pukin väliin mustaa jaskaa, näin puristusta enemmän akselia vasten.

Pitäisi tuo väli tiivisteen ja akselin välissä aina mitata onko eroa ylä- ja alapuolen välillä kuinka paljon jos lohko on ollut koneistuksessa.

 

"Kun runkolaakerien linjahoonaus tehdään, lohko aina on ylösalaisin ja hoonauksen jälkeen kampiakseli siirtyy hieman alkuperäisestä ylemmäs "
Eli linjahoonausko ei siis työstä lainkaan laakeripukkeja? Sitäkö tuo tarkoittaa?
Kampiakselin linjaus lohkoon nähden siis muuttuu ylemmäs?

 

Lohkon pukkitasosta ja pukeista koneistetaan siivu pois. Tällöin reijistä tulee hivenen soikeat. Sen jälkeen linjahoonataan oikeaan mittaan. Linjan keskipiste muuttuu sen verran ylöspäin paljonko pukkitasosta on otettu tavaraa pois, omastani 0,5mm. Myös stefan paikka tulee koneistaa samalla pyöreeksi. Kaks osanen koiranpaska tiiviste onkin hankalampi juttu saada pitämään.

 

Nyt ymmärsin. Minä kun tietämättömänä luulin että kampiakselilinja vaan hoonataan seuraavaan ylikokoon ja se oikaisee linjan.

 

Tätä se on vissiin tenu-Dartissakin. Ei sen koiranpaska/mukamas stefan paikkaa ole siirretty mihinkään, mut runkolaakerilinja sipaistiin silloin kun lohko muutenkin sai kaikille oleellisille pinnoille hoitoa.

Siitäkään ei voi päätellä, että männät on alle dekin, onko paljonkin hierottu, koska remonttimännät ovat usein alkuperäisiä hieman matalampia.

Eli tauti lähtis todennäköisesti parhaiten kun kaivan varastosta vanhan samaa ylikokoa olevan lohkon, enkä vie koneistamoon, vaan putsaan pytyt porakonehoonilla ridge reamerin jäljiltä. Siirrän tiedon ”käyttämättömät vippaskonstit” osastoon.

Ehkä mä teen tässä kevään aikana jonkin Pampers-luokan altaan koneen perspäähän. Semmosen joka menee öljypohjan alta automaatin alle asti raidetangon mennessä sen yläpuolelta.