Buick Skylark ´70

No ymmärrän kyllä..

Aiheesta melkein samaan, niin jostain syystä ranskalaiset tekee jänniä värejä välistä. Esim. uudehkossa isossa Pökötissä aika jännä ruskea.

 

pakko huutaa väliin että upein väri -70-72 skylarkkiin on buikin oma flame orange.
yhden sellaisen omistaneena ja rakentaneena. mutta jatkakaa...

 

Ääni oranssille,kaverilla oli -72 avo oranssina ja oli hyvän näköinen sekä hyvä ajoltaan

 

Se kullanvärinen on hieno väri… Ja on se mun vieläkin jossain piilossa….

 

Haaveilun lomassa saanut sisustaa purettua. Ei pientä pintaruostetta kummempaa löytynyt maton alta. Nämä sekapenkit menee kiertoon, Jaz ja Rivieran takaistuin. Repsikan penkkinä oli Buickin alkuperäinen musta bucket seat, senkin tarvitseva saa sopurahalla. Tarkempi korin tutkailu paljasti vanhan, välttävästi jo muinoin usassa korjatun kolarivaurion oikeassa takasiivessä. Vielä kun siinä on hiukan ruostevikaa, niin quarter panel onkin nyt etsinnässä....

Seuraavaksi konehuoneeseen räikän ja ruuvarin kanssa. Tavallaan jotenkin kiva fiilis touhuta, kun moni paikka ei ole ollut auki sen jälkeen, kun Buickin linjastolla osat on kiinni laitettu. Ilmastoinnin tavarat ja ties mitä purnukkaa, no, kaikki lähtee irti ja ainakin osan säilön, mikäli joku tarvitsee entisöinnissä tms.

 

Kohtuullisella kiroilulla ovat lähteneet paikat auki, eikä mitään isompia yllätyksiä ole kopasta enää löytynyt. Itse asiassa kori on varsin ryhdikkäässä kunnossa, poislukien tuo takalokasuoja sekä näissä kai tyypillinen ruostepaikka, akun alla olevat rakenteet oikealla edessä. Siihenkin saa uutta korjauspalaa naamapellin osalta ja sisäloksun nurkka on helposti muutenkin korjattavissa. Akkuteline tuossa voileivässä päällimmäisenä ja se saattaa jäädä pois, riippuen patterin tulevasta asuinpaikasta.

Alkuperäinen väri tässä on ollut Harvest Gold ja takaneljänneksen puolikkaan luovuttajaksi nöyrtynyt yksilö oli näemmä värissä Aqua Mist. Sisäverhoilun värinä tehtaalta vaaleanruskea Sandalwood, muuttuu nyt tämän nikkaroinnin myötä mustaksi. Runkokin näyttäisi hyväkuntoiselta, ainakin mitä sitä nyt päässyt ennen korin pois nostoa tuossa silmäilemään. Pitää alkaa roiskimaan crc:tä noihin korin kiinnityspultteihin, jos vaikka tuurilla lähtisivät auki. Rumpujarrut tässä muuten edessäkin, vaihtolistalla luonnollisesti... Kokonainen quarter panel löytyisi usasta The Parts Placesta. Mietittävä vielä mitä kautta sen kivuttomimmin saisi tänne Suomeen.

 

Kori alkaa olla tyhjä ja runkokin nyt erillään. Aika simppeli homma oli kopan irrotus ja onnistui hyvin yksikseenkin. Tähän vaiheeseen on tainneet monet projektit kuihtua, purkaminen kun on helppoa, mutta koitetaan vielä jatkaa... Korin kiinnityspultit lähti kaikki ehjinä auki, varsinkin 6 takimmaista oli irti in no time, ne joiden vastamutterit on piilossa koteloiden sisällä. 4 etummaista vähän tiukemmassa ja niiden mutterit ei olleetkaan hepattu tehtaalla kiinni koriin, niinkuin oletin, vaan pyörivät mukana. Mitään kunnollista työkalua ei oikein sopinut neliömutskun pitelijäksi, mutta lukkopihdit toimi tällä kertaa auttavasti.

Itse korin irrotus meni pääpiirteissään näin: tunkilla rungon alta keula ylös, pyörät irti ja siirtoalustat valmiiksi rumpujen alle. Toinen tunkki korin alle tukevan patikan kanssa kannattelemaan korin etuosaa ja siitä runko hissukseen alas. Pidempi 4x4 poikittain rungon ja kopan välistä ja pukit sen alle. Sama homma takana, sitten runko sivusta pois.

Pitää tuota ”dollya” vielä vähän nikkaroida ainakin parilla kakkosnelosella ja ruuvata pyörät alle helmojen kohdille sekä sahailla ylimääräiset pois parruista, niin korin voi tarvittaessa työntää vaikka pihalle. Nyt olisi tarkoitus keskittyä runkoon, purkaa kaikki siitä irti ja hiekkapuhallus sekä maalaus. Tod näk myös runkopalkkien boxaus tulee tehtäväksi. Sitten miettiä mitkä tukivarret ja jarrut hommaan jne. Löysin varastoon jo valmiiksi ac delete coverin, joka onkin mukavan hoikka kotelo, kun vertaa alkuperäiseen ilmastoidun mallin kauhistukseen.

 

Koppa siirreltävissä ja runko kaluttu tyhjäksi. Biltemasta löytyi sopivan oloiset pyörät, joissa kantavuutta taisi olla liki 150kg. En tarkalleen tiedä mitä tuo kori painaa, mutta eivät heti ainakaan pyörät kyykänneet. Akselistot purkeentui ongelmitta ja kierretangon avulla sai helpotettua edestä jousipaineet ilman henkilövahinkoja. Runko lähtee tuosta 4d sedan:lle hoitoon, pientä kosmeettista oikomista ja keskiosa rungosta boxataan. Sitten hiekkapuhallukseen ja maalaukseen. Hipistelin nuo boxauksen myötä piiloon jäävät osuudet teräsharjalla ja sinkkisprayllä.

Uutta ohjausosaa ja muuta pientä löytyi valmiiksi varastoon maxvo2:lta. Eräältä avuliaalta kanssaharrastajalta sain myös piirustukset adapterille, jolla liittää C5 Corveten satula A bodyn olka-akseliin. Eli C5 jarrut olisi aikanaan eteen tulossa. Taakse varmaankin joku tarvike levyjarrusetti. GS konepeitto sekä maski löysivät tiensä perille, hipluteltavia motivaatio-osia tähän kohtaan.

Hiukan miettinyt alustaa ja tämmöisiä juttuja olisi aikomus toteuttaa. Saa mieluusti esittää muitakin näkemyksiä ja kokemuksia tähän, jos jokin asia listassa on selkeästi pielessä tms.

-UMI putkiylätukivarret pidemmällä yläpallolla (caster / camber parempi näillä)
-orkkis alatukivarret ja olemassa oleva 1” vakaaja
-takatukivarsiin boxaus
-kaikki puslat polyuretaania
-2” madaltava jousisarja, UMI tmv
-takatukivarsien kiinnityspisteiden välille jäykistetanko
-Viking tuplasäätö iskarit x 4 (nämä jo onkin hyllyssä)
-runkoon tosiaan boxaus ja koripuslat myös pu

Mitään slalom kilpuria tästä ei tule, niin ajattelin ettei etuvakaajaksi tarvitsisi tuumaista paksumpaa, kun jäykempi jousikin kompensoi asiaa. Jos nyt sellainen olisi, ettei pelota normivauhtia mutkaan lasetella. Alatukivarsiin en viitsisi tonnia laittaa, hyöty tässä käytössä lie olematon. Saahan noita putkivarsia edullisemminkin, mutta nivelet ja puslat niissä ei taida kaksisia olla.

 

Minusta tuumanen on aika pieni. Jos Golf Vr6 yms ollu jo isompia kuin 1" etuvakaaja... niin...
Omassa Läski LX on 32mm.

 

Kyllä tuumanenki vakioon verrattuna parantaa ja kilpuria ei rakentamassa kuulemma.
Näin mittavassa projektissa rakentaja miettinyt mitä haluaa ja budjettia,kun valmis niin sitten parantaa mitä haluaa ja tavara kiertoon

 

C4 vetessä kehityskaari meni silleen, että jouset löystyi ja vakaajat paksuni. Siinä on pelivaraa, kun hakee ajomukavuuden ja ajo-ominaisuuksien hyvää balanssia. Renkaan korkeudella on kans iso merkitys. Osa joustosta tulee sieltä ja on tulematta, jos on oikein matalaprofiiliset renkaat.

 

Kalkuloin, että keulalta lähtisi joitain kymmeniä kiloja pois alkuperäiseen verraten, uudet etujouset olis noin 50% orkkiksia jäykemmät ja rengastus tosiaan matalaa profiilia. Vikingin iskarit on aika hyvät. No, kokeilemallahan tuo sitten selviää ja ns säätötyökalu se vakaaja taitaa loppupeleissä olla. Takavakaajalle on tukivarsissa lävet valmiina, niin sellaisenkin voi jälestäpäin helposti lisätä, jos siltä tuntuu. Kaikissa A body tukivarsissa ei noita vakaajan reikiä jostain syystä olekaan, huomasin sattumoisin...

 

Multa löytyisi itselle ylimääräinen setti takatukivarsien PU puslia, Energy Suspension 3.3132G. Nuo joutaisi pois, markettihintoja edullisemmin...
Puslat jäivät itseltä käyttämättä, kun päädyin tukivarsissa kumipuslat rungon päässä ja kovat pallonivelet akselin päässä, omavalmiste kombinaatioon.

 

Pro touring hakusessa ja ei olisi tulossa takaakse vakaajaa? Olen hämmentynyt.

Niin tai näin, hieno auto tulossa.

 

Ehdottomasti takavakaaja heti vaan asennukseen.

 

Kiitos tarjouksesta. Summit meinaa, etteivät sopisi tähän autoon...

 

Olen antanu itseni ymmärtää, että se takavakaaja ei välttämättä ole ihan must, riippuen taas muista alustan ominaisuuksista ja sillä voi jopa tulla liian ali- / yliohjaava. Siksi ajattelin kokeilla ensin ilman...

 

Minun mielestäni tämä on ihan hyvä idea.

Tämä vakaajakysymys on ihan loputon suo keskustelunaiheeksi. Teoriassa vakaajat vähentää kaarteessa pitoa. Niinpä niissä enemmän ei ole aina enemmän, vaan se, että löytää sopivan balanssin niiden kesken.

Ja sitten kilpatouhuissakin se riippuu kuskin ajotyylistä ja mieltymyksistä, mikä on hyvä. Jotkut laittaa kovat jouset ja pehmeät vakaajat ja joku toinen toisinpäin.

 

Mulla on 73 Transussa edessä 35 mm Detroit speed vakaaja ja takana 22 mm. Iskarit Koni punaiset säädettävät. Ohjaus vajaa 2,5 kierrosta. Kohtuu makia ajettava lukkoperällä ja manuaalilaatikolla. Takavakaaja minusta ihan pakollinen kallistelun vuoksi, ei pidon puolesta. Noiden vakaajien vaihdon jälkeen kallistelu loppui mutta kuski ei pysy vakioistuimella jos ei pidä ratista kiinni kaksin käsin.

 

2nd gen f body etuvakaaja tähän pitäisi käydä suoraan, joten valinnanvaraa löytyy ja noita kelpo tankoja varmaan on monella alustan päivityksen jälkeen jääny nurkkiin, ehkä. Trans Am / Camaro orkkis etutanko taitaa olla luokkaa 28-30mm, sellaista vois harkita toki. Kierrejousitetussa perässä vakaajatoteutus tehtaalta ei ole erityisen hyvä näissä alun alkaenkaan, kun se pultataan vaan tukivarsiin. Jos osoittautuu onnettomaksi ilman takavakaajaa, niin voisi miettiä myös aftermarket ratkaisua, jossa kiinnityspisteet on korissa sekä akselissa. Mutta kattellaan, koeajolle ei ihan huomenna vielä pääse...