BBC lämpöongelmia

Autosta löytyy seuraava kombinaatio:

- Chevy 454 ovaalikansilla (peanut port) ja vakioimusarjalla
- Venekoneen Rochester Quadrajet
- Uudehko HEI-jakaja
- n. 215 asteinen (0.050") nokka, tarkkaa tietoa nokasta ei ole
- TH-400
- perävälitys 2.41
- vakiovesipumppu
- reilun kokoinen viskoflekti
- Olds Delta 88 Dieselin vakio kolmirivinen jäähdytin
- kylmä termari (muistaakseni 78 celsiusta)

Lohko on juuri ollut koneistamossa, kaikki laakerit on uusittu ja sylinterit hoonattu sekä vesitilat pesty. Vesipumppu on samalla tarkistettu ja se on silmämääräisesti ehjä ja toimiva. Kone on keväällä kasattu ja ajettu sen jälkeen n. 50 km.

Ongelma on lämpöjen nouseminen hyvin yli sadan asteen. Kone ei keitä, mutta hiki nousee ohjaamossa lämpömittaria tarkkaillessa. Lämpömittarin tarkkuus on tarkastettu. Epäilin viskoflektiä, joten lukitsin sen pyörimään hihnapyörän kanssa kiinteästi. Tämä auttoi vähän, mutta illalla 18 asteen lämpötilassa tehty puolen tunnin koeajo, jossa lopussa enemmän kaupunkiajoa, johti lämpöjen nousemiseen vieläkin vähän yli sadan asteen.

Voisiko joku toinen B-bodyyn (Delta 88, Caprice, piilofarmarit jne.) isolohkon asentanut kertoa, pitäisikö tuollaisen vakiosyylärin riittää tuollaiselle miedolle isolohkolle? Seuraavaksi ajattelin hommata meinaan uuden syylärin ja sähköflektin, joten kannattaisiko saman tien teettää vakiota järeämpi jäähdytin? Ja missä sellaisen teettäisi, tai mikä valmis malli sopisi helposti tuonne vanhan syylärin tilalle?

Joka tapauksessa epäilen, että kone tuottaa jostain syystä normaalia enemmän lämpöä, koska kylmänä käynnistettäessä kone lämpenee todella nopeasti. 2-3 minuutissa alkaa lämpömittari heilua 50 asteen hujatkoilla, reilusti alle kymmenessä minuutissa lähennellään 80 astetta. Sytkään laitoin tänään lisää ennakkoa, päästömittauksissa kone kävi vähän laihalla, joten käänsin rokkiorkesterin seosruuveja 1/4 kierrosta samalla kun lisäsin sytkän ennakkoa ja lukitsin flektin, tuloksena yllä kerrottu yli 100 asteen lämpötila.

Eli jompi kumpi pitäisi saada aikaiseksi: vähentää lämmöntuottoa tai lisätä jäähdytystä. Ideoita syylärin, flektin ja vesipumpun lisäksi?

 

Noi seosruuvit vaikuttaa tyhjäkäyntiin. Sulla kone käy todennnäköisesti liian laihalla kierrosalueella!!

 

Kannattaa varmaan olla varovainen, laiha seos ja ennakon lisääminen ei enteile kovin hyvää. Jo pelkkä liiallinen ennakkokin saa koneen kuumenemaan. Kuten laiha seoskin. Noi yhdessä on koneelle myrkkyä..

 

En minä tiä minä sanon, mutta tuo dieselkoneen jäähdytin ottaa jotenkin...eikös dieselit käy kylmempinä? Jos jäähdytin on vaan liian pieni? Noi ennakot ja seokset kannattaa tietenkin ensin tarkistaa.

 

Kannattaisi ajaa moottori ensin kunnolla sisään rauhallisella maantie ajolla moottorin käyntilämpötila-alueelle ennenkuin alkaa ihmettelemään lämpötiloja. Varsinkin painejärjestelmässä (jos on) saa lämpötila keittämättä olla hyvinkin sadan asteen tienoilla. Tietenkin sen jälkeen lämpötilojen pitää ruveta pysymään termostaatin aukeamislämpötila-alueella tai jossain on vikaa (alitehoinen jäähdytys ym.). Tietenkin dieselin jäähdytin on kysymysmerkki jäähdytystehonsa puolesta.

 

Dieseli jäähdytin on jostain syystä paljon tehokkaampi kuin bensakoneen samanlaisessa hylsyssä. Esim 5.7ruiskublatserin ~2cm paksu ja 6.2 dieselblatserin ~5cm paksu ja muut mitat ihan samat. Voihan kyseessä olevan vehkeen syyläri olla sökö sisältä, mutta tsekkaisin ekaks noi seokset ajossa!!

 

No tuohan on ihan totta, mutta siitä ei olekaan mitään tietoa, miten laihalla tai rikkaalla se kierrosalueella käy, kun nuo päästöt mitataan tyhjäkäynnillä. Todennäkösyydet lienee siis fifty-siksty. Mutta tuo kai selvinneis jos hommais seosmittarit pakoputkiin tai kävis dynossa säädättämässä kaiken paikoilleen. Kun tuo kaasutin on paatin koneesta, niin kannattaiskohan se avata ja katsoa mitkä suutimot ja neulat siellä on? Tuolla toisessa topicissa kyselinkin jo kokemuksia venekaasuttimen autokäytöstä, mutta vähän tuntui olevan tietoa ja kokemuksia tarjolla. Eli vaihtoehto olis hakea kaupasta kokonaan uus kaasutin.

Dieselin jäähdyttimen pitäis olla kyllä järeintä, mitä noihin B-koppasiin on asennettu, mutta riittävyydestä isolohkolle en sitten tiedä. Ihan pieni se jäähytin joka tapauksessa ei ole.

 

Niinkuin akseli von kartaani kertoi niin paatin koneissa ei ole alipainetta ja sen takia voi olla että kun sun pannussa sitä kuitenkin on aika paljon niin neulat ovatten liian syvällä suuttimissa. Tosin imuvuotokin saa koneen käymään laihalla!

 

tyhmä kymysys mutta onko sulla siinä syllärin edessä se ilmastoinnin kenno vielä? (onko ikinä ollutkaan?) omasta käpraissista otin pois kun ilmastointi ei kuitenkaan toiminut niin kävi viileämpänä

 

- moottorin sisällä voipi olla ilmalukko
- tarkista näyttääkö lämpömittari oikein.
- eihän vaan syylärin neste haise pakokaasulle?

 

Onko viskoflektin ympärillä tuulitunneli paikoillaan?

 

Juu tunneli on flektin ympärillä paikoillaan ja mittari on tarkistettu. Syylärin edessä ei ole mitään ylimääräistä. Tarkistin syylärin talvella, ja vesi kyllä virtas sen läpi hyvin, mutta sehän ei tietenkään tarkoita, että osa kanavista ei voisi olla tukossa. Jäähytysneste on myös puhdasta, eli kansipahvit ovat ymmärtääkseni (vielä) ehjät. Ilmalukosta en osaa sanoa muuta kuin että vesi kyllä kiertää hyvin joka paikkaan, eli ylävesiletkuun ja lämmityslaitteeseen. Ja kun syyläriin lisäsi vettä, niin termarikotelon kohdalla veden pinta nousi.

Ilmeisesti koneessa ei paljoa muuta voi olla, joka lämpöongelmiin johtaisi, kuin nuo seokset. Eli kaasutinta tarkistamaan tai uusimaan...

 

Jäähdyttimen / paisuntasäiliön korkki.

Voikohan vääränmallinen vääristää lukemia päästämällä painetta liian helposti ulos tai jos se on liian "tiukka"?

 

Näkyykö veden virtaus korkin reijästä kun moottori on lämmin? Vai tuntuuko vesitila olevan täynnä mutta vesi seisoo paikoillaan vaikka kone on jo suht lämmin?

 

Korkki on uudehko, mutten tiedä onko se just oikea tiukkuudeltaan. En kuitenkaan usko, että alle 80-asteen termarilla pelkällä korkilla saa lämmöt nousemaan tuonne 120 asteen hujakoille.

Syylärissä näkyy, kun vesi lähtee kiertämään, kun termari aukeaa.

Niin ja saako laihalla seoksellakaan lämpöjä nousemaan noin paljon ilman että sen laihan seoksen tuntee ajossa? Auto siis lähtee ihan hyvin liikkeelle kaasua painaessa, mitään täyskaasukiihdytyksiä en ole sisäänajon aikana tietenkään harrastanut.

 

50/50 glykolivesiseoksen kiehumispiste 15psi paineella on luokkaa 124C, joten ett ole vielä lähellä keittämisaluetta. Lohkossa vesitiloissa on vielä suurempi paine (termostaatin aikaansaama). Glykoli nostaa kiehumispistettä luokkaa 6C ja PAINE tuon lopun.
Totesit, että kone lämpenee nopeasti, niin toimiiko termostaattisi varmasti??
Siulla on vielä aika tuore kone, joten ajele konetta vaan sisään.
Sinänsä tuo syylärin "rivisyys" ei suoranaisesti merkkaa välttämättä sitä hyväksi. Yhden rivin putkipaksuus voi olla luokkaa 1/2" ja uudemmissa alumiinisyyläreissä 1"...jäähdyttävää pinta-alaa on 2 rivisessä alusyylärissä aika paljon enemmän kuin pienillä putkilla varustetussa kolmirivisessä.

 

Termostaatti on testattu keittämällä, ja se aukesi kyllä hyvin ennen veden kiehumista. Ja vaikka se ei toimisikaan, eihän sillä ole merkitystä moottorin alkulämpenemisen kannalta, koska se termari pysyy joka tapauksessa kiinni sinne vajaaseen 80 asteeseen saakka.

Ja mun mielestä pyöreät 120 astetta on aika lähellä 124 asteen kiehumispistettä. Katsastuksessa kun auto kävi tyhjäkäyntiä pitkään, neula heilui jo 130 paikkeilla. Tosin mittarin tarkkuutta enää noissa lukemissa en ole tarkistanut, vain sen, että se näyttää 100 astetta kun vesi kiehuu.

Samassa koneessa on kyllä ennen remonttia ollut samantyyppisiä ongelmia, että ei tämä nyt sisäänajovaiheesta johdu. Ennen remonttia siis sama flekti, sama kaasutin ja sama jakaja. Sisäänajon suorittaminen rauhassa on vähän hankalaa, kun pelkää koko ajan geysirin saamista silmille tai kansipahvin kulahtamista.

 

Uusi syyläri voisi olla helppo ratkaisu. Nuo yleismalliset alumiinisyylärit ovat jäähdytysteholtaan kuulemma varsin hyviä ja halvimmat Griffinit lähtevät pariin sataan euroon ja vähän allekin. Sillä hinnalla ei varmasti teetä käsityönä millään pajalla uuttaa syyläriä. Tokihan sitä joutuu hieman askartelemaan kiinnityksien kanssa, mutta eiköhän sitä löydy myös mallikohtaisempaa helposti asennettavaa juuri sun autoosi, mutta silloin tosin hintakin nousee jonkin verran.

 

Onkohan konehuoneen ilmanvaihto yksinkertaisesti liian huono?
Peltisarjatkin nostavat lämpötilaa ahtaassa konehuoneessa.

 

, jostain sain käsityksen että siulla on lämmöt pikkisen reilut 100C...taisin lukea kyl topicin aika huonosti .
Itellä oli lieviä lämpöongelmia stroukatun BBC:n kanssa. Aluksi oli vakio 3-rivinen syyläri, highvolume vesipumppu, 180F=82C termari ja turboVolvon vitunmoinen sähköflekti, quadrajet....lämmöt nousivat jopa 220F-230F=104-110C vauhdilla 80km/h valtatiellä flekti päällä. Ja flektin ympärille oli tehty tiivis kaukalo syylärin ympärille.
Vaihdoin termarin 160F=71C, nostin konepellin takalaitaa ylöspäin ja se tiputti lämpöjä pikkasen. Talvella vaihdoin kaasarin 850 speed demoniin, allstar alumiinisyylärin 2-rivinen 1" putkella (oisko ollu 240€), 10" ja 16" mrGasketin sähköflektit ja laitoin erillisen vaihdelaatikon jäähdyttimen . Lisäksi laitoin peltisarjatkin ilman lämpöteippejä.

Nyt lämmöt valtatiellä alle 190F=88C ja kaupungissa (siis ei Joutsenossa) ruuhkissa isompi flekti päällä kesähelteellä max 210F...nyt on edessä lämpötesti Västeråsissa . Pitänee kuiteskin rakentaa vesiruiskujäähdytys syylärille varmuudeksi