Chevy 10 pulttinen.

Lunatin nostajat, eli Morelin (monet muutkin myy samoja omalla nimellä) tekemät, jotka voi olla myös Morelin sivuyhtiön eli Gearcoa tekemiä, eli kiinalaista kuraa kaikki

 

No minä mittasin pinion depth:in tuhannesosatuumalleen prikulleen Richmond Gearin stanssausten mukaan...eikä sitten kuitenkaan ollut kosketuskuvio niinkuin pitäisi. Ja loppu "säätö" sitten juurikin tuolla "kokoa-pura" metodilla.

Eli voipi osua vimpan piälle mittoomalla kohilleen tai olla osumatta. Savolaisittain.

 

Onhan se omanlaisensa työmaa etenkin ensimmäistä kertaa tehdessä. Hyviä ohjeita löytyy mutta niistäkin huolimatta ensimmäisellä kerralla minut yllätti kuinka nopeasti pinionin laakereiden esijännitys nousee sitten kun se krymppiholkki alkaa painumaan kasaan. Ensimmäinen kiristys meni harjoitellessa liian tiukalle ja sitten pääsee purkamaan ja aloittamaan alusta. Kannattaa kiristää niin vähän kerrallaan kuin pystyy. Kiristyksen hallintakin on vähän haastavaa kun voimaa pitää käyttää reilusti ja ainakin minulla oli pitkä jatkovarsi hylsyn perässä. 1/8 kierrosta pinionin mutterissa on siinä kohdassa paljon.

 

Motive gearin rattaassa oli pinion syvyyden suhteen 0.1mm. toleranssi.
Ja asennussyvyys stanssattu pinionrattaan päähän.
Menihän siinä muutama shimmi rikki kun kasasi ja purki sen kohdalleen.
Sen ja pinion preloadin hakeminen oli ne vaativimmat osuudet solid spacerilla.
Hammaskosketuksen löytäminen on se helpoin osuus.
Backlash ja hammaskosketuksen hieromisen osalta ollaan jo loppusuoralla.
Backlashille oli annettu 0.1mm toleranssi.
Ei tuottanut suurempaa epätoivoa kun kyse oli vain sivu-shimmeistä, mitä ei tarvii uhrata kokeilessa.

https://ibb.co/TYPtH12

 

Tarkimmat 10-bolttaajat varmaan huomasivat aiemman virheellisen ilmaisuni. Eihän se Richmond Gear backlash:ia ja pinion depth:iä niihin osiin stanssaa vaan jollain snurralla ne sinne on käsin veistetty. Sen verran taitaa olla kovaa rautaa ettei noihin taida pystyä kunnolla mitään stanssaamaan.

 

Mutta joo, poika vaihtoi minun cutlassiin, 10bolt 7.5", hajonneen avoimen välityksen tilalle toisesta akselista välityksen ja lukon, kuulemma ihan meni entisillä shimmeillä ja kosketuskuvio kohdallaan.
Eikä se ujella eikä mitään, on sillä jo tuhansia ajettu.

 

Tämä on täysin mahdollista ja melkein voisi sanoa todennäköistä, kun muistetaan minkälaisia toleransseja näiden osien tuottamiseen käytetään.
-Laakerit, laakereiden tuotantotarkkuus on kaikista perän osista korkein. Käytännössä laakereiden takia ei tapahdu muutoksia.
-Välitys, välityksen tuotantotarkkuus on hyvä ja se saadaan sadasosien sisään siksi miksi halutaan.
-Banjo/case on tarkkuudeltaan näistä "heikoin". Sisäpuolinen koneistus ja muutenkin usein kömpelömpi kappale koneistaa.

Minun teesi on, että pinionin shimmin säätötarpeesta >75% tulee casen/banjon tuotantotarkkuudesta johtuvista syistä.
Tästä johtuen välityksen vaihdossa osumatarkkuus ensimmäisessä sovituksessa on paras casen/banjon vanhalla shimmillä.

 

Ponun perän rassailu alkoi siitä kun pinionin tiiviste vuoti. Sisällä oli vihreää öljyä joka ei haissut ollenkaan peräöljylle ? Halusin myös saada selville miksi ääntää ja väljää on reilusti hammasvälissä. Toiseksi välitys oli aivan liian pitkä Tremecin 0.64 viitoselle. Päädyin vaihtamaan 3.23-> 3.73. Paljastui että välitys oli Richmond eli rempattu jo aiemmin. Mitään kulumia ei näkynyt missään ja ajomäärä tiettävästi olikin vain muutama tuhat. Backlash oli kuitenkin selvästi iso ja kosketus siksi lautaspyörän ulkoreunalla. Tästä ajattelen niin että poskilaakerien esijännitys jää helposti liian löysälle kun se ei ole kuitenkaan niin helppo tehdä shimmilevyillä verrattuna sellaiseen jossa on säätömutterit. Voimakeinoja joutuu käyttämään jotta shimmit saa naputeltua rakoon tiukasti. Ja mistään en minä ainakaan ole löytänyt tietoa siitä mikä on oikea esijännitys poskilaakereille ja millä sen mittaat. Ehkä pyörittämällä voisi mitata momenttia. Kotimaisilla foorumeilla on kirjoitettu että perää levitetään jollakin työkalulla niistä sivulla olevista rei'istä jotta shimmit saadaan paikalleen ja tulee esijännitys. Tuo on kyllä urbaanien urbaani lgenda niin kauan kunnes toisin todistetaan. Pitää olla hurjat voimat jos meinaat sitä valumöykkyä levitellä. Esijännityksen itse tein niin että sorkkaraudalla kiilasin murikan toiseen reunaan ja sitten naputtelin vasaralla toiselle puolelle sellaisen määrän shimmejä että menivät tiukasti paikalleen mutta kuitenkin ilman liian kovaa hakkaamista ettei shimmit mene pilalle. Richmond pinionissa oli merkitty etäisyys mutta uudessa Yukon pinionissa ei ollut mitään lukua kirjoitettu. Hommasin kahdet laakerit ja toisesta setistä tein asennuslaakerit jotta ei tarvinnut ulosvetäjää käyttää ollenkaan säädössä. Helpottaa valtavasti pinionin shimmaamista.

 

Ei tarvitse olla. Levitin toimii hienosti. Helpompi purkaa ja helpottaa paljon shimmien asennusta. Ohjeitahan on useampia, kuinka paljon saa levittää. Heittokello syytä olla paikallaan kun levittää, niin pysyy edes jonkunlainen järki touhussa.
En itse omista ko. tuotetta, mutta ollut mukana katsomassa kun levitetään.

 

Millin osien kanssa tuossa pelataan eli peräkopan muodon ei tarvitse paljon muuttua että saa lisää shimmejä paikoilleen. Saa niitä menemään ilman levitintäkin sen verran, että poskilaakereihin tulee tarpeeksi esijännitystä mutta liian tiukalle tuskin pystyy laittamaan ilman levitintä. Tai ehkä sellaisilla orkkismallisilla paksuilla kiekoilla saa jos käyttää niitä väärin. Levitintä vartenhan ne kolot siinä kopassa on.

 

Hyvin artikuloitu.
Joihinkin periin ei tahdo levitintä saada laitettua, tai en ainakaan itse keksi miten.
Kun on purkanut tehdasperän, niin siitä saa hyvän käsityksen vaadittavista sivushimmeistä.
Niin paljon kun kun sinne mahtuu ilman isompia manöövereitä tai väkivaltaa.
Eli kohtuu helposti naputtelemalla ettei shimmit hajoa.
Mitään mittatoleransseja niille en ole missään myöskään nähnyt.

 

Itsekin kahteen Chevyn perään välityksen vaihtanut onnistuneesti, ja säätö vain kosketuskuvion mukaan. Suuri apu pinionin "säätö laakerista" jonka saa nätisti irti shimmien muutoksiin. "Halvimpia rattaita ei välttämättä saa hiljaiseksi millään säädöillä", Noin kuullut eräältä kokeneemmalta

 

Hyvää juttua tulee koko ajan, on mahdollisuus oppiakin jotain.

Mutta, mistään netin maailmasta en ole löytänyt retrofilmiä jossa näkyisi perän kasaamista tehtaan tekemänä. Pari lyhyttä pätkää olen löytänyt jossa tehtaan mies pyöritti hammaspyöriä vastakkain sorvin ja jyrsinlaitteen näköisellä laitteella, aina välillä pysäytti ja käsin hivutteli hampaita ja taas pyöritteli ja paljain silmin katsoi että tulee hyvä.

 

Minulla on Camarossa Fordin 9". Välitys on Yukonin tekele. Säädettiin kokoamisen yhteydessä kaikki kohdalleen. Lyhyt koeajo ja moottorijarrutuksessa pitää reipasta ääntä. Uudelleen auki ja kaiken tarkastus. Säädöt on kohdallaan ja hammaskosketus molemmilla puolilla kuin oppikirjasta. Ajattelin josko kilometrit korjaisi. Kovaa ajoa mutta ei ääni poistunut. Varmuuden vuoksi otin vielä kertaalleen auki. Edelleen kaikki kohdallaan. Moottorijarrutuksessa kuitenkin ulisee. Ei ole pahentunut eikä korjaantunutkaan. Tulin siihen tulokseen, että on ostettu ominaisuus.

 

Koko omistusajan monte carlon perästä on ihan kevyt ulina kuulunut ja loppukaudesta alkoi pitämään hieman kovempaa ääntä kun kova veto päällä, tasakasulla ja taajamissa pööpöillessä ei huomaa mitään.
Täällä ollut nyt hyvää kommenttia ja vinkkiä niin eiku 12-pulttista remppaamaan

Just tässä selailin niin summitilla pätevää tarjousta osista joita haluan, välitykseksi ajattelin 3.55 kun tällä hetkellä siellä taitaa olla tuo sama tai 3.73 kun hieman laskeskellut ajonopeuden/moottorin kierrosten perusteella.

 

Välityksen laskeminen on helppo homma purkamatta mitään. Minä tein näin: perä ylös lattiasta että mahtuu alle, renkaaseen valkoinen viiva klo 9 kohdalle, viivan korkeudelle jokin kiinteä esine, vaikka sammakkotunkin ylin kohta. Akselin alle makuulle ja yokeen ja perän kuoreen valkea viiva ja sitten pyörittelemään kardaania kunnes pyörä on kiertänyt täyden kierroksen. Sain tuloksen 3+ vartti eli kyseessä on tietenkin 3,23.

 

Oma menetelmä noissa poskilaakerien shimmauksessa on se että haen hammasvälyksen noilla lisuilla ja yleensä yhdellä vahvemmalla per puoli(sorvattuna sopivia paksumpia), ja sit kun se kohillaan niin mittaan sen mikrolla ja valmistan yhdet oikean vahvuiset simmit per puoli.

Tuossa säätämisvaiheessa noi shimminippu menee sormin painamalla paikoilleen, ollen kuitenkin napakka, ja tähän mittaan lisään sen 0,1mm jolla se poskilaakerien preloadi tulee samalla kuntoon.

Tais olla sama ohje 10- ja 12-pulttisessa, siis toi 0,1mm lisää per puoli siihen mitä menee sormin painamalla paikoilleen, sivuttaisvälyksen ollessa mittakellolla 0 tai lähelle tässä sormin menevässä setupissa.

 

Eikös noille poskilaakereillekin ole joku momenttiarvo paljonko sen vierintävastuksen pitää olla pinionista pyörittämällä. Mitataan ennen pinionin laakereiden kiristämistä.

 

^Voi ollakin joku arvo, olen vaan todennut tuon 0,1mm lisäyksen per puoli näppäräksi. Kun kerta se hammasvälys täytyy kumminkin hakea....