Autotallin rakentaminen

E =extraction ja I = Insulation, numero perässä on palonkestävyys minuutteina. EI 30 ja EI 60 rakenteen voi tehdä monella eri tavalla. Jos haluat tehdä levyrakenteisena, niin sekin onnistuu, hyväksytyt levyrakenteet gyprocin mukaan:

https://www.gyproc.fi/documents/esite/isover-gyproc-palorakenteet-2023-03.pdf

Eristevalmistaja Paroc esittelee myös useampia keinoja:

https://fi.paroc.com/kayttokohteet/rakennusten-eristaminen/palosuojaus

Samoin löytyy tiilivalmistaja Tiileriltä:

https://tiileri.fi/wp-content/uploads/2017/04/tekninen_opas_II_2015.pdf

 

"Luiska pitäisi tehdä autotallin eteen. Olisko 10cm nousua metrille sopiva kaltevuus suurimmalle osalle autoja?"

Älä tee mitään kallistusta!
Tee tasainen ja nosta vain reunat vaikk 5cm. Saat tasaista lisä lattiatilaa rakentamiseen ym.
Vino v----taa myöhemmin kun alat siinä huoltamaan ja rakentamaan kauniina kesäpäivänä.
Kokemusta on

 

Se ikuinen kysymys.
Höyrynsulkumuovi vai ilmansulkupaperi. Eristeenä kivivilla. Eristevalmistajahan suosittelee että aina käytetään muovia. Mutta jos rakennus jäisi kylmilleen niin saattaisi muoviin kondensoitua vettä ja homehduttaa rakenteita. Mutta sitten taas että onko pelkkä ilmansulkupaperi riittämätön.. tulossa on varmaan ilp lämmitys jos saan niin monta senttiä riviin, suoralla sähköllä ei mitään mahdollisuutta pitää jatkuvaa lämpöä.
Mitä muilla on ja millaisella lämmityksellä?

 

Entäs jos laittaisitkin ekovillan niin ei tarvii arpoa laittaako muovia vai paperiaItse laittaisin kivivillankin kanssa muovittoman paperin jos vähänkään on ajatusta että talli on kylmillään.

 

Mutta maan pinta on selvästi tallin pintaa alempana niin pakko on olla luiska? Tai sitten en tajunnut tuota ajatusta.

 

Onhan se paperi riittämätön koska ei toimi höyrynsulkuna. Tallin ollessa lämmin vesihöyryn osapaine on sisällä suurempi ja kosteus kulkeutuu sen ja konvektion johdosta sisältä ulospäin. Mikäli siellä on pelkkä paperi niin sitten se kosteus kondensoituu lähemmäs ulkopintaa siihen kohtaan missä on kastepiste ja taas on riski kosteus- tai mikrobivauriolle, ja jos ei muuta niin kosteus rikkoo pikkuhiljaa eristevillan rakenteen eikä se enää eristä.

 

Se paperi on täysin riittävä jos tehdään hengittävä seinärakenne käyttäen puukuitu-tai selluvillaeristettä.Höyrynsulku ei ole milläänlailla välttämätön terveen ja pitkäikäisen rakenteen aikaansaamiseksi vaan päinvastoin.Höyrynsulullinen rakenne kivi-tai lasivillalla eristettynä on melko anteeksiantamaton rakenne siinä mielessä että kun kosteus syystä tai toisesta ajanmyötä kuitenkin pääsee muovin väärälle puolelle niin sen kuivuminen on helvetin hidasta.
Hengittävä rakenne puolestaan kykenee vastaanottamaan ja luovuttamaan kosteuden tarpeen mukaan ja kykenee kuivattamaan itse itsensä ja on näinollen huomattavasti armollisempi virheille ja vahingoille joita aina tapahtuu.Oikein tehtynä sisältä tiiviiseen ja ulospäin harvenevaan hengittävään rakenteeseen ei muodostu kastepistettä rakenteen sisään.
Se on mielenkiintoinen juttu että ennen osattiin tehdä terveitä rakennuksia mutta siinä -60-70-luvun vaihteessa karkasi mopo käpälästä ja sittenhän on tie ollut vähän kivisempi homeineen ja sisäilmaongelmineen...muovillahan eri muodoissaan ei tietenkään ole mitään tekemistä tämän kanssa.

 

Nelisenkymmentä paalia on jo pistetty niin eristemateriaali päätös on tehty.
Mitä tulee entisaikoihin näin shellinbaari-insinöörinö niin olihan silloin paljon muitakin ongelmia, tasakatot ja valesokkelit nyt ensimmäiseä mainittavia jotka pilasi tuhansia taloja. Ja ne muovit asennettiin vielä jopa ysärille ihan miten sattuu, pikku limitys mutta mitään ei teippailtu. Siihen kun yhdistetään vielä puutteellinen ilmanvaihto pelkillä poistoilla eikä tuloilmaa mietitty niin sisäilmaongelmat ovat taattuja kun korvausilma imetään eristeiden läpi, monesti myöskin se raikas ilma tuli sieltä kostean valesokkelin kautta niin siinä on turha ihmetellä jos yskittää.

 

Siinä tapauksessa kyllä mutta kysyjällä oli eristeenä kivivilla mikä vaatii höyrynsulun.

 

Alkuperäisessä kysymyksessäsi esittämä riski kosteuden tiivistymiselle höyrynsulkumuovin ulkopinnalle on mielestäni melko pieni. Edellyttäisi käytännössä, että sisätilat ovat kylmemmät kuin ulkoilma. Mikäli lämmitystä ei ole ollenkaan ja on ollut pitkään kylmänä niin silloin sisällä on kutakuinkin sama kosteus ja lämpötila kuin ulkona. Ulkoahan se ilma sinne sisälle tulee. Äkillisissä lämpötilan vaihteluissa tällainen tilanne saattaa tulla mutta ne on lyhytaikaisia. Vaurioiden kehittyminen edellyttää yleensä pidempiaikaista vaikutusta. Kyllä se kivivillakin kosteutta kestää, rakenteeseen tiivistyvä vapaa vesi on eri asia. Mikäli tekisin itselleni, ja oletuksena että eristepaksuudet sekä tuulensuoja on nykymääräysten mukaiset, niin laittaisin kyllä sen höyrynsulun. Auttaa tietysti jos pystyy pitämään edes sen verran lämpöä että sisätilan lämpötila on ulkoilmaa korkeampi ja mielellään plussalla niin ei tule ongelmia.

Sitäpaitsi kyllähän Suomessakin kesällä jäähdytetään rakennuksia jolloin sisätila on ulkoilmaa viileämpää ja höyrynsulku on silloin "väärällä" puolella. En ole (ainakaan vielä) kuullut, että tästä johtuen olisi aiheutunut ongelmia.

Rintamamiestaloja lisäeristetään ulkopuolelta kivivillalla alkuperäisen puru- ja kutterilastueristetyn seinärakenteen päälle eikä sisäpuolelle laiteta höyrynsulkua vaan siellä on alkuperäinen paperi. Toimii sekin kun on oikein mitoitettu ja toteutettu.

Eristeiden ja höyrynsulkujen tarkastelu edellyttää rakennusfysiikan laskelmia. Rakentaminen vaan on siitä erikoinen tekniikan ala, että sitä "osaa" kaikki tehdä vaikka insinöörikoulutus tälläkin alalla ottaa sen neljä vuotta.

 

"Hengittävä rakenne puolestaan kykenee vastaanottamaan ja luovuttamaan kosteuden tarpeen mukaan ja kykenee kuivattamaan itse itsensä"

Just noin!

Olen purkanut useita eri projekteja ja aina on ollut hometta ja lahoa oli se muovi sitten missä vaan...

 

Kaikki kunnia ja hatun nosto alan insinööreille mutta myös kokemus toimivista rakenteista on kullan arvoista.Jos joku rakenne on toiminut vaikka 100 vuotta niin on turha kenenkään väittää rakenteen olevan huono ja nykyaikaisen rakenteen parempi,oli sitten insinööri tai maallikkotason "osaaja".
Paperilla ja teoriassa kaikki toimii mutta vasta vuosikymmenten kokemus osoittaa asian todellisen laidan.
Nykypäivän käyttöikäajattelu vaan tekee sen että rakenteiden ja rakennusten ei ole tarkoituskaan selviytyä esimerkiksi sitä 100 vuotta.

 

Käytännössä on niin, että melkein kaikki rakenneratkaisut saa toimimaan. Jotkut ratkaisut ovat herkempiä ongelmille kuin toiset, mutta oikein tehtyinä toimivat. Esimerkkinä vaikka vanha kunnon valesokkeli. Rakennuksissa, joissa maan kaadot ovat rakennuksesta poispäin, Sadeveden ohjaus on toteutettu asiallisesti, Sokkelin ulkopuolella on patolevy, salaojitus on kunnossa ja toimii kaikissa olosuhteissa, perustusratkaisu suojattu kapilaariselta kosteudelta ja rakennuksessa on räystäät, tuskin on ongelmia valesokkelirakenteessa.

Ihan sama pätee seinärakenteisiin. Yhteistä nimittäjää on aika vaikea todeta mallia "Muovi", vaan kyse on kokonaistoteutuksesta ja valittujen materiaalien ja ratkaisuiden yhteensopivuudesta. Paperilla ja teoriassa kaikki toimii kun paperilla ja teoriassa toteutus vastaa aina suunnitelmaa. Ns. Kenttäkelpoinen rakenne sietää hyvin poikkeamia ja tästä johtuen se usein myös on yksinkertainen.

Vertaaminen nykyisisten ja 100-vuotiaiden rakenteiden välillä on myös aika turhaa kun kriteerit ovat hyvin erilaisia. Esim vanha hieno 1800-luvulta peräisin rakennusterveyden kannalta kunnossa oleva holvimuurattu tiilirakennus tuskin täyttää rakennuksen lämmön ja ääneneristys- palonkesto-, palo-osastointi- tai vaikka jatkuvan sortumisen estämisvaatimuksia.

 

Niin se insinöörikoulutus perustuu myös siihen kokemukseen luonnontieteiden lisäksi. Ne paperilla oikein suunnitellut teoriassa toimivat rakenteet toimivat aina myös käytännössä jos ovat suunnitelmien mukaan toteutettuja, näinhän usein ei ole kun työmaalla sovelletaan ja siellä on tekijöinä niitä "näin näitä ennenkin on tehty" kokemusasiantuntijoita. Tai sitten ne suunnitelmat on niin hienosti tehty ettei niiden mukainen toteutus ole mahdollista mutta sitten ne ei olekaan oikein tehty. Paperilla olevat suunnitelmat ja mitoitukset perustuvat fysiikan lakeihin ja ne ei muutu vaikka olisi minkälainen kokemus takana. Aina voi kaiken tehdä väärin, suunnitelmat tai toteutuksen tai molemmat.

Nykypäivän käyttöikäajattelussa nimenomaan määritetään rakennuksen käyttöikä mikä sen on tarkoitus kestää. Tämä lähtee jo määräyksistä. Yleensä ne suunnitellaan 50-100 vuoden käyttöiälle rakennuksesta riippuen.

Saginaw ohjausvaihteen voi purkaa ja koota niin kuin itsestä hyvältä tuntuu ja laittaa ne kuulat ja nippelit niin että ne menee paikoilleen mutta ei toimi tai toimii vähän aikaa. Sitten sen voi tehdä täsmälleen valmistajan ohjeen mukaan ja niin kuin sen joku on suunnitellut jolloin se toimii.

 

Mikäs se olis hyvä työkalu kojerasioiden merkitsemiseen. Netti näyttää kalliita magneetti hommia, miksi mulla on kuvitelma että niitä olis semmosia piikkejäkin jotka laitetaan jakorasiaan. Oon koko päivän googletellut mutten löydä.
Siis levytän niin pitää saada upporasialle reikä mieluusti oikeeseen kohtaan.

 

En tiedä hyvästä työkalusta mutta miksi se pitää merkitä? Mittaa reiän siihen kohtaan mihin rasia tulee ja rasia tukeutuu etupuolen levyyn ja taustaan niillä rasian sivuun tulevilla sinisillä nappuloilla. Reiän reunat pitää rasian paikallaan. Eihän sitä rasiaa kiinni tarvitse ruuvata jolloin reiän paikka pitää osua melkein millilleen.

 

Julassa olis magneetit kampanjassa 19,90.
Sit voi ite tehdä pellinsiivusta rasiaruuvien väliin työkalun, missä keskellä terävä ruuvi sisältä ulospäin,painaa levyä sitä vasten,niin ruuvin kärjestä jää jälki ja siihen kuppiterällä reikä.

 

Täytyy julasta hakea