Autotallin suunnittelu

Jeps elikkä itsellä oli se suunnitelmissa, että rakentaa sen tallin ja samaan yhteyteen tulee se pieni asuintila jossa olisi sitten jonkunlainen asuintila ja pannuhuone. Kuitenkaa tallin koko ei ole kuin se n.70m2 ja asuintila n.30m2. Tuntuu tuo vesikiertoinen lattialämmitys olevan niin yliveto että täytyy se itsekin laittaa. Seuraavaksi pitäisi päättä sitten että millä sen veden lämmittää? tekeekös noilla sähkökattiloilla mitään? Löysin näin aluksi tuon tehowatti systeemin. n 16kw oli teho ja vesitilavuus n.300litraa. Ja onko siihen mahdollisuus sitten liittää muuta lämmityssysteemiä. Esim pelletti tai maalämpö? Jos rakentaa sitten myöhemmin erillisen teknisen tilan. Tuo sähkö tuntuisi aluksi nii helpolta laittaa ja pieneen tilaa menisi eikä tarvitsisi olla aina huolehtimassa. Eikä tietenkään tarvisi piippua rakentaa

 

Mites ootte valaistusta miettiny.
Mulla katossa pitkät avonaiset putket, edellisen asujan peruja.

Hallin etuosassa on hiukka kapeampi (~4x5m) levyinen sisääntulo, joka on hiukka hämärämpi. Oon pitäny tossa huolto/muuta työtilaa. Siihen oon suunnitellu seinille pystyyn loisteputkia, pari kummallekin puolelle.

Huomasin että noi keittiön työtasojen apuvalot ovat saman hintaisia, kun noi tiiviisti koteloidut putket. Lisäksi noissa on jokaisessa erilliset kytkimet, voi laittaa samaan kytkimeen kattovalojen kanssa. Lisäksi joka valossa olis 10A lisäpistorasiat.

Tosin suojaus on heikompi (IP22), kun saman hintasissa /tehoisissa umpilampuissa (IP64) Kai tollakin alkakaa oleen merkitystä, kun lamppu on alempana ja saattaa jossakin vaiheessa saada tohon rakennettua pesupaikan.

Ja vinkiksi muillekin: johdot kun laittaa pintaan on helpompi jälkeeenpäin sähköjä muutella/ lisäillä. Autotallissa johdotusten seinään piilottamisesta ei oo mitään hyötyä.

 

Työkaveri rakensi itselleen aika rehvakkaan tallin, noin 130m2 ja korkeutta 3,5m. Lämmityssysteemiks sille tuli täysin "tee-se-itse" lattialämmitys. Lattiaan tuli kolme putkikiertoa, ja lämmönlähteeksi se muurasi liki kolmimetrisen uuninroikaleen, jonka sisuksissa on vesikattila. Lisäksi on yksi piiri, jonka päässä on letkuilla kytketty, pyörillä varustettu iso konvektori, jolla pystyy lämmittämään ilmatilan nopeastikin (mukava esim. maalaushommissa). Vaatii tietty hiukan töitä puulämmityksen takia, mutta on käytössä edullinen, ja jos siellä kuitenkin harva se ilta istuskelee niin ei se puiden kantokaan mikään ylivoimainen homma ole. Ja mukavasti pysyy lämpimänä näilläkin pakkasilla. Täytyy sanoa että pilarinostimineen ja paineilmaverkostoineen se talli on sangen hieno. Semmosen minäkin sitten joskus...

 

Voihan tuommoinen olla näppärä lämmitys, mutta ajatteleppa jos et sitten joka ilta kehtaakkaan mennä lämittelemään tallia, iskee kuume tai noidannuoli tai olet vaikka viikonlopun reissussa, saatikka viikon ja pakkanen paukkuu - 20 asteen alapuolella. Tahtoo vähän jäätyillä nuo vesisysteemit. Tulen kanssa sohraaminen tiloissa joissa on palavia nesteitä on kuitenkin aina pieni lisäriski. hitsauskipinä lentää halkolaatikkoon tms.

 

Eipä paljoa miettimistä. Semmoiset umpinaiset putkivalot pitää tallissa nykymääräysten mukaan olla. Valoja mieluummin liikaa kuin liian vähän, laittaa useamman katkaisijan taakse.

 

juu.. piirrustuksia tuossa hierottiin ja byrokratian kiemuroita.. onko perhana tosi ettei kattoristikoita voi itse tehdä?? tai voi mutta pitää mennä lankun kanssa vtt:lle mittamaan voimia ja sitten tehdä lujuuslaskelmat...?? Jos joku osaa tehdä sellaiset laskelmat nii viestiä tännepäin.. itse voin tehdä lankuntaivutuslaitteeen.

 

Noin olen asian ymmärtänyt, ja siksi omasta hallista tuleekin teräsrakenteinen.

On se kumma, kun suomella on pitkät perinteet puurakentamisessa, ja ymmärtääkseni puurakentamista pitäisi jollain tasolla suosia/kehittää, ja sitten tehdään siitä puurakentamisesta ylitsepääsemättömän vaikeaa

Lienee rakennusliikkeiden lobbareilla sormensa pelissä...
.

 

Hetkinen ... kattoristikot saa tehdä itse kun käyttää ns, naula-levyjä tai valmiita tukipaloja, niitä saapi joka rautakaupasta, ainakin tähän asti on tehty ja on kelvannut, kattoristikon tuki tai laskelmia varten löytyy malli joka kirjastosta tai rakentajan apu, neuvonta, ohjaus - pisteestä, laska ja suunnitella saa, kunhan sen tekee esim, rakennusmääräys kokoelman ohjeiden tahi suositusten perusteella, ja varmuuden vuoksi panee pikkaasen lisä varoja, esittämällä moinen rakennustarkastajalle sen pitääs ainakin kelvata.

Talli tiloissa joissa autoa säilytetään, oli autotalli, autosuoja, kellari tai lämmin tai kylmä varastotila, ei saa olla takkaa, tai muuta ko, tulisijaa saati pesää, arinaa yms, sille ette saa ikuna lupaa saati rakennustarkastajaa kaveriksi.

Sitten kun tollaanen erillinen rakennus tulee pihalle, autotalli tarkoitukseen ja sen yhteyteen asunto, konttori tai muuta tilaa, lämmitys voidaan tuoda muualta, ves linja, samoin sähkö ja käyttövesi. Sieltä pää rakennuksesta, helppoa kuin mikä, ja selvää eikö. ???

No se konttori tila tai asunto, keittiö jne, mitä siihen samaan rakennukseen nyt tuleekaan, yhtä kaikki, autotalliin ajo/nosto-ovet, ja vaikka pikkuinen normaali ovi josta pääsee ulkopuolelta autotalliin sisään, siis ulkopuolelta sisään, miksi se pikku ovi lisäksi, varmuuden vuoksi toinen poistumistie, saattaa olla jopa rakennustarkastajan vaatimuksena, sitten autotalli osasta konttuurin puolelle, vain yksi ja aina paloluokiteltu ovi, mikään muu ei kelpaa, paloluokituksessa on eroa paikallisen rakennustarkastajan ja palotoimen tarkastuksen kanssa ja välillä, vaikka koko rakennus olis yhtä ja samaa ns, palovyöhykettä ja samaan luokiteltu siinä välissä tarvii olla palo-ovi.

Konttuurin ja tai asunnon puolelle oma sisään käynti lisäksi ulkoa, melkein varmaa on jotta se vaaditaan, ja syytäkin on olla toinen poistumistie.

Wc tai pesutila, ei kannata laittaa sinne tallin puolelle, ja harvoin saa koska jos se on siellä ei talliin saa kaivaa esim, monttua. Nykyisin jos tallissa ei ole vesi pistettä sinne saattaa saada luvan montulle, siten jotta monttu on suojattu ja siellä on oma valaistus ja vaikka valaistuksesta ohjauksen ottava poistoimuri, joka vaihtaa ilmaa tallissa ja varsinkin montussa, imupiste monttuun. Yksityis käytössä ei yleensä vaadita pakokaasu anturia ja puhallin ohjausta sen mukaan, mutta se ei taas maksaas kuin satasen tai kaksi lisää.

Paikkakunnasta riippuen sinne tallin puolelle saa laittaa jopa kaivon, mutta aina öljyn tai sekä öljyn ja rasvan erottimen kanssa, nekin määräykset on kiristymässä, eli kalliimmaksi menee ko, kalusteet. Jos ei vesi pistettä ehkä monttu, jos vesipiste niin kaivo, mutta jos laittaa montun eikä ves pistettä, saattaa olla hyvä jos kaivo on varmuuden vuoksi, montun pohjalla.

Tämmöttiseen sivu rakennukseen voi tuoda ns, päätalosta sähköt, käyttöveden ja lämmityslinjan eli vettä kattilasta, kuten edellä oli juttua.

Ilman vaihto, eli tallissa saa olla omavoimainen iv, mutta jos se monttu on siellä siitä tarvii järjestää poisto, ja imupiste on oltava montussa, paikkakunnasta riippuen ohjaus joko pakokaasu anturilla tai vaikka montun valoista.

Korvaus ilman voi olla ns, siirtoilmaa asunnon puolelta, jos se sitä on asunnon ja tallitilan väliin vaaditaan palopelti, siihen riittää usein miten jousikuormitteinen, lämmöstä laukeava sulkupelti, ihan sama asia kuin se jotta siihen väliin vaaditaan paloluokiteltu väli ovi.

Melko varmaa on jotta, ja taas riippuu paikkakunnasta, rakennustarkastajasta ja paikallisesta palotoimen tarkastajasta, rakennus tarkastajat tulkittee pienen rajan sisällä, mutta palotoimi sanoo ihan kuin huvittaa, se on sellaanen jotta jos se ei hyväksy, et saa käyttölupaa rakennukselles, ennen kuin on heidän mukaan hyvä, tai edes kohtuullinen, palo toimelle ei voi yksinkertaisesti yhtään mitään, parempa tehdä kunnollista kerralla, moneen kertaan rakentaminen se vasta maksaa.

Tallin iv voi siis olla myös omavoimainen, jos ei ole monttua, eli perus arvoilla säädetyt lautasventtiileillä olevat, tulo ja poisto reikä, perinteinen vastakkaisilla seinillä olevat jne, siihen voi lisätä sitten kytkimestä käyntiin lähtevän poistopuhaltimen, jota käytetään tarvittaessa, samalla jos haluaa hienoa, voi samaan järjestelmään liittää peltimoottorilla olevat sulut jotka aukeaa kun poistopuhallin laitetaan käsin päälle, ja näin asunto-osasta siirtyy ilmaa, joka on esilämmitetty jne, autotallin puolelle, kun poisto puhallin imee tallin puolen alipaineiseksi, asunto osan poisto-ilma kelpaa talliosaan tuloilmaksi, eli on ns, siirtoilmaa. Eikä ikinä toisin päin.

Asunto osan ilmanvaihtoon, kun on pien en melkein suosittele mitään koneellista jos ei löyty sopivan kokoista käytettyä laitetta jne, se voi olla yhtä hyvin omavoimainen, esi säädetyillä lautasventtiileillä yms, jos autotalliin lisätään poisto ja käytettään tällöin asunto osan ilmaa, joka on valmiiksi lämmintä, asunto osa tuulettuu tällöin väkisin samalla, mutta se ei kait haittaa kun autotallin poiston käyttö on tarvittaessa, eipähän haise.

Liki takuu varmaa on jotta jos sinne laitetaan koneellinen poisto ja tulo, ne pitää olla autotalli ja asunto osalla erilliset, paloväli ei anna ikinä liittää nittä keskenään. Sitten jos sinne asuntoon tulee keittiö siihen tavallinen liesituuletin ihan normaalisti, erillinen jos ei tule koneellista ilmanvaihtoa, samoin vessaan oma tuuletus, omavoimainen poisto riittää, wc saa korvaus ilmaa huoneistosta, joko oven alareunan tai tuuletus luukun kautta, siis jos ei tule koneellista ilman vaihtoa, jos tulee koneellinen liesituuletin ja wc poisto liitetään myös siihen.

Viemärit voi ja varmaan pitää viedä ns, päärakennuksen yhteyteen, wc, suhku, keittiö, 75 linja riittää varmaan ja päälinja 110, mutta jos autotalliin tulee kaivo jossa erotin tai erottimet, sen mitoitus valmistajan ohjeiden mukaan, hyvin todennäköistä on jotta sille tarvii olla oma linja päärakennuksen, jossa sille pitää olla vielä tarkastuskaivo, erottimien jälkeen. Asunto-osan viemäriin tuskin vaaditaan tolla matkalla tarkistus kaivoa saati luukkua vaikka päärakennuksen kellariin.

Niin niistä valoista ja sähkö pisteistä, sinne siis tulee oma alakeskus, ulkopuolelle jotta paloväki pääsee tarvittaessa, syöttö päärakennuksesta sen keskuksen kautta tai sitten tulee sitä ennen omalla haaralla, pääsulakkeet 3 x 25A riittää varmaan normaali käytössä, tallissa kannattaa pitää sekä 3- ja 1- vaihe pistokkeita, kaikki ce ja suko, mitään muuta ei saa laittaa, työpöytä rasiat saa olla avo, samoin seinällä, kunhan korkeus jne, täyttyy, ei tarvii olla kannellisia, huom, lattia pinnoite vaikuttaa, eli riittävän paksu epoksi, toki niitä luukulisia saa käyttää jos haluaa, 3-vaihe töppelit norm, luukku ip44 ja kannattaa laittaa ainakin yksi 16 ja 32 A töppeli, loisteputkeksi kelpaa tavalliset, kaikki tavallinen pelaa, pintaveto jos ja kun joutuu kuitenkin tekeen ajan saatossa muutoksia, ja kun ei tee mitään maalaustilaa, siellä kaiken pitää olla kaasuluokiteltua.


Helpottiko, ei ole lopun perin vaikeaa ???

 

meillä oli aikanaan kimppatallina iso teräs rakenteinen halli ja kysyttiin vakuutuksia sinne niin vakuutus yhtiö sanoi että maksaa paljon ja rauta rakenteet pitää eristä kipilevyilläpalo luokka määräyksien mukaan jos haluu hitsata . nyt omassa tallissa on maanpäälliset rakenteet puuta ja kattotuolit myös . kattotuolit makso 2v siitten alle 900 erkii pihaan tuotuna. ne on n. 10 metrii pitkii ja välissä ei ole yhtään väliseinää kannattamassa ja katteena on tiili, en pitäny pahana. mutta jos on takamettii ja kenttä sirkkeli ja aikaa paljon , muistaakseni pitää joka liitokseen lyödä sata naulaa ja teettää kuvat ja tarkastukset, ja missä kunnissa ne hyväksytään en tiedä . mulla ei ainakaan ollut aikaa eikä mettää ja piti käydä töissä ja rakentaatalii ja olla joskus lastenkin kanssa ja muuta mukavaa . on kiva lähtee vaikka risteilylle tai muualle ja ei tarvi murehtii niiden katto tuolien takii että tuleeko ne alas ja murkaa jotakin omia herkkuja . toisissa kunnissa /kaupungeissa vaaditaan leimatut seinä tolpatkin ja tarkastukset myös niihin että saa tallin tehtyä. mutta kaikille vaan hyviä rakentelu hetkiä ja pitkää pinnaa kylläse siitä valmistuu. ja kyselkää paljon niiltä lupien myöntäjiltä ja esittäkää asiat asiallisesti niin sieltä saa paljon asiallista tietoa ja vinkkejä asian eteen päin viemiseksi. jos hermot meinaa menä nin ÄLÄ NÄYTÄ SITÄ VIRAN OMAISILLE niin asiat sujuu paremmin , hakkaa kotona päätä seinään niin helpottaa

 

Pari kommenttia Karvan turinoihin:

Kyllä millä paikkakunnalla tahansa Suomessa saa kaivon laittaa kunhan se vaan on asianmukainen. Yli 40m2 talleihin se vaaditaan ja siinä ei tarvitse olla rasvanerotinta vaan rittää ihan öljyn erotin (näillä on eroa). Hiekanerotin on sitten paikallisen viranomaisen kanssa neuvoteltava. Määräykset muuttuvat 1.7.2007 ja niissä ei ole tämän osalta kiristyksiä luvassa.

Sillä rajoituksella, että talli on alle 60m2.

Ei voi käyttää asunnonpuolen siirtoilmaa. Tämän kieltää yksiselitteisesti Rak.Mk D2 ja paloturvallisuus Rak.Mk E7.

Niissä palo-osastoinneissa, jossa joutuu käyttämään ns. palopeltiä, niin yksistään lämpösulakkeella oleva sulkupelti ei riitä, vaan sen täytyy aina olla paloluokiteltu palopelti.

Paloviranomainen ei kyllä voi sanoa/määrätä ihan niinkuin lystää, vaan niitä sitoo ihan samat lait ja asetukset kuin mitä tahansa instanssia. Vaatimustenmukaisuuden todistelu jää aina rakentajalle = käytä konsulttia jos ei yksiselitteinen ratkaisu riitä.

Ei tarvitse yhdistää päärakennukseen. Tarkistuskaivon kautta kunnallisviemäröintii riittää.
Viemäri kokoa ei saa virtaussuunnassa pienentää, joten wc:ltä lähtevä viemäri on luonnostaan 110 eikä 75. Erotinkaivon mitoituksessa lähtökohtana käytetään viranomaisohjeita eikä mitään valmistajan ohjeita. Näin lopputulos on onnistunut.
Tonttiviemärinpäässä, heti rakennukselta tultaessa pitää olla tarkastus kaivo/putki.

 

No hyvä jotta tulee tarkennusta ...

Mutta heti kärkeen, vielä saa laittaa halvemman mallin öljyn erottimen yms, mutta ei kohta, joten kyllä ne säädökset tiukkenee noidenkin osalta.

Vähänkään isompa autotalli, niin kyllä sinne melkein aina vaaditaan rasvanerotus, varsinkin jos on pesu paikka, ja nykyisellään liki kaikkiin ja aina hiesu erotin. Kukaan ei ole väittänytkään jottei kaivoa saa laittaa, montun tekemisessä on paikkakunta eroja, koeta itse ...

Omavoimainen iv, no jaarittelua tämä on mutta on oma paja 300m2 jossa omavoimainen iv, lisä poisto kytkimellä, samoin tehtiin muutos vanhaan navettaan jossa omavoimainen iv, samassa paikassa asunto toisessa päädyssä, josta poistoilma paja puolelle, siirtoilmana, no joo jos muistan oikein se paikka on autosuoja - tilaa, ei varsinainen autotalli, sinne kelpas moinen siirto ilma, molemmat tehty tai muutettu 2000 luvulla, navetta taitaa olla sata vuotta vanha.

Vanhemmissa kiinteistöissä se tulkinta yleensä menee niin jotta ei ole niin tarkkaa, ennen säännöt oli helpommat, tai ainakin joustavammat.

Lainataan : Niissä palo-osastoinneissa, jossa joutuu käyttämään ns. palopeltiä, niin yksistään lämpösulakkeella oleva sulkupelti ei riitä, vaan sen täytyy aina olla paloluokiteltu palopelti : juu hyvä tarkennus myönnetään, näin se menee, pitääs olla tarkkana.

Palotarkastaja voi temppuilla niin paljon kuin lystää, ei ole ensimäinen kerta, saati vimoinen jokainen kuka on jotain rakentanut tietää kauhukertomuksia vaikka nyt iv kanavien asentamisesta. Siinäkin on suuria eroja paikkakunta kohtaisesti.

Viemärin koosta, no on se hyvä jotta tuli tarkastettua ja korjattua, on pari kohdetta jossa on yhdistetty paikallisen rakennustoimen määräyksestä päärakennuksen viemäriin, kun on kohteita joissa ei ole muita viemäreitä lähimaillakaan. Ja jos se on rakennuksen kannalta järkevää se kannattaa joskus jopa tehdä niin.

Omalla pajalla on tarkastus kaivo tallitilan puolen viemäröinnissä, erillisenä ja keskellä tonttia, sauna ja wc yms, konttuurin puoli menee suoraan kunnallisviemäriin, tosin siinä on kaivo josta pääsee tarkistaan myös sen.

Jos taasen jaariteltaas lisää, jep ja kyllä viranomaisen ohjeita noudatataan ja hyvältä lvi-suunnittelialta, kuten vaikka näemmä Hepac, kannattaa kysyä, mutta kyllähän se kannattaa lukia mitä valmistajan ohjeissa lukee kun kaivoaan, viran omaisten ohjeiden ja lvi - suunnittelian mukaisten kuvien mukaan on ostamassa.

Sitten sellaanen pikkuseikka jotta käytäntö vaihtelee, tulkinta vaihtuu paikkakunnan mukaan, säännöt ja määräykset on joka paikassa samoja, mutta edes saman ins, tsto:n leivissä olevat lvi-suunnitteliat ei anna samoja ohjeita, saati suunnittele samaan tyyliin, vieläkö jaaritellaan.

Hyvä lvi-suunnittelia jolta kunnon ohjeet ja selostus, kuvat ja kaikki tarvittava info, he tietää paikkakunnan omatkin omituisuudet. Ja takuulla tulee sitä mitä sen pitää olla. Mutta noin yleisesti eiköhän se jotenkin näin mäne, vai kuka rakentaa keskustelupalstan ohjeiden mukaan ...

 

Muutama ajatus tallista / "varastosta"
- nosto-ovi riittävän suuri, niin ei tule ajeltua karmeja ruttuun
-mielestäni 4.5m korkeus on parempi kuin 3.5.......varsinkin jos tulee pannuhuone/toimist yms saa toisen kerroksen seisomakorkeudella lisää yleensä kuution ylöspäin on kohtuu huokeita.
-reilut ikkunapinnat ylhäällä huomaa aikoinaan säästyneessä sähkölaskussa (valo)
-suunnittele ja tee jo rakennusvaiheessa katos jos tilaa on.......semmoinen tulee kuitenkin muutaman vuoden päästä askarreltua romuille jotka ei enään "mahdu" sisälle
-reilut eristeet (kuten omakotitalot)
-monesti säästää kun ostaa "väärässä" järjestyksessä............esim halvat ikkunat jostain peruskorjatusta talosta ja reijät sen mukaan...eikä ensin reijät ja sitten löytää niihin sopivat ikkunat

 

Jos nyt aloittaisin hallin teon laittaisin lattialämmityksen toimimaan ilmalla,100 mm kierresaumaputkea valuun raudoituksen alle ja puhallin kierrättämään kennon läpi ilmaa ,eräänlainen suljettu systeemi eikä pöly kierrä hallissa.Itsellä on Masteri apuna mutta siinä on oltava huolellinen vahinkojen välttämiseksi.Oven laittaisin toiseen reunaan enkä kuten nyt yksi molemmissa reunoissa.Saa työvälineille tilaa ja myös työtilaa enemmän.

 

En nyt kerennyt koko ketjua lukea läpi, eli sori, jos tulee toistoa. Tonttikaupat on kiikarissa ja jo etukäteen pitää tietysti ruveta tallia miettimään, sillä olisi tarkoitus hrajoitella rakentamista, talo tehdään sitten myöhemmin jos intoa ja rahaa riittää... Eli tässä jotain ajatelmia kommentoitavaksi:

Tontti on aika jyrkkä rinnemalli, korkeuseroa n. 12 m tontin alueella (2400 m²). Siispä tulikin mieleen rakentaa talli kokonaan tai osittain maan sisään, ovi/ovet jäisivät näkymään alarinteen puolelle. Onko jollain kokemusta tällaisesta, mitä erityistä tulisi ottaa huomioon? Jos tulee kokonaan maan sisään, se tietysti rajaa vähän korkeutta, mikä on minimikorkeus, mitä pitäisi ainakin olla. Korkein auto, mitä minulla on taitaa olla n. 3,1 m, mutta sitä ei ehkä ole välttämätöntä saada sisään.

Pinta-alaa oli ajatus tehdä n. 70 m², eli kahdelle autolle reilut paikat + vähän lisätilaa. Talon kellariin on mahdollista tehdä lisää varastotiloja halutessaan sekä tietysti erillinen rakennus tontille myöhemmin, kun tilaa kuitenkin on. Tekninen tila + wc oli ajatus pykätä johonkin nurkkaan myös koska talli tehdään ensin ja talo myöhemmin.

Yksi hankaluus tulee rinteen jyrkkyyden takia: miten saa järkevästi riittävästi tasaista tilaa oven eteen, että talvellakin pääsee sujuttelemaan sisään ilman isompia vaurioita. Ovia täytyy varmaankin olla 2, koska autopaikat tulisivat mitä ilmeisemmin vierekkäin.

Maan sisään upottaminen hoitanee sinällään osan lämpöeristyksestä mikäli ollaan routarajan alapuolella ja jopa lämmityksestä, mikäli menee pidempiä aikoja ettei tallissa työskennellä, jolloin riittää, että lämpö pysyy plussan puolella. Mutta siitä huolimatta ihan normaalit eristykset tulee tottakai lisäksi. Lämmitys tulee tod.näk. olemaan kaukolämpö, jonka paluulämmöllä kuulemma voi vaikka sulattaa oven edustan luiskan ja/tai portaat talolle. Kukaan tehnyt tuollaista? Miten toimii?

Vesipiste, nosturivaraus, kunnon valot ainakin pitäisi olla. Ajattelin seiniin upotettavia valaisimia, tai sitten lattiaan - onko kukaan upottanut valoja lattiiaan? Miten toimii? Jos ne kestää JKL:n kirkkopuistossa, niin varmasti kestää myös minun tallissani. Jos mataluus estää nosturin käytön, niin rasvamonttu käy myös ainakin yhtä hyvin. Nosturi on kuitenkin aina tiellä silloin kun sitä ei käytä, eli useimmiten. Montun voi tarvittaessa peittää kannella, niin saa tasaisen lattian.

Mitäs jos tekee autokatoksen käyttöautolle toisen oven eteen? Pysyisi oven edusta puhtaana ja siellä sisällä olevalla (projekti)autolla ei kovin usein tarvisi ulos päästä. Toinen vaihtoehto on tehdä katos sitten talon yhteyteen.

Materiaali lienee viisainta olla joko betonielementti (serkkupojilla betonifirma...) tai harkkoja. Lattia valua ja katto betonielementti joka tapauksessa. Mites rakenteet, pitäisi varmaan varautua siihen, että kestää vaikka traktorilla ajella katolla lumitöitä tekemässä tai ryytimaata kuokkimassa?

Tässä näin aluksi. Jos projekti etenee, niin kysymyksiä saattaa tulla lisää...

 

Yllä olevaan sanoisin ainakin ,että maan sisään tehtävässä tallissa kannattaa vesieristys ottaa tosissaan ,eli bitumia reilusti katolle ja seiniin ,vähä liikaa mielummin ,ei sitte harmita ,kun vesitippuu niskaan.Ja korkeuttakin kannattaa tehdä mielummin muutama sentti varoiksi liikaa .ei se 3,1 metriä ole liikaa.Itte ei tienny 93 että tulee asuntoauto hankittua ja talli ahistaa korkeus suunnassa . ei mahdu asuntokompula sisään ,muuta kuin laskee ilmat renkaista ja änkee!

 

Ei kai tuossa kaukolämmössä ole sen kummempia kuin kattila lämmityksessä(kattilan tilalla on vain lämmönvaihdin).
Ja niinhän ne sanoo tuosta kaukolämmöstä, et sen parempi mitä viileämpänä se palaa kaukolämpöverkkoon kiinteistöstä.

Omaan talliin tuli lattiaan kaks piirinen vesikierto lattialämmitys, ovien eteen tuli oma piiri ja toinen piiri on loppu talli(ovien luona voi pitää lämpöä isommalla), ja jos tarvitsee nopeasti lämmintä tulee seinälle vesikiertoinen lämpöpuhallin.
Kiertoon tulee vesi/glykoli seos, ja lämmitys hoituu kaksoispesä kattilalla, kunhan kerkiän sen asentamaan.(toimisi myös kaukolämmöllä, jos ois semmoinen lähellä)

 

Liian pieni ja liikaa romua. (Joku vois toki joskus siivota) Mitat Korkeus 2,6m Leveys 5m, Pituus8,5m+ varastotilaa 1,5m sorvin /seinän takana

 

Kannattaa varmaan ensin tehdä pohjatutkimus ja selvittää pitääkö tallia varten louhia, ja jos niin kuinka paljon.
Itse tein tallin pari vuotta sitten, ja alunperin tarkoituksena oli rakentaa olemassaolevan talon alapuolelle rinteeseen puoliksi upotettu talli, jossa katto toimisi terassina.
Luvat ja kaikki oli ok, mutta sitten tuli tenkkapoo kun olisi pitänyt alkaa louhimaan ja talo olisi tullut niskaan. Siirrettiin sitten tallia pari metriä jolloin kunta ei enää antanut toteuttaa terassiratkaisua, vaan jouduin tekemään harjakaton ja ison tukimuurin tallin taakse, vaikka nytkin takaseinä on pari metriä maan sisässä.

Maan sisään rakennettava talli tietysti rakenteellisesti vaatii tukevammat seinät maanpaineen takia, joka kannattaa ottaa huomioon kustannuksissa, ja kunnon vesieristeet jotka jo ylhäällä mainittiinkin.
Jos tekisin tallin uudestaan, käyttäisin seinissä valmiita betonielementtejä tai valuharkkoja. Nyt materiaalina 39 cm lecaharkko ja eristerappaus näkyvillä osilla.

 

sitä rasvamonttua ajatellen kannattaa vetää salaoja putket, varsinkin
jos se talli olis käyttämättä välillä ettei olis monttu vettä täynnä

 

Enempi kait se vesi siellä motnussa haittaa, silloin kun sitä tallia käyttää Kotopuolessa on pihalla parikin autotallia ja molemmissa monttu. Toinen on mäen päällä ja toinen alla, niin kyllä siinä alemmassa on keväisin uima-allas eikä mikään rasvamonttu.