Autotallin sähkökytkennät. Sähköasentajat huom!

Jölli: En tunne mitoitustapaasi. Voisitko kertoa lähdetietosi (nyrkkisääntösi on liki ok).

Kytkentäjohtimet eivät saa lämmetä ja syöttöjohdoissa asennusperiaate poikkeaa hieman.

 

Tietoa löytyy ainakin kirjasta: Pienjännitesähköasennukset SFS 6000, sieltä luku: SFS 6000-5-52.

Laskentakaavoja löytyy sellaisesta opuksesta, kuin: Käsikirja rakennusten sähköasennuksista. Tämä kirja tosin on jo hieman vanhentunut, vuodelta -98, mutta eivät ne määräykset ainakaan lieventyneet ole.

Johtimien lämpeämisestä nyt vielä sen verran, että eihän ne käytännössä juurikaan lämpeä, koska harvemmin niitä täydellä teholla kuormitetaan. Kuitenkin kannattaa muistaa, että tulppasulake kestää muutaman amppeerin ylivirtaa, siis nimellisvirtaansa nähden, jopa tunteja.

Käytännössähän tämä "nyrkkisääntö" poikkipinnoista pätee edelleen, ainakin useimmissa tapauksissa, silloin kun lämpö pääsee johtimista poistumaan esteettä.

Mutta, syy miksi lähinnä puutuin tähän keskusteluun, on se, että jos jotain sähkötöitä aiotte tehdä itse, varmistakaa oikea asennustapa sähköasentajalta, sillä nykyään olette henkilökohtaisesti vastuussa tekemästänne asennuksesta, kuten on sähköasentajakin.

 

Ja ehkä kuitenkin kaikkein tärkein seikka jäi ainakin itseltä näkemättä eli monet juurikin laittelee vanhoilla nyrkkisäännöillä sähköjä, eli 2,5:lle se ja se sulake.

Isoin asia joka kuitenkin lähes aina unohtuu, etenkin jos ei ole oikeita mittareita, on oikosulkuvirrat. Tottakai ne pystyy myös laskemaan, mutta harvapa kotiasentaja siihen alkaa kuitenkaan.

Sulake on hieno vehje, mutta todella radikaalisti yli mitoitettu. Jos kaapelit ovat pitkät ja päässä on esim joku johdoissa kiinni (siis silloin kun siellä on sähköt) niin ei jaksa kulkea niin isoja virtoja johdoissa, että sulake palaisi, mutta niin isot kyllä että tekee kipeetä ja helposti päästää tuskista lopullisesti.

Toinen tilanne joka voi suututtaa samasta syystä myös hieman on vialliset laitteet, jotka kuumenee vika tilanteessa, mutta kun sulake ei pala, niin kohta roihahtaa.

Mutta jos tietää edes jotain toimivia nyrkkisääntöjä, niin on ainakin jo hehtaarilla asiasta ja siintä sitten terveellä maalaisjärjellä eteenpäin.

 

Niin, itse olen 80-luvulla sähköasentaja-oppini koulussa saannut. Sentää jotain osaa tehdä vielä, vaikka päivääkään en ole alan töitä tehnyt, jatkokoulutuksista ym.ym. puhumattakaan.
Kunnostelen pikku hiljaa vanhaa taloa, jossa asun siis, niin pakostakin nää sähöt menee parempaan suuntaan

Mutta on tullut sellaisiakin sällejä vastaan, että vaikka ne seisoisikin sen hehtaarin keskellä, niin niille ei pitäisi työkaluja kätösiin antaa.

 

1,5mm2 MMJ kestää sulamatta 150A!

Testattu on,
mutta laittakaa ihmeessä se 10A sulake silti.

 

Ei sulake ennnekään ole henkilövahingoilta säästänyt mutta ehkä tuota lämpenemistä saattaa vähentää jos sulake poksahtaa edes jossain vaiheessa. Vikavirtasuojalla (300mA) suojataan samoin vain johdot. 30 mA vikavirtasuojalla sittne ihmiset ja elukat.

 

Tuon oikosulkuvirran laskemisen tai mittaamisen juju on siinä, että saadaan todennettua sulakkeen laukeamisaika, eli se aika, kun viallisen laitteen kuori on mahdollisesti jännitteinen. Kiinteissä asennuksissa (vaikkapa lämminvesivaraaja) sulakkeen pitäisi napsahtaa 5 sekunnissa ja kädessä pidettävissä laitteissa (= pistorasiat) 0,4 sekunnissa. Tämä perustuu sille olettamukselle, että kiinteässä kojeessa on pienempi todennäköisyys siihen, että joku on tuon vikatilanteen sattuessa käpälillään koneessa kiinni. Tuo 0,4 sekuntia taas tulee sydämmen "työtahdin" pituudesta, eli teoriassa tämä aika on lyhyempi, eli kanssaihmisen pumppu ei käynnisty epätoivotulle taajuudelle (=kammiovärinä). Tuon vaihtosähkön taajuus kun on juuri ihanteellinen tämän pitkänpäälle turmiollisen olotilan aikaansaamiseksi.
Niinkuin joku tuossa aiemmin mainitsi, on tuo 10 A tappi vähän huono tuohon ihmishengen suojeluun. Joku viisas on laskenut, että ihmisruumiin impedanssi vaatii rapian 30mA virran, jotta sähkö kulkisi lävitse. Tästä johtuen vikavirtasuoja katkaisee henkilösuojauksessa ENINTÄÄN 30mA virralla (käytännössä pienempi) ja tuota 300mA suojaa käytetään ainoastaan palosuojauksessa.
Se, että saa tehdä itselleen, saatika muille luvanvaraisia sähkötöitä, vaatii aina vähintään työkohdekohtaisen luvan ja ulkopuolisen tarkastajan, tai rekisteröitymisen Tukesiiin sähköurakoitsijaksi. Se, että nämä paperit saa, vaatii lisäksi pätevyystodistuksen, joka haetaan SETI:stä (ei SETA:sta).

 

Hei aihe alkoi kiinnostaa, kuinka nämä automaattiset vikavirtasuojat toimivat? 30mA eikös ne sulakkeet ole yleensä jotain 10A?

- Epätietoinen sähkömies

 

Sukulaismies teetätti ns. pimeänä sähkömiehellä työt huvilallaan, eikä saanut mitään paperia asiasta. Mitenkä, jos talo kärähtää esim. noiden sähköjen takia, korvaako vakuutus...?

 

Eipä taida korvata. Se on nykyään aika tiukkalinja. Sama tulee (ja osittain onkin) putkitöissä.

 

Pistänpä tässä ajankuluksi vähän informaatiota sähkövirran vaikutuksista ihmiseen ja vähän muuta sähköturvallisuus jutskaa.

Sähkön vaarallisuus riippuu siis ihmiskehon läpi kulkevan virran suuruudesta ja kestoajasta ja tietysti myös siitä millä välillä virta kulkee. 50Hz:n vaihtosähö on ihmiselle jokseenkin vaarallista, kun se tuppaa häiritsemään hermojärjestelmää 50Hz:n taajuudella ja aiheuttaa jatkuvan kouristuksen.

Ihmiskehon läpi kulkeva virta normaalissa 230VAC verkossa ei todennäköisesti polta sulakkeita keskuksesta, koska virta jää kovin pieneksi. Oletetaan, että ihmisen käsien välinen impedanssi on n. 1300Ohm ja hä ottaa toisella kädellä vaiheesta ja toisella nollasta kiinni niin ihmisen läpi kulkee n. 175mA:n virta, joka ei todellakaan riitä polttamaan sulakkeita. Pienen laskutoimituksen tuloksena saamme ihmiseen vaikuttavan lämpötehon määrän joka on n. 40W.

Mihin sitten vikavirtasuojan toiminta perustuu, jos se ei kestä kuin 30mA:n virran? Ensinnäkään vikavirtasuoja ei toimi sulakkeena ja katkaise virtapiiriä virran ylittäessä 30mA eihän tässä olisi mitään järkeä?
Vikavirtasuojan toimintaperiaate poikkeaa hieman sulakkeesta. Tämä kyseinen laite mittaa lähtevän ja palaavan virran erotusta ja jos virta ei täsmää niin katkaistaa sähöt.
Otetaan pieni esimerkki tähän väliin. Normaalitilanteessa virtapiirissä kulkee 1A:n virta eli lähtevä ja palaava virta on 1A. Nyt jos Remontti Reiska ottaa kiinni laitteesta, jonka runko on jännitteinen tapahtuu seuraavaa:

• Virtapiirin lähtevävirta kasvaa esim. 1,175A

• Palaava virta pysyy samana 1A

• 175mA:n virta kiertää jotain muuta kautta

• Vikavirtasuoja mittaa virtojen erotukseksi 175mA ja katkaisee virtapiirin

Sähkövirran fysiologiset vaikutukset ihmiseen


0-1mA

Kestoaika: Ei ratkaiseva

Alue ulottuu tuntorajalle. Virran vaikutus ei ole huomattava.


1-15mA

Kestoaika: Ei ratkaiseva

Alue ulottuu kouristuskynnyksen yli. Kouristusrajan yläpuolella irrottautuminen itse käsissä olevista elektrodeista ei ole mahdollista. Voimakkaita kipuja lihaksissa, sormissa ja käsivarsissa.

15-30mA

Kestoaika: Minuutteja

Voimakkaita supistuksia käsivarsilihaksissa. Hengitysvaikeuksia. Kohonnut verenpaine. Sietoraja.

30-50mA


Kestoaika: Sekunneista minuutteihin

Epäsäännöllinen sydäntoiminta. Kohonnut verenpaine. Voimakkaita kouristuksia. Tajuttomuus. Sydämen kammiovärinä mahdollinen.


50-muutama sata mA

Kestoaika: Lyhyempi kuin sydänjakso

Ei kammiovärinää. Voimakas shokkivaikutus.


Kestoaika: Pitempi kuin sydänjakso

Sydämen kammiovärinää. Jännitteen kytkeytymisajankohta sydäntoiminnan vaiheeseen ratkaiseva. Tajuttomuus. Iholla virran aiheuttamia jälkiä.



Enemmän kuin muutama sata mA

Kestoaika: Lyhyempi kuin sydänjakso

Sydämen kammiovärinää. Jännitteen kytkeytymisajankohta sydäntoiminnan vaiheeseen ratkaiseva. Tajuttomuus. Iholla virran aiheuttamia jälkiä.

Kestoaika: Pitempi kuin sydänjakso

Reversiibeli sydämen pysähdys. Alue, jossa kammiovärinän poistaminen sähkövirran avulla tapahtuu. Tajuttomuus. Iholla virran aiheuttamia jälkiä.

 

Lisäystä vielä edelliseen 8)

Eli tämä vikavirtasuojan virtaraja on varmaan siksi asetettu 30mA:iin, koska se ei vielä ole kovin vaarallinen ihmiselle. Joku varmaan keksii kysyä, että miksei sitä voi laittaa esim. 5mA:iin. niin kyseessä on käytännön syyt. Sähkölaitteissa ja johdoissa on tai ainakin periaatteessa on vuotovirtoja jotka voi olla muutamia milliamppeereita ja jos vikavirtasuoja on asetettu 5mA:iin niin sehän pätkisi sähköjä jatkuvasti.

 

esim. sähkövastukset (samanlaiset kuin vaikka kiukaassa on) joita ei ole käytetty vähään aikaan 'kostuvat' ja alkavat vuotaa maihin, ts. laukovat vikavirtasuojia.

 

- No, voiko joku tarkistaa jälkikäteen, mutta sittenhän voi jäädä kiinni veronkierrosta; aika kinkkinen tilanne...!?

 

Porsaanreikä vink. Etsi käsiisi sukulainen jolla alan koulutus ja lupa-anomus paikalliseen rakennusvirastoon ja sitä kautta...

 

Työn tekijän tulee tarkastaa tekemisensä ja tästä käyttöönottotarkastuksesta tulee jättää työn teettäjälle pöytäkirja josta selviää tekijä, mitatut arvot ja käytetyt mittalaitteet sekä allekirjoittaa se. Jos tuollaista paperia tuoreesta asennuksesta löydy saattaa joutua hieman keskustelemaan vakuutusyhtiön kanssa.

 

Vikavirtasuoja vertaa vaihe ja nollajohdon välistä summavirtaa. Jos ero on esim. 30mA vvs niin se laukaisee noin 20-25mA kohdalla, koska vuotaa jostain maihin. Sehän ei siis ole sulake. Kytkennässä vaaditaan erikseen oikosulkusuojaus. Se saa laukaista aikaisimmillaan 50% nimellisvirrastaan.

68FuryIII

 

-pistorasiat saa linkittää!
-maadoitetut johdot joka paikkaan! ja nollaus siinä jakorasialla! (eli kevi ja nolla samaan liittimeen!!)
-jos lisää kysyttävää niin yv:tä vaan pukkaamaan!

 

Eihän nykyään enää saa tehdä uusia kytkentöjä ilman kevi eli suojamaajohtimia. Ja mielellään nolla ja suojajohtimien yhdistys tulisi tehdä jakokeskuksessa missä sulakkeetkin ovat. Helpottaa näes vikavirtasuojien asennusta tulevaisuudessa huomattavasti kun ei tarvi uusia piuhoja alkaa vetämään.

Itse laitan ehdottomasti kaikki pistorasiat vikavirtasuojan taakse ja voimavirtapistorasiat eri vikavirtasuojan taakse. Yhden yksivaiheisen vikavirtasuojan perässä on reilut kymmenkunta ehkä jopa 15 pistorasiaa (en tykkää jatkojohdoista) ja voimavirtalähdön perässä on 5 voimavirtarasiaa. Eli vikavirtasuojan hankkiminen ei ole hinnasta kiinni, tosin asennettuna noille väkisin tulee hintaa. Itse tosin laitoin vikavirtasuojat jälkiasennuksena, vanhaan peltiseen sulakerasiaan, joten asennuksille tuli hintaa vikavirtasuojat n. 70 euroa + johdot n. 40 euroa. Johtoja jouduin uusimaan koska olin aiemmin käyttänyt asennuksissa 4 napaisia piuhoja.

Sitten jos tallissa on kiinteitä lämmittimiä ja valot katossa niin korkealla että niihin ei pääse käsiksi, niin ne voi mielestäni jättää aika huoletta ilman vikavirtasuojaa. Toki se ei huononna jos niillä on suoja, mutta vialliset kuristimet yms voivat aiheuttaa vaan turhaa harmia.

Itsekin "heräsin" noitten vikavirtasuojien laittoon senjälkeen kun naapurikylällä eräs kokenut asentaja sai surmansa kun oli hitsaamassa puimuria ja rälläkän jatkojohto nirhautui terävän sarmän takia puhki ja sähköisti puimurin rungon. Ei ole kauhean kaukaa haettua kuvitella että samanlainen tilanne voi tapahtua myös autoprojektia hitsatessa...

 

No onneksi olen vaan 190cm! Jää pipollekkin vielä tilaa