Alumiinin hitsaus?

Onnistuuko alumiinin hitsaus misonilla vai tarviiko olla argonia? Eikös se mison ole suurimmaksi osaksi argonia? Migillä olis tarkoitus hitsailla lähinnä kaikenlaisia kiinnikkeitä ym. Siksi tätä kysyn ettei tarttis hommata toista pulloa. Onko joku kokeillu?

 

Kyllähän se argonin tarvitsee. Eikös muuten mison ole AGA:n "tuotemerkki" suojakaasuille, niitähän on: 96% argon, krysal 25, puhdas co2, puhdas argon jne...

Alumiini tarvitsee Inertin kaasun, siis happeen reagoimattoman...

 

Itelläni on lankaa ja kone mutten ole vielä kerenny kokeilemaan.Joku sanoi et kyl se onnistuu seoskaasullakin(missä siis argonia enimmäkseen) jotenkii mut räkii ja ilmeisen huokoinen sauma tulee ,ettei bensatankkeja ym kannata tehdä...

 

Se tarttee sen Argonin. Itte hitsasin kerran jeepin termarin lähdön ihan vaan normaalilla seoskaasulla. Onnistui kyllä mutta................EN SUOSITTELE.

 

Selvä, täytyy jatkossakin hitsailla työmaan tigillä.

 

Kaasupuolihan tulikin selväksi aiemmista vastauksista. Mutta tulee myös muistaa, että alumiinia hitsattaessa hitsauskoneessa tulee ollanapaisuudenkääntömahdollisuus. Sillä alumiinia hitsattaessa plussa on maissa kuten ydintäytelangallakin.

 

Ainakin Esabin alumiinilangat MIG-hitsaukseen ovat tarkoitettu hitsattavaksi + napaisuudella.

 

Siis vaihtelua valmistajasta riippuen? En ole aikohin alua hitsannut, joten en ole tietoinen millaisia uusia lankoja on tullut tms. Mut aikoinaan +maadotus oli lähinnä vakiokäytäntö.

 

Onko tig-hitsauksessakaan merkitystä miten päin kaapelit on koska yleensä hitsataan vaihtovirralla ?

Sen verran tuohon yleensä sanaan että on ainakin teoriassa mahdollista kyllä hitsata tasavirralla elektrodi plussassa mutta polttimen lämpökuorma on hervoton. Pinnat pitää olla puhtaat ja kaasunakin mielellään helium. Muistaakseni joitain alumiinin orbitaalihitsauskokeiluja on tehty tasavirralla, ja kahdella kaasulla, sytytys argonilla (valokaari syttyy paremmin kuin helium) ja vaihto lennosta heliumille (kuumempi valokaari kuin argon).

 

Olenko taas noin pihalla? No kyl sit varmaan. Sitä mäkin mietin, et mitä välii sil on mitä lankarullan pahviloodassa lukee.
Mut miten ton napaisuuden vaihdonkin voin noin väärin muistaa?

 

Meillä kun viritettiin mig/mag kone alumiinihitsausta varten, niin ei siinä muuta vaihdettu kuin lanka, suojakaasu ja monitoimiletkun lankasielu (tää about 15v sitten. Nykyajan sielut saattaa olla monikäyttöisempiä?). Niin ja langansyöttörullatkin vaihdettiin sopivimpiin.

 

No kaikkihan tietävät mitä MIG hitsaus(Metal-arc Inert Gas) on suomennettuna:metallikaari epäaktiivisessa(inertissä)kaasussa(=argon).Kun hitsataan alumiinia/ruostumatonta niin kyseessä on siis MIG-hitsaus.

Kun hitsataan terästä oikea nimitys on MAG-hitsaus(Metal-arc Active Gas),jonka lyhenne suomennettuna tulee sanoista metallikaari aktiivisessa kaasussa(argon-hiilidioksiidi tai hiilidioksiidi).

Mig-laitteen jännitteen oikea napaisuus riippuu siitä,millaista hitsauslankaa koneessa käytetään.Jos hitsataan tavallisella hitsauslangalla ja suojakaasulla:lanka on positiivinen ja maajohto negatiivinen.
Täytelangalla napaisuus on vaihdettava.

Valitettavasti kirja josta tiedot on lainattu(Mig-hitsaus/Alfamer) ei kertonut tarkemmin alumiinin hitsauksen napaisuuden käännöstä...vaikkakin mielikuva on se että se pitäisi olla + maadotteinen.Ja sellaiset ohjeet olen saanut että alumiinia hitsattaessa kuumennetaan kohde ensin esim.kuumailmapuhaltimella.Jos vaikka netistä löytyisi oikea vastaus...

 

Mä olen DC:n kanssa samoilla linjoilla, mut koska sanomaani epäiltiin, niin uskon muistini pettäneen ja unia nähneeni niillä tunneilla kun hitsausoppia opetin lujuusopin ohessa about 10 v. sitten.

 

Hämmennetään vielä vähän lisää: esabin lisäainekataloogi oli pöydällä niin kahlasin noita eri lankatyyppejä. Täytelangoissa valtaosalle oli virtalajina DC +, muutamalle oli DC- ja löytyipä semmoinenkin joka oli DC+ tai DC- (Tubrod 14.12). Eli ihan yksiselitteistä vastausta ei löydy vaan kantsii mennä lisäainevalmistajan ohjeiden mukaisesti.

Tasavirta-Tigille virtalaji on käytännössä aina DC- (kyllä se hitsaa jos napaisuus on DC+ mutta kuormittaa kolvia vallan kauhiasti).

 

Tuo Kempin ohjekirja sanoo, että täytelangalla ja ohueen peltiin myös umpilangalla voi napaisuuden vaihtaa(+maahan).

 

Eli täs on nyt sit vähän niiku jokanen ollu oikeessa?
Siis, mä en mee vannomaan mitään, kun on aikaa ku alua oon hitsannut.
Olisko ollu Esabin kone, jos se piti vaihtaa laitevalmistajan ohjeiden mukaan, siis mig/mag kone. En totakaan mee nyt vannomaan.

 

Juu, uskon mää... En mä sitä tossa tarkoittanutkaan et epälisin puheitasi. Sait vaan vähän väärän kuvan mitä tarkoitin.

 

Ok. Mä kerron.
Turha näköjään vaihdella noita napaisuuksia.

 

Alko vaivaamaan tuo juttu vielä sen verran että kattelin yhtä Walliuksen MIG/MAG konetta.Siitähän löytyi sellainen katkaisia jossa kaksi asentoa Fe ja Al.Mittailin sitten yleismittarilla kummatkin asennot ja ihme ja kumma napaisuus kesti ennallaan mutta miksiköhän siinä on se koko kytkin.Ja mistä vitusta olen saanut päähäni sen napaisuuden kääntöhomman,joku perkele on tiennyt väärin ja täällä julistan samaa sanomaa eteenpäin...piste.

 

navankääntö ???

millä hitsatessa puikolla tig vaiko migllä ??

tigllä ja mig hitsataan vaihtovirralla että se piiskaa oksiidikerroksen rikki kun alumiin sulaa noin 670 c ja taas oksiidi 2000 c
niin se rikoo tuon ja hitsautuminen pääsee tapahtumaan

esim ei onnistu piste hitsaamaan alumiiniä kun se ei ole vaihtovirta kone
ja hajota oksiidia tartuu näinäisesti kiinni mutta puotat käsitä niin irti ovat


ja vahto virta vaihtaa napasuutta kokoajan että ei silä ole mitään merkitystä missä navassa maa on


käyntiin


eli sama homma kun mittaate tuolt pisto rasiasta että onko plusaa vaiko miinusta niin... ei ole kumpaakaan ennen kuin se tasasuunataa joko diodilla tai tyristorilla

niin ja migllä sitten kaasun lisäksi tefloninen lankaputki ja tietenkin sopivat lankarullat ja eikun ajamaan