Autotallin rakentaminen

Kyllähän nykyset vilpit, ja ilpit tuottaa lämpöö sen, mitä suora sähkökin, jopa kovilla pakkasillakin. Pitää vaan olla jotain, millä saa lisälämpöö niille muutamille koville pakkaspäiville. Se on noin 2-3kk, milloin niitä kovia pakkasia normaalisti on silloin tällöin. Poikkeus jaksojakin saattaa tulla. Sitten se lämmittäminen maksaa vaan pikkusen enempi.

 

Mulla on tallissa Panasonic 12 ollu sen 12v niin ehkä joka 6 talvi on joutunut avittamaan muutamasta päivästä viikkoon lattialämmöllä. Muuten on kyllä tehot riittänyt hyvin. Yhden kerran oli pakkasilla reilun päivän sähkökatko niin silloin piti avittaa että jaksoi ruveta taas lämmittämään hyvin. Mulla on 100t varaavaa massaa tallissa niin se ehken helpottaa pumppua jos pakkanen äkillisesti käy kovana. Ei noita 30c kuukauden pakkasia ole ollut kun 2003 talvella viimeksi.

 

Mulla ois vähän päälle 80metrinen joutilas porakaivo ja miettinyt monesti että sais siitä varmaan hyvin lämmöt talliin.

 

Ei saa olla kovin iso talli.
Ja sit se järkiosuus. Ei oo järkee tehä maa(kaivo)lämpöö pelkästään talliin. Mitä pienempää tai paremmin eristettyä yksikköä sillä lämmität, sen kauemmas karkaa takaisinmaksu.

 

Ju

Just noin. Kovin isoja investointeja ei iselläkään kannattas tehdä. Viimeisen viiden vuoden aikana sähkölasku on siirtoineen menny vain kerran pikkusen yli 50 euron/kk. Kaikki toimii sähköllä. Lisäksi menee noin kaks pulloa nestekaasua, (11kg:n pulloja).
Ilmalämpöpumpun uusin tällä viikolla.

 

Vieläkään en ole hankkinut ovia... Nyt yritän saada rakennusvalvontaa hyväksymään pienempien pariovien kuvilla tehdyt isommat ovet. Ilmeisesti ovien koko on isoin ongelma kun EI30-palo-ovet eivät yleensä ole 25x25 kokoisia. Jotkut valmistajat sanoivat että jo saranoidenkin kannalta olisivat liian isot. Tiedä sitten. Mielelläni ottaisin puurakenteiset lämmöneristyksen kannalta mutta se taitaa olla turhaa haaveilua.

Muuten olisi talli ulkoa melko valmis. Viimeisiä ulkovuoripaneleita on kiinnitelty ja kattokin on pään päällä. Lattia on valamatta ja saa nähdä meneekö sen kanssa kevääseen kun alkaa nuo kelit olla haastavat vapaa-aikarakentajalle.

Lattiaksi haaveilen katoksen osalle mastertoppia (mikä olisi kova, kestävä eikä kovin liukas?) ja talliin laatoitusta paksulla laatalla jotta kestää kipinöitä ja öljyä ja näyttää hyvältä.

 

Just joo. Tehäänkö siellä jotain?

 

vaakapiirille tai niin sanotulle "peltomaalämmölle" on pahinta aikaa lopputalvi suunnilleen helmikuusta eteenpäin siihen asti kun routa muutenkin alkaa sulamaan maaperästä.
kyllä se vaakapiirin "lämmön"keräysputkisto on pakkasen puolella aika tukevasti lopputalven.

ja sotketaan tähän vielä aurinkoenergia senverran että kokeilun arvoinen olis diy-systeemi jossa helmikuusta eteenpäin paistava aurinko valjastetaan lämmönvaihtimen tms. kautta lämmittämään maasta nousevaa alle nolla-asteista keruupiirin nestettä.
nostaisi nimittäin tuon vaakaputkiston kevättalven onnettoman hyötysuhteen uudelle tasolle.

 

No nyt tuli taas hyvä idea täältä owerilta!
Olen tekemässä jakotukkia 40kpl aurinkokeräimen höyrystinputkille, ja olen miettiny, mihin sen ylimääräisen lämmön laittasin. Lattia lämpöön ei paljon mene, ja pikku poileri kiehahtaa heti, kun on kunnolla aurinkoista. Nuo neljäkymmentä alkaa jo riittämään talvellakin lattian lämmittämiseen, vaikkei aurinko paistaiskaan. Siks niitä on niin monta, kun on miltei ilmaseks ne saanu.

Pitää alkaa kaivaan putkia (vävypojan) peltoon. Voiskohan siittä putkistosta ottaa lämpöö toisessakin kohdassa? Rakennuksillamme on noin 100m väliä. Tai sitten mun maanlämmitysputki pitää laittaa siihen viereen?

 

okei,meni ehkä vähän ohi idea vai....eihän se lämmönkeruuliuoksen lisälämmitys (aurinko) suoraan sinne vävypojan peltoon mene kun lisälämmönvaihdin on ennen kompuraa, vaan kompura käydessään hyödyntää siitä suurimman osan ja vasta silloin kun kompura huilaa niin lisälämpö "lataa" maapiiriä mikäli liuospumppua pyöritetään.

tuo maalämpöhän toimii muutaman asteen lämpötila eroilla...joten jos "ilmaista" esim.aurinkoenergiaa on ajoittain ylenmäärin tarjolla niin voihan sillä ladata maapiiriä josta se ainakin osittain palaa takaisin.

olihan aikoinaan markkinoilla esim ivt495 twin/carrierin vastaava twinikone jotka lämmittävät maaliuosta poistoilmalla ja tulivat toimeen puolet lyhemmällä keruuputkistolla osin tästä johtuen.

 

Jaa, viime talvi oli kohtuukylmä ja mulla tuli silti + puolen litkua maasta koko lämmityskauden. 8 kw "pannu" ja 392 metriä putkea.
Toki en kaivanut sitä kuten suositellaan metrin välein vaan ihan villinä sinnetänne niin että etäisyyttä toiseen putkeen on vähimmillään 2 metriä kun tilaa kerran oli mihin kaivaa.
Asun kuitenkin p-pohjanmaalla jossa on joskus kylmäkin, toki ei mikään erämaalappi kummikaan.

Olen ajanu aika isolla deltalla, maahan menee joskus -5 asteistakin mutta plussana se palaa, suosituksista huolimatta tuo on ollut tehokkaimman oloinen asetus, kiertonopeutta lisäämällä saisi pienennettyä toki.

Laskin aiemmin noita kulutuksia toisaalla

Kaksi vuotta lisää eikä suunta ole muuttunut.
1880 luvun talo, neliöitä reilu sata ja eristykset mitä sattuu, tuossa 2778 on myös kahden ihmisen lämmin käyttövesi, en minä keksi miten sitä voisi enää pienentää

On osunu mitoitus justiin kohdilleen, mulle kaupattiin 6kw pannua mutta en ottanu sitä vaan pykälää isomman, ei ole kaduttanut.

 

Kävin kuitenkin laitehuoneessa vähän laskemassa.. räps filmaten


16606 syyskuusta 2012, nyt ollaan jo marraskuussa 2018 eli 6 vuotta, tuon kun härskisti jakaa kuudella vuodella tulee 2767/vuosi eli on jopa pienentyny vähäsen..

 

Perkele pienellä menee, ois varmaan itekin kannattanut ottaa isompi pumppu. Nyt Thermia6 ja porakaivo. Meillä menee 4800kwh, 136 neliötä, taloudessa 4 henkeä.

 

Miten syvä kaivo?

 

150m kaivo.
Lerssisen kulutus on kyllä uskomattoman pieni, mitä tutuilta kysellyt niin vain harvoilla menee alle 5000kwh oli vaakapiiri tai kaivo. Varmaan polttaa 10m3 puuta lisäksi?

 

Niin no, se mikä toimii täällä ei välttämättä toimi toisaalla.. Sattui vain lotto mitoituksissa kohdalleen, ei se aina toki onnistu.. Joskus on vaatinu melko paljon että on saanut systeemit pelaamaan edes välttävästi, monesti syynä on sitten mitoitusvirhe tai just vajaatuottoinen kaivo tms alunperin tuntematon funktio..

Ei 4800 ole paljon sekään, 4 hengen suihku kun on tuplat mitä meillä.. Puulämmitteinen saunakin vaikuttaa osaltaan ym kuten sanottua, ei ole kahta samanlaista..
Niin, sisälämpö on talvella 19, siitä jos nostaa vaikka 22 niin varmaan kolmannes tulis kulutukseen lisää.

 

Kaverilla oli rakennustyömaa seisokissa yhden vuoden. Talo oli sisäpintoja vaille valmis ja lämmöt päällä, maalämmöllä. Ei valoja, ei suihkuja ei mitään, pelkkä lämmitys. 23 000kWh/vuosi.
On siinä toki liki 300 neliötä, kahdessa kerroksessa, rinnetalo.

En ole uskaltanut edes kysyä, mitä nykyään menee, kun on 3 muksua, nuorin ekaluokalla ja halogeenia katot täynnä.

 

Jotain mätää on jos noin paljon on mennyt, naapuri vetänyt roikan ja käyttänyt sähköä

 

Paljon vaikuttaa miten talo tehty. Meillä kymmenen vuotta sitten jonkun ääliön peruskorjaama hirsitalo. Ihmettelin kun oli niin kylmää talvella. yläkerran katto suurelta osin paperoimatta, ja niiltä osin kun on päättyy paperointi 5cm ennen seinää. villat on tietenkin aseteltu järkevästi päällekkäin, eikä limittäin.

Tuulisella kelillä puuskat tuntui selvästi keskellä huonettakin.

 

Silti toi sun kulutus on kyllä mittausvirheen puolella. Oikeesti.